Eri puolilla Eurooppaa on esitetty valtiollisia tukipaketteja tuhkapilvien kurjistamille lentoyhtiöille. Perusteluna on käytetty mm sitä, että poikkeuksellinen luonnonkatastrofi ei saisi ajaa lentoyhtiöitä konkurssiin, niiden toiminta kun on Euroopalle tärkeää. Joka tällaiseen argumentin nielaisee uskoo väärään analogiaan - siihen että yritys on ikään kuin ihminen ja että konkurssi on ikään kuin kuolema.
Tuhkakriisi saattaa hyvinkin aiheuttaa jollekin lentoyhtiölle rahojen loppumisen. Mutta kun tilapäinen katastrofi on ohi, niin se jatkuuko lentäminen jollain reitillä ei riipu siitä onko yhtiö tehnyt tappiota kriisin aikana, vaan siitä onko sen reitin lentäminen kannattavaa. On totta että yritys voi mennä konkurssiin tilapäisen kriisin jälkeen, vaikka toiminnan jatkaminen olisi yhteiskunnan kannalta järkevää: Yritys voi olla tilassa, jossa toiminta kattaa tuotantokustannukset, mutta ei enää riitä velkojen maksamiseen. Tällöin toiminta on kokonaistaloudellisesti kannattavaa, mutta ei ole sitä osakkeenomistajien kannalta. Silloin toiminnan jatkaminen vaatii järjestelyn nimeltä konkurssi. Siinä yritys siirtyy vanholita omistajilta (osakkeenomistajat) uusille (velkojat) joiden kannalta toiminnan jatkaminen sitten on kannattavaa jos se ylipäätään on kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Konkurssi on osa markkinatalouden normaalia toimintaa, eikä mikään peruste valtion tukiaisille.
Avainsanat: konkurssi, lentoyhtiöt, tukiaiset
Aihealueet: Julkinen talous, Rahoitus
Ei tässä argumentissa oikeastaan ole väliä sillä kuka on poliitikko. Jos toiminnan jatkuminen on todella kiinni julkisesta rahasta, ja perusteluna on, että toiminta on oikeasti kannattavaa niin
1. Kaikki jotka ovat toiminnan rahoittamista harkinneet –joista osalla on omat rahat pelissä– ovat olleet sitä mieltä että se ei ole kannattavaa.
2. Yksi taho, jolla ei ole omat vaan meidän rahat pelissä, ilmoittaa että se onkin kannattavaa.
On syytä olla skeptinen. Voi tietysti olla, että meidän “rahastomme” hoitaja on erityisen hyvä arvioimaan näitä asioita - jos hänet on juuri tämän ilmiömäisen kyvyn perusteella tehtäväänsä valittu niin ei täysin mahdoton ajatus.
Todennäköisesti poliitikkojen tavoitteet ovat vähän erilaiset, kuin ne mitä virallisissa perusteluissa sanotaan. Osa voi myös olla niin taloustaidottomia, että lankeavat tuohon yritys-on-kuin-ihminen väärään analogiaan.
“Vähintään yhtä mahdollista on, että systeemissä jossa poliitikot/virkamiehet päättäisivät tukiaisista “tärkeiden” reittien lentämiseen niin päätöskriteerit ovat käytännössä jotain muuta kuin reitin lentämisen kannattavuus.
Jos jokin reitti on oikeasti kannattava, mutta kukaan yksityinen taho ei sitä huoli, niin kuinka usein kaikki yksityiset rahoittajat ovat yhdessä väärässä ja tukaisia tarjoava poliitikko yksin oikeassa?”
Jep, olen täysin samaa mieltä. Alan tuntevat yksityisen tahon rahoittajat tekevät paljon parempia päätöksiä kuin poliitikot. (Tekevätkö poliitikot ikinä hyviä päätöksiä?)
IP: Jos yritys joutuu selvitystilaan, mutta jokin sen toiminto (esim osa lentoreiteistä) on kannattava, niin on velkojienkin edun mukaista jatkaa tuota toimintoa. Konkurssipesässä on sitten enemmän jaettavaa.
On tietysti mahdollista että pesänhoitajat tekevät virheitä ja keskeyttävät kannattavia reittejä. Vähintään yhtä mahdollista on, että systeemissä jossa poliitikot/virkamiehet päättäisivät tukiaisista “tärkeiden” reittien lentämiseen niin päätöskriteerit ovat käytännössä jotain muuta kuin reitin lentämisen kannattavuus.
Jos jokin reitti on oikeasti kannattava, mutta kukaan yksityinen taho ei sitä huoli, niin kuinka usein kaikki yksityiset rahoittajat ovat yhdessä väärässä ja tukaisia tarjoava poliitikko yksin oikeassa?
AH: Jep. Lentoyhtiöille yksi tyottavuuden muoto on kyky sopeutua luonnonmullistusten aiheuttamiin tilapäisiin lentokieltoihin. Matalan tuottavuuden yhtiöiden konkurssit olisivat tässä mielessä tervetulleita.
Kieltämättä hieman “neuvostoliitto”-taloudelle tuo lentoyhtiöiden tukeminen kuulostaa. Mielestäni kuitenkin ihan varteenotettava pointti on lentoyhtiöiden kaatumisen vaikutus muihin aloihin.
Jonkin kannattavan reitin lentäminen saattaisi pysähtyä merkittäväksi ajaksi ja aiheuttaa vaikeuksia sellaisille yrityksille, joille tuo reitti on tärkeä. Jos useille reiteille käy näin, saattaa sillä olla merkittävät vaikutukset koko Euroopan taloudelle.
Mielestäni tuo voisi olla perusteluna tuille. Ehkä vaihtoehtoisesti valtiot järjestäisivät väliaikaisesti lentotoimintaa tuollaisille reiteille. Tilannehan korjaantuu ajan kanssa.
On tietysti hyvä pohtia, miksi konkursseja halutaan välttää ja miksi ne koetaan ongelmallisiksi.
Yksi syy tähän epäilemättä on se, että mikäli konkurssi johtaa yrityksen toiminnan päättymiseen, sen mukana “katoaa” myös työpaikkoja. Näin toki on, jos tällä tarkoitetaan sitä, että konkurssiin ajautuvassa ja toimintansa päättävässä yrityksessä työskentelevät eivät voi jatkaa työtä vanhoissa työpaikoissaan.
Siitä, että konkurssista seuraa yrityksen poistuminen alalta, ei kannata välttämättä olla kovin huolissaan. Se on nimittäin yksi toimialojen tuottavuuskasvun lähde: Alalta poistuvien yrityksien tuottavuus on yleensä keskimääräistä huonompi.
Tämä kertoo myös, minkälaisia työpaikkoja konkurssien seurauksena keskimäärin katoaa.
Normaalisti toimivassa taloudessa korkeamman tuottavuuden yritykset pärjäävät kilpailussa markkinoilla ja kykenevät laajentamaan toimintaansa ja palkkaamaan uusia työntekijöitä. Olettaen, että työmarkkinat toimivat edes jollain tavoin kohtuullisesti, konkurssin myötä työpaikkansa menettävät työllistyvät - tosin ehkä jonkinlaisen työnetsintäviipeen jälkeen - varsin todennäköisesti edellistä työnantajaansa korkeamman tuottavuuden yrityksiin.
Tämä tarkoittaa tyypillisesti myös, että heidät työllistää edellistä, markkinoilta poistunutta työnantajaa paremman ansiotason tarjoava yritys.