Taloustiedettä sekä arvostetaan että arvostellaan, toisinaan vieläpä niin, että nämä sisältyvät yhteen ja samaan kannanottoon.
Onko taloustiede jollain tavoin erikoinen tai erityinen yhteiskuntatiede? Suhtaudutaanko siihen useammin arvostellen tai kenties tunteellisemmin kuin muihin yhteiskuntatieteisiin?
Toisinaan harmin aihe tuntuu olevan se, että taloustieteilijät eivät ota riittävästi kantaa taloudessa esiintyviin ongelmiin tai talouspolitiikkaan. Tai jos kantaa otetaan, se tehdään jollain tavoin väärin tai väärästä näkökulmasta. Toisinaan taloustieteilijöitä arvostellaan myös kapea-alaisuudesta ja näköalattomuudesta.
Diana Coyle pohtii jonkin aikaa sitten julkaistussa kirjassaan “The Soulful Science: What Economists Really Do and Why It Matters” (Princeton University Press, 2007) ovatko tällaiset näkemykset tai väitteet taloustieteestä ja taloustieteilijöistä perusteltuja. Kirjassaan D. Coyle (Harvard Ph.D) kuvaa, mitä moderni taloustiede on (ja mitä se ei ole), miten se on viime vuosikymmeninä muuttunut ja minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin monet taloustieteilijät ovat viime aikoina yrittäneet vastata.
D. Coylen näkemyksiin ei tarvitse kaikilta osin yhtyä, mutta ajattelemisen aihetta kirja antaa. Sen perusteella kukin voi päivittää oman näkemyksensä siitä, kuinka “dismal” tai “soulful” taloustiede tänään on. Uskaltanen väittää, että paljon huonompaakin kesälukemista on tarjolla.
Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa.
Avainsanat: taloustiede, taloustieteilijät
Aihealueet: Kirja-arvostelut