Muutaman päivän takainen uutinen siitä, miten ihmiset jonottivat uusia Hitas-asuntoja yön yli ulkona, on herättänyt jälleen keskustelua koko Hitas-järjestelmän järkevyydestä tai järjettömyydestä.
Hitasin monista ongelmista ehkä pienin on se, että järjestelmän takia ihmiset käyttävät aikaansa jonossa istumiseen. Suurempi ongelma on se, että järjestelmä allokoi huonosti erilaiset asunnot erilaisille ihmisille: Edullista Hitas-asuntoa kannattaa jonottaa, vaikka se ei täysin vastaisikaan omia asumistarpeita. Toisaalta Hitas-asunnosta ei välttämättä kannatta muuttaa ainakaan vapaille markkinoille, vaikka asumistarpeet muuttuisivat.
Järjestelmä tietysti myös maksaa paljon, koska kaupunki menettää selvää rahaa myydessään tai vuokratessaan tontteja Hitas-rakentamista varten markkinahintoja halvemmalla.
Monet Hitasiin liittyvät ongelmat tuntuvat niin ilmeisiltä, että niiden päivittelemisen sijaan on ehkä kiinnostavampaa pohtia Hitasin puolesta esitettyjä argumentteja. Ainoa julkilausuttu tavoite, jonka löysin Helsingin kaupungin sivuilta, on seuraava: ”Hitasin tarkoituksena on tarjota kuntalaisille kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja myös valvoa, että ne pysyvät kohtuuhintaisina koko olemassaolonsa ajan.” Jos tämä tarkoittaa, että osan kaupunkilaisista halutaan asuvan muita halvemmalla, järjestelmä onnistuu tavoitteessaan. Julkisen tuen jakaminen edullisen asunnon muodossa yksittäisille, yleensä tukevasti keskiluokkaan kuuluville ihmisille, sotii kuitenkin monien ihmisten oikeustajua vastaan.
Helsingin asuntolautakunnan jäsenet ilmeisesti kuvittelevat, että Hitas laskee myös markkinahintoja (ks. tämä lautakunnan päätös, sivu 1) ja sitä kautta siis kaikkien helsinkiläisten asumiskustannuksia. Tämän johtopäätöksen taustalla oleva ajatuskulku olisi kiinnostavaa kuulla. Itse arvioisin, samalla logiikalla kuin tässä jutussa, että Hitas pikemminkin nostaa kuin laskee markkinahintoja.
Hitasia on puolustettu myös tavoitteella vähentää sosiaalista segregaatiota, eli asuinalueiden eriytymistä ihmisten tulojen tai sosiaalisen taustan mukaan. Arvattavasti Katajanokalla olevissa Hitas-taloissa asuu keskimäärin pienituloisempia kuin muualla Katajanokalla, joten tämän tavoitteen suhteen Hitas toiminee oikeaan suuntaan. Mutta on vaikea kuvitella kovin paljon tehottomampaa tapaa segregaation rajoittamiseen. Järjestelmä ei edes yritä rajoittaa tuen valumista myös hyvätuloisille. Ja osa Katajanokalta Hitas-asunnon saaneista on tietysti vuokrannut asuntonsa eteenpäin ja luultavasti jollekin aika hyvätuloiselle.
Hitas-asuntojen jonottamista käsitelleessä lehtijutussa kerrottiin, että jonossa oli kuitenkin oikein mukava tunnelma. Ehkä Hitas-järjestelmä onnistuu näin luomaan sitä usein peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä. Sen enempää järkeä en ole siitä löytänyt.
Avainsanat: Asuntopolitiikka, Hitas
Aihealueet: Julkinen talous, Kaupunkitalous
SH: “Arvonta lienee ainoa oikea, avoin, objektiivinen ja reilu tapa jakaa HITAS-asuntoja. Kaikkiin muihin tapoihin liittyy kähmintää, epäreiluusloukkuja, subjetiivisia näkemyksiä jne jne.”
Olet täysin oikeassa. Arvonta on ainoa oikea, avoin, objektiivinen ja reilu tapaa jakaa ilmaista rahaa onnekkaille.
Miljonäärikin voi voittaa Hitas-arvalla. Kuinka se auttaa vähävaraisia saamaan edullisen omistusasunnon Helsingistä?
ATT voi rakentaa asuntoja suhdanteita tasaten ilman Hitas-järjestelmääkin. Mahdollisuus asua Helsingissä ei ole sama asia kuin toteutunut asuminen; valtaosahan jää ilman.
Et oikeasti löydä yhtäkään hyvää perustetta Hitas-järjestelmän ylläpitämiselle.
Jefferson ja just,hyvin heitetty:-) Tuleva kalasatama ja hitasboxit, aivan samassa tasossa jatkossa markkinahintojen kanssa,omistusasuntojen kanssa. On sen verran uniiikki paikka. Katajanokka mistä omistajat narisevat,voi voi,ne jo vanhoja,matka,jatkuu,hitas neliöhintamäärä on sen hetkinen,mitä siinä vikiset,nauti kun sait nokalta hitaksen,äläkä valita !
Hyvä Niku Määttänen,olet asian ytimessä:-). kirjoittelit pitkät tovit ja vapautumisesta 30 v. vanhoissa yhtiössä, mites,onkos tietoa kun hitas-yhtiö vapautuu aikarajan puitteissa,miten käy tontin??? Lunastaako yhtiö eli osakkaat? Eli tiedätkö näsäviisas pitkine riveinesi ?
SH: Totta kai voidaan argumentoida, ettei koko HITAS-järjestelmää pitäisi olla. Minusta HITAS on kuitenkin ajatukena erittäin kannattettava, eli että myös muilla, kuin suurituloisilla, olisi mahdollisuus asua pääkaupungissa.
Jos tuo on sinusta pätevä perustelu Hitasille, niin vastaisitko näihin kysymyksiin:
1) Miten tuo “mahdollisuus” toteutuu niille, jotka eivät voita arvonnassa? Samalla tavallako kuin mahdollisuus voittaa lotossa?
2) Onko keskeisellä sijainnilla olevat yli 130 neliön saunalla ja kattoterassilla varustetut luksuskämpät minimivaatimus sille, että “mahdollisuus” asua Helsingissä toteutuu?
3) Onko sekin erittäin kannatettavaa, että suurituloiset nappaavat Hitas-kämppiä?
4) Miksi “mahdollisuus asua” pitää tarkoittaa asunnon omistamista? Eikö mahdollisuus asua vuokralla muka pitäisi riittää?
Tuukkaa vielä tarkennan:”…helsinkiläiset sairaanhoitajat ja opettajat maksavat enemmän veroja, jotta osa mistä päin tahansa Helsinkiin muuttavistakin sairaanhoitajista ja opettajista saa halvemman asunnon?…” Hitaksen ostolle ei ole rajoituksia. Vain sen kustantamiselle.
SH, kaksi kysymystä:
1. Miksi on ajatuksena kannatettavaa, että esimerkiksi helsinkiläiset sairaanhoitajat ja opettajat maksavat enemmän veroja, jotta osa helsinkiläisistä sairaanhoitajista ja opettajista saa halvemman asunnon?
2. Miksi mihinkään noihin mainitsemiisi “muunlaisiin funktioihin” tarvitaan juuri HITAS-järjestelmää? Eli miksi pitää myydä helsinkiläisten yhteistä omaisuutta alihintaan, vaikka haluttaisiinkin tasoittaa suhdanteita tai lisätä kilpailua? Ei ATT:n toimintaan tarvitse liittyä hintasäännöstelyä.
Arvonta lienee ainoa oikea, avoin, objektiivinen ja reilu tapa jakaa HITAS-asuntoja. Kaikkiin muihin tapoihin liittyy kähmintää, epäreiluusloukkuja, subjetiivisia näkemyksiä jne jne.
Jonotusjärjestelmän kannattajat voivat tutustua vaikkapa asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmään erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kylläpä hienosti saa ihmiset asuntoja, kun jonotusnumerot otetaan lähes Tukholman kaupungin vuokra-asuntojen malliin jo vastasyntyneelle. Tällä tavoin on teoreettinen mahdollisuus saada asumisoikeusasunto eläköitymisen korvilla.
Joillekin lienee ylivoimaista ymmärtää, ettei superniukkaa hyödykettä voi koskaan jakaa reilulla tavalla, jollei se ole täysin ulkopuolisista vaikutuksista vapaa. Silloin ainoa keino on arvonta. Se on riippumaton ja puolueeton.
Jos HITAS-järjestelmän kompastuskiviä halutaan parannella, niin estetään vaikkapa oikeus vuokrata HITAS-asunto markkinahintaan ikuisiksi ajoiksi. Vuokraukselle pitäisi olla jokin peruste ja se olisi mahdollista vain määräajan. Tämä saattaisi karsia arvonnasta onnenonkijat, joiden tarkoitus ei edes ollut koskaan muuttaa itse HITAS-asuntoonsa.
Totta kai voidaan argumentoida, ettei koko HITAS-järjestelmää pitäisi olla. Minusta HITAS on kuitenkin ajatukena erittäin kannattettava, eli että myös muilla, kuin suurituloisilla, olisi mahdollisuus asua pääkaupungissa.
HITAS-järjestelmässä voidaan nähdä myös muunlaisia funktioita. Suomalaisten rakennusyhtiöiden kartelli ja huomioiden alan markkinoiden keskittyminen muutamille suurrakentajille, HITAS on yksi syy pitää Helsingin kaupungin oma rakennuttajayhtiö (att= asuntotuotantotoimisto) mukana bisneksessä ja ylläpitämässä edes jonkinlaista kilpailua. ATT:lla on myös mahdollisuus pitää yllä rakentamista silloinkin, kun kartelliyhtiöt päättävät aloittaa tontinpanttauksen asuntojen hintojen tukemiseksi markkinoiden epävarmuuteen vedoten. Hivenen samasta Helsingin kaupungin bussiliikenne oy:n tehtävässä on kyse. Ei sen ole tarkoituskaan olla voitolla, vaan kuppaamassa yksityisten bussifirmojen rahoja painamalla kilpailutuksen hintatarjoukset kauttaaltaan alemmaksi.
Toki näihin rakennusalan markkinoiden ongelmiin olisi mahdollisuus puuttua lainsäädännön keinoin helposti. Poliittista tahtoa, tai oikeastaan uskallusta, ei kuitenkaan näytä löytyvän ja siksi HITAS:ta tarvitaan myös tästä näkökulmasta.
Eivätköhän pari viimeistä kommenttia osoittaneet että lahjasta Hitas-asunnossa on kysymys. Toivottavasti kirjoittajat ovat aloittaneet painostustoimet Loton muuttamiseksi jonotusnumeroihin perustuvaksi. Ai niin, siinähän pitääkin osallistujan maksaa jotain. Hitashaku taas onkin aivan ilmainen halukkaille, meille koko maailman ihmisille. Ehkäpä syntymäjärjestys toimisi jonotuksen pohjana…
En olisi ikinä uskonut, että professoritasoinen henkilö esittää arvontaa valintaperusteeksi uusille Hitas-asunnoille. Nyt kaikkiin uusiin Hitas-kohteiseiin on otettu arvonta valintaperusteeksi todennäköisesti tämän huolimattoman ja suunnittelemattoman lausunnon takia!
Jotta arvonta olisi oikeudenmukaista, siihen tulee suunnitella sopivat painokertoimet, jotta eri-ikäisillä ja erilaisilla henkilöiillä olisi mahdollisuuss saada Hitas-asunto. Jonotusnumero on oikeudenmukainen, oikeassa järjestyksessä jokaisen saama ja tasapuolisesti toteutuva valintaperuste. Arvontaa ei pitäisi missään nimessä suorittaa, sillä se asettaa nuoret edullisempaan asemaan, koska heillä on aikaa osallistua useampaan arvontaan ja lisäksi arvonta on satunnaista ja epäokeudenmukaisella tavalla tehtävä asukasvalinta Hitas-järjestelmässä, koska joku on voinut jonottaa arvonnassa useita 10 vuosia saamatta kuitenkaan Hitas-asuntoa.
Hei,
Ari Hyytisen ilmoittama arvonta on viho viimeinen tapa jakaa Hitas-asuntoja halukkaille. Se ei ole koskaan tasapuolinen ratkaisu, koska joku ei välttämättä ikinä saa arvonnassa asuntoa, vaikka osallistuisi 99 eri arvontaan ja se voi jopa kestää jopa 99 vuotta. Juuri kellään ei ole aikaa odottaa 99 vuotta Hitas-asuntoa. Arvonta on EPÄOIKEUDENMUKAINEN TAPA JAKAA HITAS-ASUNTOJA, miksei niillä ole kaikkien hakijoiden järjestykseessä samaa jonotusnumeroa!
[...] Tässä ei ole tarpeen kerrata Hitas-järjestelmään liittyviä monia ongelmia. Joitain niistä on listattu ja pohdittu mm. täällä. [...]
Onko Hitas-järjestelmässä mitään järkeä?…
Monet Hitasiin liittyvät ongelmat tuntuvat niin ilmeisiltä, että niiden päivittelemisen sijaan on ehkä kiinnostavampaa pohtia Hitasin puolesta esitettyjä argumentteja. Niitä vain ei juuri löydy….
Täältä selvästikin löytyy myös Hitasia järjettömänä pitävää porukkaa. Jos satutte olemaan Facebookissa, niin tässä kiinnostuneille tuore Hitasia vastustava ryhmä:
http://www.facebook.com/group.php?gid=111142172275688
Jefferson: Ainakin luin Hesarin mielipideosastolla samana päivänä olleen kirjoituksen. Se oli minusta oikein hyvä.
Viimeiset viikot olen koettanut keksiä edes jonkinlaisia perusteluita Hitas-järjestelmälle, mutta en ole siinä onnistunut. Nettiä keskustelualueineen on apuna tullut käytettyä, mutta missään en ole nähnyt ensimmäistäkään perustelua, miksi järjestelmä tulisi olla olemassa. En, vaikka aihetta katsoisi miltä tahansa kantilta.
Ainoa mieleen tullut ajatus, mikä on edes läheltä liipannut, on tuo sinunkin mainitsemasi kohta, että Hitas laskisi myös muita markkinahintoja. Mutta kuten sinäkin, olen asian suhteen skeptinen. Ja vaikka se laskisikin, Hitas on asiaan aivan täysin väärä keino.
Oma blogikirjoitukseni aiheesta:
http://valmismaa.blogspot.com/2010/04/hitas-jarjestelmasta-luovuttava.html
Ps. Saitkohan muuten ajatuksen kirjoittaa aiheesta HS:n mielipidepalstalta? Oma kirjoitukseni hesariin on nimittäin samalta päivämäärältä.
Ari on tietysti oikeassa, että on hyvin epäselvää missä määrin tavoite pitää asunnot ”kohtuuhintaisina” (käsittämätön termi) koko niiden olemassaolon ajan toteutuu. Jäljelle jää ehkä vain tulonsiirto niille, jotka onnistuvat saamaan uuden Hitas-asunnon.
Kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna rajoittaa Hitas-asuntojen omistamista niin, että uuden Hitas-asunnon ostaja ei saa omistaa pysyvästi toista Hitas-asuntoa.
Samassa yhteydessä päätettiin myös, että Hitas-asuntoyhtiö vapautuu (sen asukkaiden niin halutessa) Hitas-sääntelystä 30 vuotta talon rakentamisen jälkeen. Sen jälkeen Hitas-asunnon saa siis myydä aivan vapaasti. Sääntö koskee myös vanhoja Hitas-yhtiöitä.
Ilmeisesti tämän vapautumissäännön tärkein tavoite on estää kalliiden alueiden Hitas-yhtiöitä rapistumasta peruskorjausremonttien laiminlyömisen vuoksi (alueilla joissa Hitasin hintarajoite on sitova, ei kannata peruskorjata). Toisaalta tällainen määräaika lisännee järjestelmän muita ongelmia. Kuka myisi säännellyllä hinnalla Hitas-asunnon, jonka saa vaikkapa vuoden kuluttua myydä vapaasti todennäköisesti paljon korkeammalla hinnalla?
Hitas-yhtiön vapautumisen yhteydessä kaupunki voi sentään nostaa tontin vuokraa (Hitasit ovat yleensä kaupungin vuokratonteilla). Hitas-ohjeissa asia ilmaistaan näin: ”Tällöin yhtiön hallitseman tontin maanvuokra korotetaan samalle tasolle kuin vuokraushetkellä vallinneen käytännön mukainen sääntelemättömän tontin vertailuvuokra.” Kaupunginvaltuuston päätöksessä mainitaan kuitenkin, että vuokran korotus on korkeintaan 30 %.
Hitas-osakkaat ry ajaa, yllätys yllätys, Hitas-asuntojen vapauttamista vielä paljon nopeammin.
Kyseinen kaupunginvaltuuston kokous on muuten nähtävissä ja kuultavissa Helsinki-kanavalla: http://www.helsinkikanava.fi/kaupunginvaltuusto/kaupunginvaltuuston-kokous-3-6-2009-klo-18
Kokouksessa joku valtuutettu hehkutti erityisesti noita Mikon mainitsemia täysin myyntirajoituksettomia Hitas-asuntoja: Hyviä asuntoja halvalla ilman sääntelyn ongelmia!
Kiitos Niku ja Ari arviostanne. Näin juuri. HITAS-hulluuden ääriesimerkki voisi olla
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Mikä+loft-++asunnoissa+lopulta+kiinnosti/HA20060312SI1FA020sa
linkissä esitelty “puoli-HITAS”. Juuri niin! Ostat HITAS-hintaan, myyt vapaasti!
HITASin ympärillä on muutakin korruption kaltaista kuin Ari mainitsi. Sukulaiseni osti 80-luvulla Munkkiniemen kai ainoasta HITAS-talosta asunnon. Hänen mielestään KAIKKI muut osakkaat olivat tietyn pankin työntekijöitä. Suhteilla tuohon pankkiin oli hänkin omansa saanut. Pankkia lähellä oleva välittäjä oli hoitanut myyntiä…Helppo nähdä kuka arvontaa vastustaisi.
Hupaisaa on myös toisensuuntainen opportunismi. Kun asuntojen hinnat tässä hetken olivat edes jotenkin järjellisellä tasolla, oli asukasyhdistysten vaatimuksia joillain alueilla että kaupungin pitää korvata markkinahinnan ja sitä korkeamman HITAS-hinnan erotus myyjälle!
Todellakin tärkeä aihe.
Mieleen tulee myös se, kuinka suuri osa HITAS-asunnoista on vuokrattu eteenpäin. Se ei kai ole kiellettyä, ja koska Suomessa ei ole vuokrasääntelyä, on kyseessä aikamoinen rahantekokone. Onkohan olemassa mitään säännöstä siitä, kuinka monta HITAS-asuntoa yksi henkilö saa omistaa?
Vuokrausta voidaan käyttää myös kytkykaupan korvikkeena. Myyjä ja ostaja voivat esimerkiksi sopia, että ostaja ensin asuu jonkin aikaa asunnossa “sopivaa” vuokraa vastaan, ja vasta tämän jälkeen asunto vaihtaa omistajaa “kohtuulliseen hintaan“. Näin voidaan ilmeisesti täysin laillisesti kiertää tuo hintasääntely.
Ja mitä jonottamiseen tulee, eikö monet kaupungit jaa omakotitalotontteja ihan samalla tavalla?
Kiitos Nikulle tästä kirjoituksesta — ehdit ensin. Tämän viikon “to-do” listallani oli se, että kirjoittaisin aiheesta.
Kun keinotekoisesti luodaan tilanne, jossa esiintyy selvää ylikysyntää, on täysin ennakoitavaa, että ongelmia tulee. Tässä pari täydentävää näkökulmaa:
Ensinnäkin, onkohan tehty yhtään perusteellista selvitystä, minkälaista “kytkykauppaa” esimerkiksi vanhojen Hitas-asuntojen kauppojen yhteydessä tehdään? Se, että esimerkiksi irtaimiston myyntiä on ao. kauppojen yhteydessä näennäisesti rajoitettu, ei tietystikään tarkoita, etteikö erilaisia kytkykauppoja tehdä. Jos kytkykauppoja tai muita vastaavia siirtoja myyjien ja ostajien välillä tehdään järjestelmällisesti, Hitas-asunnot eivät säily “kohtuuhintaisina olemassaolonsa ajan”.
Toiseksi, sopivan asunnon hankkiminen vaatii paitsi rahaa myös aikaa. Molemmat ovat esimerkiksi tyypilliselle työssäkäyvälle perheelle niukkoja resursseja.
Tapa, jolla uusiin Hitas-asuntoihin pääsee kiinni, suosii niitä, keillä on mahdollisuus joustavaan ajankäyttöön eli siis jonottamiseen.
Epäilen, että järjestelmä ei ainakaan lähtökohtaisesti kohdista uusia Hitas-asuntoja hyvin esimerkiksi lapsiperheille, yksinhuoltajille, vuorotyötä tekeville, tai muutoin joustamattoman työajan piirissä oleville. Tuskinpa se kovin kohdistaa asuntoja myöskään pitkäaikaissairaille tai vanhuksille, joiden ei ole kovin helppoa jonottaa asuntoja ulkona.
Onneaan voi toki yrittää puhelimella, mutta läpipääsy on ilmeisesti lähinnä onnesta kiinni. Jonoon voi ilmeisesti lähettää “edustajan” itsensä puolesta, mutta jos tämä on sallittua, niin Hitas-jonosta löytynee myös varmaan järjestelmälle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta ei-toivottavien asunnonostajien “edustajia”…
Jos järjestelmästä halutaan pitää kiinni, miksi uusien Hitas-asuntojen ostajia ei yksinkertaisesti arvota? Annetaan halukkaille ostajille määräaika, jonka kuluessa myyntiin tulossa olevista asunnoista kiinnostuneet voivat ilmoittaa niihin kiinnostuksensa. Määräajan umpeutumisen jälkeen ne sitten arvotaan ilmoituksen tehneiden kesken.
Tämä poistaisi jonot ja olisi toivottavasti ainakin nykyistä järjestelmää oikeudenmukaisempi, erityisesti “jonotusrajoitteisten” asunnontarvitsijoiden näkökulmasta?