Kävin hiljattain suurketjuihin kuulumattomassa ruokakaupassa — melkoinen harvinaisuus nyky-Helsingissä. Konsepti kuulostaa hyvältä, koska ketjujen ulkopuolella luulisi voivan tarjota jotain sellaista mitä ketjujen sisällä ei. Mutta ei. Miten näin nuhruinen, huonosti hoidettu ja heikosti varusteltu ruokakauppa voi pysyä pystyssä, kun hintatasokaan ei poikkea ainakaan alaspäin lähistön ketjukaupoista?
Ruokakauppa ei voi pysyä pystyssä ilman vakioasiakkaita, joten kyseisen kaupan jatkuva olemassaolo on pieni mysteeri. Mikä houkuttelee asiakkaita yhä uudestaan liikkeeseen, joka on kaikessa heikompi kuin kilpailijansa? Tässä yksi mahdollinen selitys.
On ehkä olemassa huomattava määrä ihmisiä, joille ketjuun kuulumattomuus on tärkein kriteeri ruokakaupan valinnassa. Jos näin on, niin ketjuun kuulumattoman kaupan ei kannatakaan panostaa laatuun, ainakaan jos toiseksi lähin ketjuton kauppa on tarpeeksi kaukana. Pienestä laadunlisäyksestä tulisi hieman lisää kustannuksia, mutta ei lisää asiakkaita, koska laatu olisi kuitenkin selkeästi ketjujen standarditason alapuolella. Laadun nostaminen ketjutasolle taas voisi maksaa aika paljonkin, jolloin sen kannattaakseen pitäisi tuoda paljon uusia asiakkaita.
Standardilaadun tuottamisessa ketjukaupoilla on luultavasti kustannusetu, seurauksena niistä palveluista joita ketjut suurine skaalaetuineen pystyvät tarjoamaan kauppiailleen. “Lähikauppa, joka on muuten samanlainen kuin ketjukaupat, paitsi että ei kuulu ketjuihin,” ei siis taida olla toimiva liikeidea.
Suomalaisten tomaattien mysteeri saattaa muuten liittyä tähän samaan ilmiöön - moni suosii suomalaista, piste. Ja eivätkös ne olleet juuri kotimaiset televisiot, jotka aikanaan pitivät kotimaiset televisionkorjaajat leivissä.
Aihealueet: Mikro
En minä ainakaan osta liikaa kaupasta ja tietääkseni eivät tuttavanikaan. Joku voi tietysti hyötyä N.N:n kuvaamasta kaupan nuhruisuudesta ja heikosta varustelusta, mutta minä käyn mieluummin viihtyisässä kaupassa, josta löytyvät tarvitsemani tuotteet, ja niin tehnee moni muukin.
Yhtä hyvistä kävisin mielelläni ketjuttomassa, koska S- & K-oligopoli heikentää laatu/hintakilpailua Suomessa. Poliitikkojen pitäisi lakata suosimasta näitä ketjuja ja huutokaupata kauppapaikat ja kaikki muukin.
“Kyse voi olla kans siitä, että näiden palkkakustannukset on huomattavasti pienemmät kuin ketjukaupoissa”
Normaaliin kauppaan tulee 50-70 tavarakuljetusta päivässä. Se työllistääkin jo yhden ihmisen.
Hyllyistä näkee myös kaupan kustannustason. Jos hyllymetrillä on 10 eri sorttia niin niiden latominen hyllyyn työllistää ihan eri tavalla kuin 2 tavaralajia per metri. Yrittäkääpäs muistella, miten tiheästi tavaralaji vaihtuu useimmin käyttämissänne kaupoissa. Jollette muista niin herätkääpä siitä hypnoosista seuraavalla kauppareissullanne ja laskekaa. Näin se sortimentti tulee hintaansa.
Kaupan keskuskonttorin tietokone juonii hinnat uusiksi 2 kertaa viikossa. Tässäkin on oma työnsä. Muistatko mitkä olivat viime perjantain hinnat? Muistatko, mitkä hinnat vaihtuvat 2 kertaa viikossa? Oletko edes huomannut sitä?
Ilmastointikin maksaa. Kyyninen asiakas erottaa kauppaketjut toisistaan ohjelämpötilojen eroista kesällä. Sekä kylmälaitteiden hajoamisalttiudesta.
“Kyse voi olla kans jonkun vähän kilpaillun markkinasegmentin palvelemisesta, esim. oluen myynti alle 18 vuotiaille tai alkoholisteille.”
Virolainen kauppias myi virolaisille duunareille virolaista olutta täällä. Myös tupakan myynti alaikäisille on suosittua. Kauppa ei menestynyt, koska kauppias ei ymmärtänyt kokonaisostoskorin merkitystä kuluttajalle.
“Miten näin nuhruinen, huonosti hoidettu ja heikosti varusteltu ruokakauppa voi pysyä pystyssä, kun hintatasokaan ei poikkea ainakaan alaspäin lähistön ketjukaupoista?
Mikä houkuttelee asiakkaita yhä uudestaan liikkeeseen, joka on kaikessa heikompi kuin kilpailijansa?
Standardilaadun tuottamisessa ketjukaupoilla on luultavasti kustannusetu, seurauksena niistä palveluista joita ketjut suurine skaalaetuineen pystyvät tarjoamaan kauppiailleen. ”
Tuota noin. Lähden nyt siitä, että olet hypoteettinen keskiverto amatöörikuluttaja, jonka hypnotisointiin vähittäiskauppa on optimoitunut. Jos olisit vielä nainen niin mätsi olisi täydellinen, koska sapuskakaupat on suunniteltu naisille. Arvelen kirjoituksestasi, että hypnotisointi on onnistunut hyvin.
Kaupan palvelu (se kaikki turha tehottomuus, mitä kuitenkin ostat järjen vastaisesti) on siirtynyt henkilökohtaisesta palvelusta (tekohymystä) taiteen massatuotantoon (myyntitilan taiteelliseen suunnitteluun) ja pirulliseen tuotesijoitteluun, jolla asiakas houkutellaan ostamaan liikaa.
Olet jo niin koukussa tuohon kaupan vedätykseen, että saat näppylöitä, jos menet kauppaan, jossa nuo keinot eivät ole käytössä.
Keskimääräinen edullisuus? Siitä ei ole kuluttajalle hyötyä, jos kuluttaja ostaa sen suomalaisen normimäärän, 30% liikaa ruokaa, joka päätyy roskiin. Eli kuluttajan kannattaa käydä rumassa kaupassa, ja maksaa vähän enemmän, jos hän ostaa vähemmän …
Hintatasoa on myös verrattava samankokoisten kauppojen kesken. Saman ketjun erikokoisissa kaupoissa on eri hinnat. Tässä kaupungissa näköjään Salen osoitekin määrittää hintatason.
Mitä tuotteiden laatuun tulee niin laatumielikuva tehdään hypnoosilla. Tosi asiassa ruoan laatu on palannut 70-luvun tasolle, mutta kun se on siinä kiiltävässä taiteellisesti suunnitellussa muovipaketissa niin kuluttaja hypnoosissaan uskoo muuta.
Huono laatu on ollut hittituote viimeiset 10-15 vuotta alalla kuin alalla.
Liha myydään nykyään desinfiointiaineessa, jottei teurastuksessa siihen mukaan lipsahtanut paska tulisi näkyville. Desinfiointiainetta nimitetään kuluttajille marinadiksi.
Sama desinfiointi saataisiin aikaiseksi myös säteilytyksellä, ja tätäkin lobataan. Osittain mädäntyneen ruoan voisi säteilyttää ja myydä tuoreena.
Venäläiset käräyttivät suomalaisesta sianlihasta pimeiltä markkinoilta hankitun antibiootin. Evira tutkii nyt MRSAn levinneisyyttä Suomessa. MRSA on ollut sensuroitu ongelma Länsi-Euroopan lihatiloilla. Sivuhuomautuksista kävi ilmi, että suomalaisilla sikatiloilla on ollut viime vuosina virusepidemioita.
Mitä lasiskandaaliin tuli niin Evira kertoi 160 raportin jälkeen, ettei kansalaisten tarvitse enää vaivata heitä löydöksillään.
Lehtitietojen mukaan Rehu Raisiolla oli vuosia tuotantolinjallaan salmonellaa, joka levisi kymmenille tiloille. Virallisten tilastojen mukaan tuotantolinjan puhdistamisen jälkeen salmonellatapausten määrät vähenivät yli tuhannella Suomessa. Virallisen vedätyksen mukaan Suomen salmonellatapaukset tulevat ulkomailta.
Ruokakaupat elävät myös kiinteistökeinottelulla, minkä takia niitä on tässä kaupungin keskustassa ihan liikaa ja maaseudulla liian vähän. Keskustassa niiden ei tarvitse edes tuottaa voittoa, riittää kun ne vain holdaavat liikekiinteistöä kiinteistöinflaatiolla ratsastaen. Tosin yksi E-liike kaatui tähän strategiaan 90-luvulla.
Mikä houkuttelee asiakkaita liikkeeseen, joka on “kaikessa huonompi kuin kilpailijansa”?
Ehkä niitä on alkanut oksettamaan asiakkaiden hypnotisointi ja siitä liikkeestä tulee ostettua sittenkin vähemmän eli se on edullisempi? Katso niitä asiakkaita. Onko joukossa enemmän miehiä, joita naisille suunnittelut kaupat inhottavat?
Sen sijaan minä en usko, että ne tietäisivät miltä sörsselitehtaiden tuotantotiloissa näyttää. Yksi meijeri meni konkurssiin, kun sen voista löytyi jäänteitä viemärivedestä.
Joo. Kyse voi olla kans siitä, että näiden palkkakustannukset on huomattavasti pienemmät kuin ketjukaupoissa. (Myyvät pitkälti säilykkeitä yms hyvin säilyvää ja myyvät harvoin tosi korkeella katteella.)
Kyse voi olla kans jonkun vähän kilpaillun markkinasegmentin palvelemisesta, esim. oluen myynti alle 18 vuotiaille tai alkoholisteille.
Unohdit reilun kaupan banaanit!!
http://www.youtube.com/watch?v=WOF5Rgoa2FE