Tämän aamun YLE:n radiouutisissa kerrottiin, että Veracellin sellutehtaalla (jonka yksi omistaja on StoraEnso) Brasiliassa on taas osoitettu mieltä, paikalliset naiset ovat istuttaneet eukalyptusviljelmille tarvitsemiaan kasveja. Mielensoittajat kuuluivat Brasilian isoon maattomien joukkoon. Samanlaisia uutisia erilaisista mielenosoituksista tulee tasaisin väliajoin. Onkohan tässä kaikki?
Brasilia luokitellaan demokratiaksi, ja sellainen se myös on, vaikka korruptio kaikilla hallinnon tasoilla on yleistä. Siksi on syytä kysyä, vastustavatko tehtaan läheisyydessä todellakin kaikki kansalaiset tehtaan olemassaoloa ja nykyistä toimintaa.
Kolme vuotta sitten osallistuin Kehitystutkimuksen päiville. Sessiossa, jossa pidin oman esitykseni, pidettiin myös esitys Veracellistä ja siihen liittyvästä kansalaisaktivismista. Kysyin esitelmöitsijältä, puolustaako tehtaan toimintaa ja olemassaoloa kukaan paikallinen. Osoittautui (tämän vahvisti myös yksi henkilö yleisöstä), että heitä on ja että heitä voi olla jopa paikallisten enemmistö. Erityisesti tehtaalta töitä saaneet nuoret ovat tyytyväisiä. Kyse on siis myös paikallisista sukupolvien välisistä näkemyseroista ja kulttuurin murroksesta.
Esitelmöitsijä itse sanoi keskittyvänsä tehtaan vastustajien toiminnan tutkimiseen, eikä tähän ole mitään huomauttamista. Toimittajien tehtävä kai kuitenkin olisi antaa tilanteesta ainakin joskus “oikea” kuva. Minustakin on selvää, että tällä hetkellä Libyasta raportoidaan paljon enemmän Gaddafin vastustajien toimista kuin häntä kannattavien tai “kannattavien” lippujen heilutuksista, ja varmasti Veracellinkin tapauksessa mielenkiintoisia ovat tehtaan arvostelijat. Mutta jossakin vaiheessa meidän olisi hyvä saada tietää, että muitakin paikallisia näkemyksiä on ja että niilläkin voi olla laajaa kannatusta. Tällaisesta en ole mistään tiedotusvälineistä kuullut tai lukenut
Avainsanat: kansalaisaktivismi, Veracell
Aihealueet: Kansainvälinen talous, Kummalliset
Minä olen aivan varma, että tiedotus on puolueellista vähän asiassa kuin asiassa. Sen on huomannut mm. helsingin sanomien uutisista, kun uutisartikkelin aiheena on jokin asia, josta allekirjoittanut on hyvin perillä. Uutisartikkeli saattaa olla sekä yksipuolista että sisältää huimasti asiavirheitä.
Eihän esimerkiksi nykyiselle talousjärjestelmälle saa valtamediassa esittää vaihtoehtoja. Valtavirrasta poikkeavat näkemykset leimataan suoralta kädeltä, ilman debattia, idealismiksi ja miksi milloinkin.