Yksi seuraavien eduskuntavaalien pääteemoista on maahanmuutto. Vallitsevaksi on noussut käsitys, että sitä pitää jollakin tavoin rajoittaa. Mikään poliittinen taho ei tätä käsitystä enää uskalla asettaa kyseenalaiseksi. Niin pitäisi kuitenkin tehdä.
Taloustieteellinen tutkimus ei anna oikeastaan mitään perustetta pitää maahanmuuttoa haitallisena. Muuttajille hyöty on ilmeinen, mutta kiistat koskevatkin vaikutusta paikalliseen valtaväestöön. Tutkimusten mukaan haitallista vaikutusta valtaväestöön ei kuitenkaan ole, vaikutus voi olla jopa positiivinen. Matti Sarvimäki on kirjoittanut aiheesta erinomaisen katsauksen, joka julkaistiin vast’ikään Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa.
Francesco D’Amuri ja Giovanni Peri ovat tuoneet uutta valoa mekanismeihin, joiden kautta hyödyt valtaväestölle toteutuvat hyödyntäen tietoaineistoa sekä Yhdysvalloista että Euroopasta. Keskeisin on se, että maahanmuuttajien ja paikallisten työtehtävät täydentävät toisiaan, maahanmuuttajien tehtävien kasvu lisää muiden tehtävien kysyntää. Maahanmuuttajat aloittavat huonoiten palkatuissa töissä, jotka kuitenkin lisäävät muiden työtehtävien tuottavuutta. Siksi näistä valtaväestön tekemistä töistä maksetaan parempaa palkkaa ja työvoiman kysyntä kasvaa, tai ei ainakaan laske. Ilman sen kummempia analyysejä pelkän vilkaisun Pohjoismaihin pitäisi ainakin panna miettimään, onko todella niin, että maahanmuuttajat syövät valtaväestön työpaikkoja.
Yleinen väite on myös, että maahanmuuttajat jäävät yhteiskunnan taakaksi, verovaroilla ruokittaviksi. Tämäkin on kyseenalainen väite, tutkimusten mukaan paras arvio pitkän aikavälin vaikutuksista on nolla. Vaikutus myös riippuu siitä, mitä itse teemme. Sarvimäki on yhdessä Kari Hämäläisen kanssa tutkinut, miten Suomessa käytetyt maahanmuuttajien sopeutustoimet vaikuttavat muuttajien sosiaaliseen asemaan. Heidän mukaansa toimet ovat erittäin tehokkaita, muuttajat työllistyvät nopeammin ja he turvautuvat sosiaaliapuun paljon lyhyemmän aikaa kuin ilman sopeuttamistoimia. Ja ennakoiden joitakin reaktioita, kyseessä ei ole mikään nollatutkimus, siinä on esimerkiksi otettu huolellisesti huomioon muuttajien valikoituminen sopeuttamisohjelmiin. Ehkä meidän pitäisi myöntää, että olemme itse vastuussa maahanmuuton ongelmista paljon enemmän, kuin olemme luulleet.
Kaikki tämä panee kysymään, miksi yleinen mielipide on selvästi muuttunut maahanmuuttovastaiseksi? Erityisesti kysyn tutkivan lehtimiestaidon perään. Onko mikään tiedotusväline vakavasti edes yrittänyt ottaa selville sitä, mitä maahanmuuton vaikutuksista tiedetään? Toimittajat eivät selvästikään ole immuuneja ajan hengelle (eivät tietysti ole koskaan olleetkaan), vaan ovat lähes sokaistuneet Timo Soinin populismin valossa. Toimittajat ovat syyllisiä myös siihen, että kun vaaditaan avointa maahanmuuttokeskustelua, niin tarkoitetaan vain maahanmuuttokritiikin tarvetta. Mutta tosiasia nyt on, että siellä missä persu, siellä vale, Soinin oppi on pelkkä floppi.
Avainsanat: maahanmuutto, palkat, valtaväestö
Aihealueet: Julkinen talous, Työmarkkinat
Onko ekonomi Haaparanta kuullut maahanmujuttajien tekemistä rikoksista, niilläkin on hintansa
Harvoin olen maahanmuutosta lukenut yhtä huonoa ja faktoista piittaamatonta artikkelia. Ei ihme että mamukriittiset ryhmät hallitsevat keskustelua jos (ja kun) vastapuoli argumentoinnissaan turvautuu totuuden vääristämiseen ja jopa valheisiin.
Olivat tutkimustulokset yksiselitteisiä tai ei - harvoinpa ne ovat- hienoa, että Haaparanta aloitti faktoihin pyrkivän keskustelun.
Mieleeni tuli ajatus, että pitäisi oikein perustaa portaali, missä olisi aihepiiriin liittyvää tietoa ja moderoitua keskustelua.
“PH: sivustahuutaja: En oikein ymmärrä, mihin tähtäät. Dustmanin et. al. tutkimus todella sanoo, että maahanmuuttajat tuottavat positiivisen nettovaikutuksen julkisen sektorin budjettiin, tässä tapauksessa rajattuna tuolla tavalla kuin sanot. Keskustelussa ihmiset ovat kuitenkin perusteetta esittäneet näkemyksiä EU:n ulkopuolelta tulevan maahanmuuton budjettivaikutuksista, mitään arvioita tästä ei ole.”
Huomautin teille vain, että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien nettovaikutuksesta on olemassa tietoa. Lisäksi halusin tuoda esiin, että eri ryhmiä pystyy erittelemään, mikäli niin halutaan. EU:n sisäinen maahanmuutto vaikuttaisi olevan empiiristen havaintojen mukaan positiivinen asia ja teoriakin tukee tuota.
OECD-maiden ulkopuolelta tulevan maahanmuuton positiivista vaikutuksista ei taida olla minkäänlaista empiiristä todistusaineistoa. Vai olenko väärässä? Lisäksi en nyt ihan keksi miten mikään teoriakaan tukisi hypoteesia siitä, että OECD-maiden ulkopuolelta tuleva maahanmuuto olisi hyvä juttu vastaanottavan maan kannalta.
Tässä nähdään nyt selvästi, miten haitallista on puhua maahanmuuttajista yhtenä harmaana massana. Jotta keskustelussa olisi mitään mieltä, pitäisi erottaa ainakin 3 ryhmää toisistaan:
- EU:n sisältä tulevat
- OECD:n sisältä tulevat
- OECD:n ulkopuolelta tulevat
Jos jonkin maahanmuuttajaryhmän positiivisista vaikutuksista ei ole tietoa, niin on vaikea keksiä perusteita kyseisen ryhmän maahanmuutolle tai ainakaan sen lisäämiselle. Luultavasti tuon ryhmän maahanmuuton lisääminen vaatisi veroeuroja ja tiedämme veronkevennysten vaikutukset positiivisiksi.
Keksitteko Haaparanta jonkin syyn rahoittaa verorahoin sellaista maahanmuuttoa, jonka positiivisista vaikutuksista ei ole tietoa?
New York Timesin sunnuntailiitteen jutussa
The Immigration Equation
haastateltiin alan kahta merkittävintä tutkijaa, David Card (Berkeley) ja George Borjas (Harvard).
Toimittajilla on usein pyrkimys painottaa tutkimusta käsittelevissä jutuissa henkilöiden välisiä konflikteja, tässä tapauksessa siinä on jotain perääkin. Silti, viihdyttävyydestään huolimatta asiatiedoltaan hyvin pätevä artikkeli - suosittelen!
Ruotsissa voi omin silmin nähdä, miten humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa kustannuksia: tunnettujen Rosengårdin ja Rinkebyn kaupunginosien lisäksi on olemassa yli 150 muuta pienempää maahanmuuttajavaltaista asuinaluetta, joissa suuri osa ihmistä on syrjäytyneitä ja elää sosiaaliavun varassa.
Ruotsin maahanmuuttajissa on paljon muslimeja. Heidän pyhän kirjansa mukaan mies elättää vaimon. Naisten osallistuminen työelämään onkin vähäistä kaikissa 57 muslimimaassa. Ruotsissa on havaittu, että naimattomistakin musliminaisista vain noin 10 % käy töissä, kun suomalaisilla maahanmuuttajilla vastaava prosenttiluku on yli 60 %.
Ruotsalaiset maahanmuuttokriitikot pitävätkin maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia osasyynä sille, että Ruotsi on maailman kansantulotilastoissa tipahtanut 30. sijalle.
Kuten aiemmissa kommenteissa on hyvin huomautettu, maahanmuuttoa ei pidä tarkastella vain taloudellisena ilmiönä. Nykyisen massiivisen maahanmuuton kulttuuriset ongelmat Euroopalle kasvavat jatkuvasti. Saksassa korkeimmalta poliittiselta tasolta (Angela Merkel) on nyt todettu, että monikulttuurisuus on täydellisesti epäonnistunut.
Kansainvälisessä systeemianalyysin tutkimuslaitoksessa IIASA on tehty väestöennuste, jonka mukaan Ruotsissa muslimien määrä on vuonna 2050 jo huimat 20-25 % väestöstä (Eric Kaufmann: Shall the Religious Inherit the Earth? Profile Books, 2010). Muslimiväestön suuri kasvunopeus johtuu suuresta hedelmällisyydestä ja siitä, että noin joka toinen muslimi hakee muslimipuolison ulkomailta.
Oxfordin väestötieteen professori David Coleman toteaa hyvässä maahanmuuton katsauksessa http://www.spsw.ox.ac.uk/fileadmin/documents/pdf/WP33_Third_Demographic_Transition.pdf
että tätä menoa etnisten ruotsalaisten osuus on alle 50 % tämän vuosisadan lopulla.
Ruotsidemokraatit ovat ottaneet esille sisällissodan vaaran (muslimien ja ei-muslimien välillä – vrt. Balkan ja Espanja aikoinaan). Monissa verkkokeskusteluissa ympäri Eurooppaa on myös tullut esille sisällissotien mahdollisuus. Nyt on siis kyse paljon suuremmista asioista kuin taloudellisista laskelmista.
Työperääsiä tulleita on kiistämättömästi hyödyttää tänne, mutta näistä ihmisiä tulevat suomeen heidän erikoisosian mukana, eli heillä on joitain kehityneitä tässä tarvitaan tai korjataan tässä puutteita. Heillä on vahavia puolia, jotka suomalaisilla ei ole.
Suomalaisia vihaa laiskoja, aggresivsia , rikollsia ulkomaalasia, sen takia ennen heidän ottamista tarkistaa, tulevatko hyötyijen tai haittoijen mukaan, muiden synnyttää vihojen mieliä, jotka häritse hyviä maahanmuuttoja.
sivustahuutaja: En oikein ymmärrä, mihin tähtäät. Dustmanin et. al. tutkimus todella sanoo, että maahanmuuttajat tuottavat positiivisen nettovaikutuksen julkisen sektorin budjettiin, tässä tapauksessa rajattuna tuolla tavalla kuin sanot. Keskustelussa ihmiset ovat kuitenkin perusteetta esittäneet näkemyksiä EU:n ulkopuolelta tulevan maahanmuuton budjettivaikutuksista, mitään arvioita tästä ei ole.
Ainoa mihin voisimme periaatteessa edes hieman luottaa ovat nämä arviot maahanmuuton vaikutuksista, mille tahansa ryhmälle ne onkin laskettu, käsittääkseni ei ole mitään syytä odottaa, että muualta kuin EU:n ulkopuolelta tulevat muuttajat olisivat sen huonompia tai parempia kuin EU:n sisältä tulevat. Mutta kuten sanoin edellisessä kommentissani, näissäkin on periaatteessa laskettu väärä luku, ja arviot vaihtelevat niin paljon, että mitään johtopäätöstä mihinkään suuntaan ei voi tehdä.
Lopuksi huomautan siitä, että nyt keskustelu on koskenut vain suoria vaikutuksia valtion budjettiin. Kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat kokonaan eri asia. Lisäksi budjettivaikutuksiakin arvioitaessa tulisi ottaa huomioon epäsuorat vaikutukset. Koska maahanmuutto nostaa valtaväestön palkkoja, niin se nostaa myös heidän maksamiaan veroja. Tämä maahanmuuton vaikutus tulisi ottaa huomioon budjettivaikutuksia arvioitaessa.
“PH: Edelleenkään kukaan ei ole kiistänyt sitä Sarvimäen johtopäätöstä, että meillä ei ole mitään perusteita väittää maahanmuuttajien ja muiden aiheuttamista nettokustannuksista mitään. Vrt, nyt sitten esimerkiksi Distmannin et. al. tutkimus Englannista.”
Dustmannin tutkimuksessa kyllä esitetään näyttöä EU:n sisäisen muuttoliikkeen hyödyistä. Kuinka paljon lisänäyttöä tuollaisen asian puolesta teidän mielestänne tarvittaisiin?
EU on vapaakauppaalue ja eräs perustamisen taustalla oleva oletus on, että kaupan vapauttaminen hyödyttää jäseniä. Dustmannin tutkimuksessa todetaan, että EU:n sisäinen maahanmuutto uusista jäsenmaista tuottaa hyötyä ainakin kohdemaalle. Mielestäni tuollaisen ilmiön puolesta ei voi vaatia loputtomasti lisää näyttöä, koska taloustieteen valtavirran mukaan juuri noin pitäisikin käydä. Vai onko olemassa jotain näyttöä tai teoriaa siitä, että työvoiman liikkumisen vapauttaminen tuottaisi yhteisölle hyvinvointitappiota?
Minä olen vain lukenut Sarvimäen katsauksen, jossa on käyty hyvin läpi Storeslettenin artikkeli ja joidenkin sen tulosten herkkyys, kuten tuonmainitsemasi, erilaisille oletuksille. Eikö Sarvimäen huomio pidä paikkaansa? Je edelleen. Sarvimäen artikkelista käy hyvin ilmi, että arviot vaihtelevat, lue ne muutksin tutkimukset, vai millä perusteella Storeslettenin tulokset edustavat absoluuttista totuutta?
Edelleenkään kukaan ei ole kiistänyt sitä Sarvimäen johtopäätöstä, että meillä ei ole mitään perusteita väittää maahanmuuttajien ja muiden aiheuttamista nettokustannuksista mitään. Vrt, nyt sitten esimerkiksi Distmannin et. al. tutkimus Englannista. Vaihteluvälit ovat suuria ja laskelmiin liittyvä epävarmuus on suuri, erityisesti nykyarvolaskelmiin. Lisäksi laskelmien pitäisi keskittyä marginaalivaikutuksiin, ts. oikea kysymys on se, mikä on lisämaahanmuuttajien “arvo”. Nuo kaikki luvut, joista nyt puhutaan, ovat keskimääräisiä arvoja.
Mikä muuten on Storeslettenin luottamusväli tuolle 5000 euron nettokustannukselle?
“These results suggest that immigrants to a typical welfware state such as Sweden impose, on average, a substantial fiscal burden, and are less beneficial for public coffers thatn immigrants to the US.”
Tähän voi todeta myös sen, että paljon merkitystä on myös sillä millaista porukkaa maahan tulee ja millä ehdoilla. Liian jyrkät kulttuurierot eivät tasoitu, vaan yhteiskunnasta tulee “sulatusuunin” sijasta eräänlainen “mosaiikki.” Ilman yhteistä ylempää tavoitetta ja arvopohjaa sellainen on räjähdysaltis yhdistemä eikä Euroopalla ole tarjota sellaista ylempää ideaa oikein omillekaan kansalaisilleen (vai sanooko joku kaduntallaaja tai edes toimihenkilö oikeasti uskovansa EU-kansalaisuuteen tai “Eurooppalaiseen ideaan”?). USA on tässä suhteessa paljon meidä edullisemmassa asemassa.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio tarjoaa mitä ihanimmat mahdollisuudet tehdä mitä haluaa, koska veronmaksaja kustantaa kaikenlaista. USA:ssa tällaista “hyvinvointimallia” ei ole vaan meno on enemmän siihen suuntaan että tervetuloa kunhan tulee omillaan toimeen. Ja jos ei tule niin tervemenoa. Euroopassa meno on päinvastainen. Tiedämme myös sen, että toisen polven maahanmuuttajista ei tule itsestäänselvästi tuottavia yhteiskunnan jäseniä, vaan nimenomaan eurooppalainen ongelma näyttäisi olevan toisen maahanmuuttajasukupolven radikalisoituminen tavalla, mikä jättää heidät pysyvästi tuottavan yhteiskunnan ulkopuolelle ja elätettäväksi. Pahinta kaikessa on se, etteivät nämä nuoret tunne asiasta minkäänlaista huolta tai häpeää. Tämä on yksi niitä asioita mitä kritisoin kun pyöritellään pelkkiä numeroita ilman että huomoidaan asioiden sosiaalisia aspekteja. Kun ihmisten arkipäivän kokemukset muuttuvat voittopuolisesti negatiivisiksi niin on kovin vaikea perustella että ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa (miten pitkällä?) siitä on taloudellista hyötyä (kenelle?), varsinkin kun tuon hyödyn määrää ei voida päätellä eikä siten arvioida ovatko ne oletetut hyödyt tehtyjen uhrausten arvoisia.
Olisi tietysti hyvä, jos meillä olisi tiedossa myös luottamusvälit, tohdin epäillä, että 0 kuuluisi tuon 5000 euron luottamusväliin tiukoillakin tarkkuuskriteereillä. /PH
Voisiko professori rehellisesti vastata, koska olette lukeneet Storeslettenin(2003)?
Minulla kun on tämä paperi juuri nyt nenän edessä, joten minun ei tarvitse arvailla herkkyysanalyysin vaikutuksista.
S:n sanoma(minun tulkinta) tai lainataan suoraan. s504
These results suggest that immigrants to a typical welfware state such as Sweden impose, on average, a substantial fiscal burden, and are less beneficial for public coffers thatn immigrants to the US.
“PH: Yhden Sarvimäen mainitseman tutkimuksen mukaan Englannissa syntynyt ihminen tuottaa nettona tappiota, maahanmuuttaja huomattavaa ylijäämää.”
Tutkijalta olisi aina kiva saada se tarkka linkki, koska maallikko-ekonomistilla ei välttämättä ole aikaa selata papereita töiden lomassa.
Tarkoittanet tätä paperia:
“Dustmann, C., Frattini, T. ja Halls, C. (2010), ”Assessing
the Fiscal Costs and Benefits of A8 Migration
to the UK ”, Fiscal Studies 31: 1–41.”
Tuon tutkimukset tuloksista kertoo eniten se, että avataan hieman tuota mystistä A8 luokitusta. A8 tarkoittaa kahdeksaa vuonna 2004 EU:hun liittynyttä maata (Tsekki, Viro, jne.). Tutkimus siis käsittelee EU:n uusista jäsenmaista tulevaa maahanmuuttoa. Puolalaiset putkimiehethän olivat kiinnostava aihe tuossa pari vuotta sitten.
Jos tuohon tutkimukseen haluaa viitata totuudenmukaisesti, niin kannattaisi sanoa “EU-maista tulleet maahanmuuttajat tuottavat kohdemaalle ylijäämää”.
Tuo päätelmä on varsin odotettu, koska tilanteessa on kyse työvoiman liikkumisen vapauttamisesta, jonka voidaan olettaa johtavan tehokkaampaan taloudelliseen lopputulokseen.
Ja tästä päästään sitten asiaan: Yhden Sarvimäen mainitseman tutkimuksen mukaan Englannissa syntynyt ihminen tuottaa nettona tappiota, maahanmuuttaja huomattavaa ylijäämää. Tällä on varmasti implikaationsa ulkomailla syntyneen ja Englannissa syntyneen lapsen nettoarvolle. Mutta yleisemmin, niin kuin AB:kin toteaa, meillä ei ole mitään a priori perusteita väittää mitään lasten nettoarvon vaihtelusta erilaisten ryhmien kesken.
Storeslettenin arvio Ruotsista maahanmuuttajalapsen nykyarvosta (5000 tappiolla) on hyvin pieni, menee hyvin jo laskelmiin liittyvien epävarmuuksien piikkiin. Olisi tietysti hyvä, jos meillä olisi tiedossa myös luottamusvälit, tohdin epäillä, että 0 kuuluisi tuon 5000 euron luottamusväliin tiukoillakin tarkkuuskriteereillä.
Pertti Haaparanta:
Samalla tavalla kuin lestadiolaisten, lappilaisten, savolaisten, romanien, sateenkaariperheiden yms. ryhmien lapsien kustannukset voivat olla suuremmat tai pienemmät kuin “kantaväestön” lapsen kustannukset. Eli ne voi poiketa siks, että maahanmuuttajaperheissä voi olla erilainen kulttuuri, kasvuympäristö, geenit yms.
Mä väitän, että maahanmuuttajien lapsien kustannukset voivat helposti poiketa kantaväestön lasten kustannuksista suuntaan tai toiseen. Mä en väitä mitään siitä mihin suuntaan tai miten paljon ne poikkeaa.
Kun kerran olet lukenut Sarvimäen jutun, niin huomaat, että hän viittaa hyvin moneen nettokustannuksista tehtyyn tutkimukseen. Niiden perusteella hän päätyy johtopäätökseen, että nettokustannus on 0, koska osassa jutuista se on selvästi positiivinen, osassa negatiivinen, vaihteluväli on erittäin suuri ja 0 on “keskiarvo”. Miksi johtopäätös pitäisi tehdä pelkästään Storeslettenin et.al. tutkimuksen perusteella? Kuten sanoin, yritä nyt edes.
Edelleenkin, miksi Sarvimäen johtopäätös nettokustannuksesta 0 on harhainen? Mitään perustelua en sinulta löytänyt, yritä edes. / PH
Onko Sarvimäki kumonnut Storeslettenin(2003) sivulla 499 olevan Figure 2:den?
Lisäksi Sarvimäen Taulukon yksi rivit ansiotulot Kantaväestö vs. Maahanmuuttajat sekä sama vertailu rivit Ei ansiotuloja sekä Tulonsiirrot, eivät kyllä minun silmissä näytä perusteluilta maahanmuuton nollaa suuremmilta hyödyistä, päinvastoin.
Tietenkin, jos korealainen ydinvoimainsinööri tulee rakentamaa uutta ydinvoimalaa Suomeen, niin toivotan hänet sydämellisesti tervetulleeksi. Hattupäästä, sillä hänen isoisänsä taisi olla yksinkertainen(ei loukkaus) riisinviljelijä? Asiantuntijana hänen veroprosenttinsa on Suomessa 35%.
Jos korealaisen serkku menee vastaavaan virolaiseen projektiin, niin
hänen veroprosenttinsa on yleinen 21%.
Jos viisaampi korealainen saa valita ensin, kumman maan hän valitsee?
Lisäoletus, molemmissa sama palkka 10.000€/kk, työnantaja ei kompensoi erotusta.
Maahanmuuttokysymys lienee serkku kysymykselle, lisääkö väestönkasvu hyvinvointia. “Virallinen” vastuu taitaa olla kyllä, itse esittäisin eriävän mielipiteen.
Nykyajan immateriaalioikeudet ovat menneisyyden maahanmuuttajia.
Nyt tieto siirtyy digitaalisena, ei hiilenä[ihmisenä].
Huvittava maahanmuuttoon liittyvä luku EuroStat taskutilastot 2007/2008
Viro uusia kansalaisia 7.072
Viro turvapaikkapäätöksiä 2006 5 kappaletta, hylkäysprosentti 71.4
Suomi uusia kansalaisia 5.683
Suomi turvapaikkapäätöksiä 2006 2520 kappaletta, hylkäysprosentti 61.1
Tämä on tietysti sinusta saivartelua, mutta Storeslettenin laskelmissa (joiden herkkyyden erilaisille pienille oletuksille taustoletuksissa Sarvimäki tuo esille) lapsi on maahanmuuttaja, jolle täytyy opettaa kieli jne. Jos hän syntyy jo vanhempiensa ollessa maassa, niin miten hänen kustannuksensa voivat olla suuremmat kuin kantaväestön lapsen?
Edelleenkin, miksi Sarvimäen johtopäätös nettokustannuksesta 0 on harhainen? Mitään perustelua en sinulta löytänyt, yritä edes.
” Jos hänen perheelleen syntyy lapsi”
Jos lähteenä käytetään Storeslettenia(2003), niin tappiota -5.000€ per taapero.
Tosin, jos “lapsi” syntyy 20-30 ikäisenä (miten ihana skenaario!), niin sitten maahanmuuttoperheen NPV saattaa olla positiivinen.
On se hyvä, että “lehtimiesten” pitää penkoa lähteitä, “tiedemiehet” luottavat ideologisesti sopivaan lopputulokseen!
Miksi Suomen johtavan maahanmuuttokaupungin, Turun, kunnallistalous on de facto konkurssissa? Epäonnistunut rottakoe?
Mitä ajat takaa? Sarvimäki viittaa moneen laskelmaan ja käy lisäksi läpi niihin liittyviä ongelmia. Millähän perusteella hänen päätelmänsä, että paras arvio nettokustannuksista on 0, on väärä?
Minulle ei muuten käynyt selväksi, kuinka pitkälle laskelmissa otetaan huomioon maahanmuuttajan tulevaisuus. Jos hänen perheelleen syntyy lapsi, joka menee kouluun ja koulun jälkeen työhön (jos me valtaväestö tämän vain suomme), niin hänen nettopanoksensa yhteiskunnalle on positiivinen. Tällä hän kuittaa sen mahdollisen “velan”, joka hänen vanhemmiltaan jäi. Mutta kuten sanottu, luotan Sarvimäen arvioon, että tuota velkaa ei keskimäärin edes ole.
Sarvimäen artikkeli sivu 267 ” Storesletten(2003) käsittelemissä skenaariossa keskimääräisen maahanmuuttajan nettovaikutus Ruotsin julkiselle sektorille vaihteleekin 70.000 euron nettokustannuksen ja 30.000 euron nettohyödyn välillä.
Lähde, johon Sarvimäki viittaa sivu 500
However, the costs of old and very young immigrants are substantial - up to SEK 1.5 milloin for a 66-year-old immigrant. [Forex 167 250,00 EUR 4.11.2010]
Hauskaa tämä akateeminen laskento, erinomainen Sarvimäki näyttää poistaneen erään tyyppiskenaarion. Nimeän skenaarion lastentarhalaisen mielellä Mummoskenaario Suomen KHO:ssa.
Unohdin äsken mainita: Sarvimäen katsaus Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa, johon kirjoituksessani myös linkitín, sisältää katsauksen näihin nettokustannuslaskelmista tehtyihin arvioihin. Niiden perusteella hän vetää johtopäätöksen, että paras arvio nettokustannuksesta on nolla.
Olisit itsekin huomannut, jos olisit vaivautunut lukemaan Sarvimäen jutun, mutta tämä kai ei kuulu persukulttuuriin, liika tieto voi lisätä turvattomuuden tunnetta.
Kommenttisi on hyvä esimerkki persukoulun alkeismatematiikasta, anteeksi alkeislaskennosta, ettei tulisi käytettyä ulkomaalaistaustaisia sanoja.
Otetaan joku luku, tässä tapauksessa 0. Sitten tehdään persuoletus 1: Luku 0 saadaan kahden toisilleen vastakkaismerkkisen luvun summana, toinen myönteinen luku (jotta välttäisimme taas ulkomaalaisperäiset sanat), toinen kielteinen luku. Seuraavaksi tehdään persuoletus 2: Myönteinen luku kuuluu ryhmälle, johon suhtaudun myönteisesti. Nyt voidaan vetää persujohtopäätös: Kielteinen luku kuuluu ryhmälle, johon suhtaudun kielteisesti.
Missään vaiheessa edelläolevassa ei ole tarvinnut viitata mihinkään tietoaineistoon. Ei tällä todellakaan ole mitään tekemistä sellaisten riskisijoitusten kanssa, jotka voidaan jakaa haluamiisi ryhmiin.
Pyydän anteeksi. Oletin, että linkittämäsi tutkimus esitti parhaan arvauksen nettohyödystä olevan nolla, koska esitit linkin tutkimukseen samassa kappaleessa, jossa esitit väitteen siitä, että nettohyöty parhaan arvauksen mukaan on nolla. Mutta et siis toisin sanoen esittänyt mitään lähdettä väitteelle, että nettohyöty on nolla.
Jos oletetaan, että meillä on riskialtis hanke, jonka odotustuotto parhaan arvauksen mukaan on nolla, tuleeko hankkeeseen ryhtyä? Eikö riskipreemiona tulisi odottaa hyvää kokonaistuottoa? Nollatuoton saa alhaisellakin riskillä.
Voisitteko the nimimerkillä kirjoittajat olla huolellisempia? Tuo viittaamasi tutkimus ei sano mitään maahanmuuton kokonaisnettohyödystä. Olisikin parempi, että lukisistte tutkimukset ensin, ennen kuin sanotte niistä mitään. Kokonaishyötylaskelmissa ei eroteta työperäistä maahanmuutoa ja muuta maahanmuuttoa toisistaan, joten tulosten erottelu väittämälläsi tavalla ei myöskään onnistu.
Kun tutkimus
http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17483/assimila.pdf?sequence=1
blogistin mukaan osoittaa, että suomalaisen maahanmuuton kokonaisnettohyöty (yhteenlaskettu työperäinen ja humanitaarinen) on nolla, niin tästä nähdään riidatta, että humanitaarisen maahanmuuton nettohyöty on negatiivinen.
Kapitalisti: Sekoitat keskenään maahanmuuttajat, jotka ovat töissä, ja työperäiset maahanmuuttajat. D’Amuri ja Peri nimenomaan puhuvat, kun viittavat maahanmuuttoon, maahanmuuttajien kokonaismäärästä. Lisäksi noissa aineistoissa, joita he käyttävät, ei ole mitään mahdollisuutta erottaa näitä kahta ryhmää.
Kuvitellaanpa, että väestö jakautuu kahteen ryhmään, fiksut ja taitavat. Taloudessa on kahdenlaisia työpaikkoja, toisiin tarvitaan fiksuja ja toisiin taitavia. Mitä tapahtuu, jos taloudessa alkaa esiintyä maahanmuuttoa, mutta kaikki maahanmuuttajat ovat taitavia? Ilmeisesti tämä lisää myös fiksujen työntekijöiden kysyntää (blogi kirjoituksen argumentein). Jos fiksuja ei kuitenkaan saada lisää, niin kasvanut kysyntä nostanee heidän palkkojaan. Toisaalta taitavien työntekijöiden tarjonta on noussut laskien heidän palkkojaan. Kysymys kuuluu: aiheuttaako maahanmuutto elintasoerojen kasvua?
Toinen kysymys: Mikäli fiksujen työntekijöiden tarjontaa ei saada kasvatettua (maahanmuuton avulla), kasvaako myöskään taitavien työpaikkojen määrä tarpeeksi paljon? Ilmeisesti osa taitavista jäisi nyt työttömäksi.
Hyvä provosoiva blogi kirjoitus!
Haaparanta sivuuttaa blogissaan täysin ongelman, eli humanitaarisen maahanmuuton.
En vastusta työperäistä maahanmuuttoa, kuten ei esim. Halla-ahokaan. Vastustan löyhin humanitaarisin perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa, joka tulisi rajoittaa ainoastaan Geneven pakolaissopimuksen täyttäviin tahoihin.
On täydellistä älyllistä epärehellisyyttä ja limboilua alkaa puhua työperäisestä maahanmuutosta, ahkerista bussikuskeista ja siivoojista sekä nimistä Gutzeit, Fazer,Sinebrychoff, Finlayson, Rosenlew, von Rettig, Starck-Johann, Schauman, Scherlachius, kun halutaan puhua humanitaarisen maahanmuuton ongelmista.
Myös esim. Stefan Wallin meni riman ali tästä kohtaa.
Työperäistä maahanmuuttoahan vastustaa nimenomaan vasemmisto.
“D’Amuri ja peri eivät käsittele vain työperäistä maahanmuuttoa vaan maahanmuuttoa kokonaisuutena.”
Kyllä tuo näkökulma on vahvasti työperäisessä ja siinä keskitytään lähinnä tarkastelemaan heidän vaikutustaan työelämään ja tulotasoihin.
“Several studies find that immigrants do not harm the wages and job prospects of native workers. This column seeks to explain these somewhat counterintuitive findings by emphasizing the scope for complementarities between foreign-born and native workers.”
Kaikki maahanmuuttajat eivät todellakaan mahdu kategoriaan “foreign-born workers”. Tiedämme jo että monien maahanmuuttajaryhmien työttömyysprosentti ylittää moninkertaisesti valtaväestön vastaavan, mikä on Suomessa sekin aivan liian korkealla tasolla. Lisäksi tiedämme että ainakin Suomen kohdalla maahanmuutto heikentää huoltosuhdetta, eikä suinkaan paranna sitä. Jos taas katsotaan tuota logiikkaa millä asiaa selitetään:
“For instance, for a construction company the supply of more construction workers performing manual tasks (such as installing dry-walls and raising foundations) generates the need for more construction supervisors, technicians, engineers, clerks, and sale representatives (as the company grows) who typically perform more interactive and complex tasks. As these tasks are all needed to produce final goods (they are “complementary” with each other), if immigrants and native workers specialise in different segments of the task-specialisation spectrum, then more immigrants can generate higher demand for natives.”
Tämä on aika puhdasta jossittelua. Lisäksi tuo oletus nojaa siihen, että aina löytyy joku maksaja. Kuvio toimii niin kauan kun kysyntää riittää, viime vuosina kysyntää on ylläpidetty lähinnä hulvattomalla velkarellestyksellä. Valitettavasti joudumme korjaamaan sen rellestyksen jälkiä vuosikausia, emmekä välttämättä edes saa kaikkea korjattua. Ja edelleen, D’Amour ja Peri eivät millään tasolla ota huomioon sosiaalisia vaikutuksia, mitkä eivät valitettavasti ole läheskään aina positiivisia sen enempää maahanmuuttajille kuin natiiveillekaan.
“D’Amuri ja peri eivät käsittele vain työperäistä maahanmuuttoa vaan maahanmuuttoa kokonaisuutena. ”
Kun ihmiskuntaa käsittelee kokonaisuutena, niin jokaisella ihmisellä on keskimäärin yksi iso tissi ja yksi kives.
Das würde mir gefallen, wenn es osteuropäische Juden wären, mit einem 15 Prozent höheren IQ als dem der deutschen Bevölkerung Thilo Sarrazin saksan maahanmuuttajista Bild 13.10.2009
Kyllä toi Thilo Sarrazin on kovan luokan natzi !!1!!!! Sarkasmia, koska kuitenkin joku tiukkapipo vetää gruusialaisen arbuusin nenäänsä.
Sarrazin on kirjassaan huolissaan MINT-tason romahduksesta.
Berliini matemaatikaõpetaja kirjutab: «Läksin 2006. aastal pensionile teadmisega, et olen tootmisest maha võetud mudel ja keegi ei taha mind enam Berliini koolis. Minu ettekujutused kattuvad väga paljuski teie peatükkidega põhioskuste ja üldise tasemelanguse osas. (Näiteks tüli 12. klassis sellest, kuidas ma ühelt õpilaselt nõudsin, et ta kolm korda 24 ükskord endale pähe ajaks.) Kõik näited, mida te toote, olen ise täpselt läbi elanud (sundabielud, keeleoskuse vähenemine, naisõpetajate diskrimineerimine). Mulle soovitati juba 90ndatel türgi keel selgeks õppida ja see pole irooniliselt mõeldud!
http://www.postimees.ee/?id=336338
En suomenna lainauksia, koska vain rasisti ei ymmärrä viroa tai saksaa.
MINT -> Matikka, Informatiikka, Luonnontieteet, Teknologia.
D’Amuri ja peri eivät käsittele vain työperäistä maahanmuuttoa vaan maahanmuuttoa kokonaisuutena.
Matti Sarvimäki kertoo lehtimiehelle:
Samalla tavoin laskettu vastasyntyneen ruotsalaisvauvan ”nykyarvo” on 5 000
euroa miinuksella.
Lehtimies kysyy: WolframAlphan kertoo ruotsalaisvauvojen lukumäärän olevan 92.143 kappaletta. Kun näiden nykyarvo on -5000€ per nenä, niin koska Ruotsi on konkurssissa?
a) Vuonna 2020
b) Vuonna 2045
c) Vuonna 2????
Voiko termin keskimääräinen olla määritelmän mukaan jotain
-70.000€ - 30.000€ ?? 40.000€/2 =20.000€ vertaa seuraavaan 18.000€?
Storesletten (2003) arvioi perusskenaariossaan keskimääräisen
Ruotsiin saapuneen maahanmuuttajan aiheuttaneen
julkiselle sektorille noin 18 000 euron nettotappion.
Lehtimies kysyy: Millä keskimääräisen maahanmuuton kasvunopeudella Ruotsi
menee konkurssiin vuonna 2030?
Jos näihin tulee “hyviä” vastauksia, niin lupaan tehdä jatkokysymyksiä.
“Kaikki tämä panee kysymään, miksi yleinen mielipide on selvästi muuttunut maahanmuuttovastaiseksi?”
Siksi koska kokemukset arkielämässä ovat valitettavan voittopuolisesti negatiivisia. On vaikea perustella tilanteen parantumista taloudellisilla näkökohdilla jos ihmisten arkipäivän elämänlaatu lähinnä huononee. White flight-ilmiölle on ihan aikuisten oikeasti paljon painavampia syitä kuin valkoihoisten “rasismi.”
Sinänsä D’Amurin ja Perin teksti ei käsittele maahanmuuttoa kokonaisuutena, vaan siinä puhutaan nimenomaan työperäisestä maahanmuutosta. Se on ymmärtääkseni melko yleisesti hyväksyttyä, ei meillä ole mitään syytä vieroksua henkilöä joka tulee töihin, sopeutuu ja elättää itsensä. Pelkästään taloudellisesti ajatellen voi toki olla järkevää tuoda massoittain halpatyövoimaa (minkälaiseksi D’Amur ja Peri nämä voittipuolisesti olettavatkin), mutta sen kokeilun sosiaalinen lasku on todennäköisesti suurempi mitä moni suomalainen veronmaksaja on halukas maksamaan. Norjassa, Oslon yliopiston professori Kjetil Storesletten sanoo suoraan, että maahanmuuton nettovaikutus talouteen on todennäköisimmin negatiivinen. Kritiikki kohdistuu nimenomaan alhaisesti tai ei lainkaan koulutettujen maahanmuuttajien haalimiseen, juuri siihen mitä D’Amur ja Peri pitävät eräänlaisena viisasten kivenä. Fakta on se, että yksinkertaiset matalapalkkatyöt ovat katoamassa länsimaista ja jos paikkaamme tilannetta tuomalla ulkomailta porukkaa halpatyöläisiksi, rakennamme sillä lähinnä sosiaalista aikapommia.
On järkevää ajatella taloutta, mutta vielä järkevämpää on asettaa talous sille kuuluvalle paikalle - ei itsetarkoitukseksi, vaan palvelemaan meidän hyvinvointiamme. Kun asiaa ajattelee tästä vinkkelistä, niin Soinin kannanotot eivät enää tunnukaan ihan niin päättömiltä.
“Ei Suomi ole mikään rottakoelaboratorio, jossa huomataan, että kun rotta perkele kuoli, niin kokeillaan toista []politiikkaa”
Alla omakohtainen kokemus maahanmuuton ihanuudesta, kirjoitus ei läpäissyt Hesarin/Suomenmaan kommenttiseulaa, vaikka kirjoitin omalla nimelläni.
Raakakopio
Tapahtui Hesarin päätoimittajan horisontissa kesäkuussa 2010, pari sataa metriä Mikaelin[terkut PP:n ex-päätoimittajalle] pallista itään. Entisen ala-asteeni naapurissa. Torstaisena arkipäivänä kello kolme törmään neljään tölkkijuomaa nauttiviin mustakätiseen kikkarapäähän.
Yksi mustakäsi ojentuu kohti kaulallani roikkuvaa kännykkääni, toinen huutaa vitun valkoinen, nostan oikean kyynärpääni suojaksi, mustakäsi hämmästyy, väistyy, huutaa perään somalialaisella aksentilla “Saatanan turisti!”
Onko tässä riittävä syy olla äänestämättä “Rasistille ei saa antaa pikkusormea”-Kiviniemeä?
Anja Kaurasen vanha “Pelon maatiede” on muuttanut väriä.
Mika Lako
Jorma: Mua kiinnostais kovasti missä ne asiavirheet on. Ymmärrän, että persuvastainen kirjoitus suututti, mutta voisit kyllä hieman avata tota väitettä. Viitsisitkö?
Kuiva, mitäänsanomaton juttu, jossa lisäksi asiavirheitä.
Loppukaneettina vielä lähestulkoon henkilökohtainen hyökkäys.
Tällaisten kirjoitusten ja sinunlaisten ihmisten takia persujen kannatus on noussut huimasti. No, voithan vaalien jälkeen sentään esittää olevasi moraalinen voittaja. Vaikka kansa äänestikin väärin, niin onneksi sinulla on oikeat mielipiteet.