Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama työryhmä on tehnyt ehdotuksen tuulivoiman syöttötariffin rakenteesta ja suuruudesta. Tämä kirjoitus on kopio ministeriöön lähettämästäni lausunnosta. Arvioni mukaan tuen taso on reilusti ylimitoitettu.
Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi
Tuen taso
Taulukko 3 esittelee parametrit, joiden avulla tuen taso 83,5 €/MWh on määrätty. Tällä tuella 2 MW laitos tuottaa noin 2,9 miljoonan euron nykyarvoisen tukisumman investoijalle 12 vuoden aikana. Summa vastaa TEM:n raportissa käytettyä arviota investointikustannukselle. Jos investointikustannus on oikein arvioitu, niin tukitaso on täysin ylimitoitettu seuraavista syistä:
• Laitoksen tekninen käyttöikä on 20 vuotta tai enemmän, mikä tarkoittaa vähintään 8 vuoden Windfall –tuloa. Laitos on maksanut itsensä takaisin 12 vuodessa ja voi tuottaa jäljellä olevina vuosina voittoa, kunhan sähkön keskihinta ylittää 27 €/MW, mikä riittää kattamaan juoksevat kulut. TEM on itse käyttänyt markkinahinta-arviota 50 €/MW. Nykyarvoisena laitos tuottaa noin 500 000 euron Windfall –voiton, käyttäen TEM:n omaa markkinahinta-arviota. Tämä arvio ylimääräisestä voitosta on alakanttiin, koska 12 vuoden jälkeen sähkön hinta on todennäköisesti korkeampi. Lisäksi laitoksen tekninen elinikä saattaa olla huomattavasti pidempi.
• Tuen nykyarvoa laskettaessa on käytetty 30 prosentin oman pääoman osuutta, joka saa 10 prosentin tuoton. Investoija saa siis panostukselleen 10 prosentin tuoton, vaikka laitos suljettaisiin 12 vuoden jälkeen. Edellä laskettu Windfall –voitto merkitsee huomattavaa lisätuottoa investoijan omalle pääomalle.
• Esimerkin hanke on käytännössä riskitön. Jos hanke on edustava, niin tästä seuraa, että hankkeet tulevat toteutumaan pienemmällä oman pääoman osuudella. Tällöin pääoman tuotto kasvaa edelleen, mahdollisesti huomattavasti edellä kuvatun yläpuolelle.
Tukijärjestelmän yleiset piirteet
Edellä on kuvattu järjestelmän riskittömyyttä sijoittajan näkökulmasta olettaen, että tuki pysyy luvatulla tasolla 12 vuotta. TEM:n ehdotuksessa kuitenkin spekuloidaan tuen tason muuttamisesta kustannustason tai markkinaolosuhteiden muuttuessa. Tämä spekulaatio lisää järjestelmän yhteiskunnallisia kustannuksia. Mielestäni tuen tasoa tulisi korjata alaspäin ja sen kestoa lyhentää, jos TEM:n oman luvut pitävät paikkansa. Mutta tuen taso ja kesto tulisi olla ehdottoman pysyvä.
Epävarmuus tuen tasosta lisää riskiä ja nostaa rahoituskustannuksia. Lisäksi tuen sitominen kustannustasoon luo kannustimet kustannusten manipulointiin ja raportointivirheisiin. Kiveen hakattu tukitaso, mahdollisesti lyhyemmäksi ajaksi, luo paremmat kannustimet kustannusten minimointiin ja mahdollisimman monien hankkeiden toteutukseen kuin pitkäaikainen hallinnollisilla päätöksillä elävä tuki.
Ehdotuksessa tavoitellaan markkinaehtoista ja kustannustehokasta tukimuotoa. Tuki kuitenkin päätetään hallinnollisesti, mikä on ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Markkinaehtoisuus edellyttäisi markkinamekanismin käyttöä, esimerkiksi hankintahuutokauppaa, joka oikein toteutettuna ratkaisisi kannustinongelmat sekä ylimääräisiin voittoihin liittyvät kysymykset. Markkinamekanismia on vaikea, ellei mahdoton, hyödyntää jälkikäteen, kun sijoituspaikat ja teknologiat on sidottu.
Suunnitteluun liittyvän kiireen ei tulisi estää eri toteutustapojen kritiikin kestävää vertailua, ennen tuen käyttöönottoa. Ehdotankin, että TEM tekee selvityksen markkinaehtoisemmasta tuesta ennen ehdotetun tuen käyttöönottoa.
Kansantaloudelliset kustannukset
Tuella ei ole suoraan budjettivaikutusta valtiontalouteen, koska sen maksaa kuluttaja suoraan osana sähkölaskuaan. Hyvään hallintotapaan kuitenkin kuuluu, että säätelyn kustannuksia seurataan ja että niistä raportoidaan kuluttajille. Ehdotuksessa asia on mainittu ylimalkaisesti.
Kustannusseuranta tulisi toteuttaa niin, että kaikista tuen piirissä olevista laitoksista kerätään yksityiskohtaista tietoa (toteutuneet kustannukset, tuntituotannot, teknologiavalinnat, jne.). Tietoja hyväksikäyttäen tulisi jälkikäteen toteuttaa yksityiskohtainen kvantitatiivinen tutkimus tukiohjelman tehokkuudesta ja kustannuksista kansantaloudelle. Seurannasta vastaava viranomainen tulisi sekä resursoida että velvoittaa tähän tehtävään.
Matti Liski
HSE/kansantalous
Aihealueet: Energia