Edellisten hallitusten hajasijoituspäätösten vaikutukset alkavat vähitellen selvitä. Hesarissa esitetyn arvion mukaan alle 10% vanhoista työntekijöistä on siirtynyt virkansa perässä uuteen toimipaikkaan. Harvan organisaation toiminnan laatu kestää sen, että 80-90% väestä ottaa lopputilin.
Toisaalta myös yksityiset yritykset siirtävät joskus toimintojaan syjemmälle, esimerkiksi halvemman tonttimaan perässä. Liikepankit ovat paljolti siirtäneet back-office toimintonsa pois kalliista keskustoista.
Maan ja rakennusten alueellisissa hintaeroissa on valtionkin kannalta järkevä peruste “alueellistamiselle”, mutta siirtämisen haitat täytyy ennakoida datan eikä toiveajattelun avulla. Se mitä siirrettään kannattaa luultavasti valita toimintojen eikä virastojen tasolla. Voi hyvinkin olla kannattavaa siirtää (ja keskittää) samantyyppiset tukitoiminnot eri virastoista yhteen paikkaan, joka voi olla kaukanakin entisistä. Mutta koska työntekijät eivät juurikaan siirry työn perässä, niin valittavan toiminnon täytyy olla sellainen, että suurikin harvennus kokeneessa henkilökunnassa ei aiheuta merkittävää haittaa. Ja uudessa sijoituspaikassa täytyy löytyä riittävästi tehtäviin sopivaa työvoimaa.
Vaikeasti korvattavien asiantuntijoiden siirtäminenkään ei ole mahdotonta, mutta voi vaatia niin hurjat kipurahat, että paljon kokemusta vaativien toimintojen siirtämistä ei voi saada kannattavaksi. Nyt kun erityyppisten työntekijöiden muuttoalttiudesta on kovaa dataa niin sitä voisi käyttää hyväksi mahdollisten tulevien hajasijoituspäätösten kustannus/hyötyanalyyseissä. (En toki usko että millään kannattavuuslaskelmilla olisi tulevaisuudessakaan väliä niille, jotka vain ajavat oman alueensa etua muun Suomen kustannuksella).
Suuri osa hajasijoittamisen tuomista säästöistä voi tulla ensimmäisten kilometrien matkalla Senaatintorilta, jo paljon ennen kuin haittavaikutukset alkavat tuntua. Jos hajasijoitetaan Vantaalle, tai vaikkapa Z-junan pääteasemalle Lahteen, niin säästetään tilakustannuksissa, mutta ei väistämättä menetetä paljoakaan osaamista. Ja matkakulutkin pysyvät aisoissa.
Avainsanat: alueellistaminen, hajasijoitus
Aihealueet: Julkinen talous
Firmoja ja niiden toimipisteitä siirtyy, mutta harvoin *haja*sijoituksen vuoksi. Se on valtion erikoisuus.
“Mutta koska työntekijät eivät juurikaan siirry työn perässä, niin valittavan toiminnon täytyy olla sellainen, että suurikin harvennus kokeneessa henkilökunnassa ei aiheuta merkittävää haittaa.”
Työvoiman liikkuvuus tai liikkumattomuus ja palkkajäykkyys ovat koko euroalueen suuria heikkouksia. Optimaalinen valuutta-alue edellyttäisi työvoiman liikkuvuutta ja palkkojen joustavuutta (myös alas), mutta sitä ei juuri tapahdu, jos mukaan ei lasketa puolalaisia putkimiehiä.
Suomessa sentään kulttuuri- ja kieliolot eivät ole liikuvuuden esteenä, vaikka stadilaiset edelleen tuntuvat ylenkatsovan savolaisia. Mutta ilmeisesti liikettä tapahtuu vasta äärimmäisen pakon edessä, jos leipä uhkaa muuten loppua. Tuntuu vähän siltä, että hajasijoituksen vaikutuksia ylidramatisoidaan. Yksityisellä puolella firmoja kaatuu ja muuttaa paikasta toiseen paljon pienemmällä julkisella väännöllä. Mitä nyt Nokiaa pyöritetään otsikoissa viikosta toiseen.
Jokke
http://taloudentulkki.com