Tässä vielä vuoden päätteeksi yksi alkeistason taloustieteellinen kysymys.
Matti ja Merja väittelevät huumeiden käytön lisääntymisen syistä. Merjan mielestä lisääntynyt käyttö johtuu epäonnistuneesta huumevalistuksesta. Matin mielestä puutteellinen rajavalvonta on tehnyt salakuljetuksen entistä helpommaksi. Miten havainnot hintakehityksestä auttaisivat valitsemaan näiden selitysten väliltä?
Apuvälineeksi riittää taloustieteen kuuluisin käppyrä.
Occamin partaterääkään ei kannata unohtaa.
Joku versio tästä kysymyksestä on yleensä opettamani kandimikron 1. harjoituksissa, ja aivan sieltä helpoimmasta päästä. Oikea vastaus on toivottavasti hyvin helppo useimmille AT-blogin lukijoille. (Ja niille joille ei ole se olisikin tärkeä - kysyntä-tarjonta kehikon ymmärtäminen on sen verran peruskauraa!) Lupaan laittaa ensi vuoden puolella jotain vähän haastavampaa.
Hieman kiemuraisempi tehtävä vuoden takaa koski laatuversiointia.
Avainsanat: kandimikro, rautalanka
Aihealueet: Mikro
Ihan hauska esimerkki.
1. Käytännössä noiden mallien optimin matemaattinen estimointi sitten saattaakin livetä käsistä mahtavasti. Estimoinnissa käytetään melkein aina valmisohjelmien black boxeja ja ainoa tapa tajuta, että homma meni pieleen on huomata, että jonkun toisen ohjelmiston black box antaa toisenlaisen tuloksen.
2. Ja jos se estimointi onnistuu, niin käytännössä todellisuus ei viitsi seurata optimaalisinta mallin ratkaisua erinäisten kitkatekijöiden takia. Kitkakin pitäisi estimoida mallin toisena momenttina. Hankalampaa kuin kohta 1.
Käytännössä taloustieteilijä/kauppatieteilijä laatii perusmallin kohtaan 1. ja fysiikan tohtori korjailee/estimoi sen. Kohtaa 2. ei suoriteta.
Perusongelma näiden mallien kanssa on se, että meidän sovellettua matematiikkaa on kehitetty satoja vuosia mekanistista fysiikkaa varten. Yhteiskuntatieteet käsittelevät agenttipohjaisia järjestelmiä ja näihin sovelletaan pokkana fysiikkaa varten kehitettyä matematiikkaa. Kukaan ei tiedä, paljonko siitä tulee biassia malleihin.