Libertaristit väittävät (ainakin monet heistä), että verotus loukkaa henkilökohtaista vapautta ja yksityistä omistusoikeutta (paitsi siltä osin kuin veroja kannetaan vain turvaamaan yksityisomistus). Väitteen teoreettinen pohja (jonka tunnetuin muotoilu on Robert Nozickin luoma) on heppoinen, kuten esimerkiksi Gerald Cohen on osoittanut, mutta myös sen empiirinen pohja on reikiä täynnä (jos tällaisille väitteille mitään empiiristä näyttöä puolesta tai vastaan ylipäätään voi olla).
Timothy Besley, London School of Economicsin taloustieteen professori, ja Torsten Persson, Tukholman yliopiston IIES-tutkimuslaitoksen professori, ovat viime vuosina yrittäneet selittää selvittää valtion ja markkinoiden välistä yhteyttä (esimerkiksi artikkelissaan “State Capacity, Conflict, and Development”, Econometrica, January 2010). Lähtökohtana heillä on monta mielenkiintoista korrelaatiota, esimerkkeinä seuraavat: mitä korkeammat veroaste maassa on, sitä paremmin siellä yksityinen omistusoikeus on suojattu, mitä tasaisempi maan tulonjako on, sitä nopeampi on sen talouskasvu, mitä korkeampi maan veroaste on, sen korkeampi sen nopeammin sen talous kasvaa.
Nämä ovat korrelaatioita, eivät syysuhteita. Besley ja Persson ovat yrittäneet päästä korrelaatioiden taakse syysuhteisiin teoreettisen tutkimuksen avulla. Heidän innovaationsa on ollut erottaa valtion toiminnassa toisistaan harjoitettu politiikka ja kyky tehdä politiikkaa. Valtiot voivat heidän näkökulmastaan investoida politiikan tekemisen kapasiteettiinsa, näiden joukossa oikeusjärjestelmään ja fiskaaliseen kapasiteettiin (kykyyn kerätä verotuloja). Teorian avulla he pystyvät erittelemään tekijöitä, jotka vaikuttavat näihin investointeihin. Siten he pystyvät pureutumaan esimerkiksi kansainvälisiin taloudellisiin kehityseroihin.
Jos haluat tietää heidän ajatuksistaan enemmän tai suorastaan haluat haastaa heidän näkemyksensä, niin nyt sinulla on siihen paras mahdollisuus, jonka voit saada: Besley ja Persson pitävät tämän kertaiset Yrjö Jahnsson luennot 14.-16.6. Helsingissä, lähemmät tiedot ovat tässä.
Avainsanat: omistusoikeus, verotus
Aihealueet: Julkinen talous
Tuossa on sikäli perää, että veroaste ei ole yhtä haitallista kuin varsinainen sääntely. Vasemmiston tulisikin vaatia enemmän tulonsiirtoja eikä sääntelyä.
“Empiiristen tutkimusten mukaan taloudellinen vapaus korreloi elintason, talouskasvun, tulojen tasaisuuden, korruption vähyyden ja poliittisen väkivallan vähyyden kanssa”, kertoo Wikipedia.
Se myös lisää rauhaa (54-kertaa tehokkaammin kuin demokratia), onnellisuutta, naisten vapautta ym. sekä korrelaation että monien teorioiden perusteella. Kapitalismin parinsadan vuoden aikana maailman vauraus on noussut yli 50-kertaiseksi, eniten kapitalistisimmissa maissa.
Yksityinen omistusoikeus ja muu taloudellinen vapaus lisäävät talouskasvua. Ne yleensä ovat parhaita rikkaimmissa maissa ja ne yleensä tuottavat vähemmän korruptiota, parhaat tilastot, toimivamman talouden ja siten parhaat mahdollisuudet verottamiseen. Köyhimmissä ja taloudellisesti säännellyimmissä maissa olisi teknisestikin vaikeampaa ja paljon haitallisempaa verottaa yhtä paljon kuin meillä.
Tietysti poliitikot ovat sellaiselle houkutukselle alttiita, joten näissä vauraimmissa ja vapaimmissa maissa muistaakseni keskimäärin verotetaan enemmän. Tämä selittää korrelaatiot. Tämän vaikutus voi olla jopa yli 100 %, jos on toiseenkin suuntaan vaikuttavia tekijöitä, mutta voi olla allekin.
Tästä syystä siis maailman vapaimmissa maissa on muistaakseni
keskimäärin kireämpi verotus kuin vähemmän vapaissa. Sitä paitsi sosialistisissa maissa, joissa valtio maksaa palkat ja omistaa luonnonvarat ja yritykset, ei ole edes tarvetta verotukseen, mikä myös selittää tulosta.
Taloudellinen vapaus muistaakseni myös tasaa tuloeroja (ehkä osin tuon sen aiheuttaman korkeamman verotuksen kautta, mutta säännellyimmissä maissa tietysti eliitti pystyy sääntelemään omaksi edukseen vieläkin enemmän kuin meillä). Talouskasvu muistaakseni ei vaikuta tuloeroihin.
Tietysti ainakin osalle esittämistäni väitteitä korrelaatio”todisteet” ovat kiistattomampia kuin kausaliteettiteoriat, joten hyvä, että asiaa tutkitaan.
Taloudellisessa vapaudessa, kummassakaan yleisimmin käytetyssä indeksissä, veroasteen painoarvo ei ole suurensuuri. Runsaat suorat kiellot ja pakot ovat paljon suurempia vapaudenrajoituksia kuin se, että varastetaan puolet kansalaisen rahoista, joten oikeiston kannattaisi keskittyä edellisten vastustamiseen.
http://liberalismi.net/wiki/Taloudellinen_vapaus
Pertti Haaparanta:
Rohkenen epäillä,
jos omaisuuden suojaamiseen käytetty verotulo määritellään siten, että verotulo käytetään omaisuuden suojaamiseen, jos se tuottaa enemmän omaisuuden suojaa kuin kuluttaa sitä.
Hihii: Jo ensimmäisestä ilmaisusta tietää, kuka kommentoi. Kuten totesin, on varmasti argumentteja, joita ei voida perustella empiirisn havainnoin. Tässä viittasin Besleyn ja Perssonin havaitsemaan positiiviseen korrelaatioon yksityisomistuksen suojan ja veroasteen välillä. Näinköhän korkean veroasteen maissa kaikki verotulot käytetään omistuksen suojaamiseen? Se logiikan kurssi?
hihihihi… Kirjoittaja oli helppo arvata lukemalla vaan ensimmäinen kappale.
Se jäikin vielä vähän hämärän peittoon että, miten se liittyy näihin seuraaviin kappaleisiin, mutta ikinä ei kyllä pidä heittää hukkaan vähän huonompaakaan mahdollisuutta dissata libertaristeja!
Kiitos siitä huolimatta tämän tiedon välittämisestä. Pitää tsekata.