Kohti reilumpaa työttömyysvakuutusta

7.10.2011 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Ostamalla vakuutuksen ja maksamalla vakuutusmaksuja voi yleensä varautua ikäviä yllätyksiä vastaan. Yksi ikävimmistä - tai ainakin taloudellisesti merkittävimmistä - olisi työpaikan menettäminen ja työttömäksi jääminen. Onneksi on olemassa työttömyysvakuutus. Vaan mitä saa maksamalla työttömyysvakuutusmaksua? Ei mitään, ellei kuulu työttömyyskassaan.

Suomalainen työttömyysvakuutus on yhdistelmä perusturvaa ja “vakuutusperiaatteella” toimivaa ansioturvaa. Perusturva kuuluu kaikille, ja takaa työttömillekin jonkinlaisen toimeentulon työmarkkinatuen tai peruspäivärahan turvin. Parempaa turvaa on tarjolla työttömyyskassojen jäsenille, jotka työttömäksi joutuessaan saavat ansioihin suhteutettua päivärahaa. Keskituloiselle tämä tarkoittaa käytännössä, lasten määrästä ja työuran pituudesta riippuen, 50 - 70 % aikaisemmasta palkasta. Perusturva rahoitetaan verorahoilla, ansiosidonnainen turva pääasiassa pakollisilla, sekä työntekijöiltä että työnantajilta perittävillä vakuutusmaksuilla. Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla katetaan vain 5% kassojen kuluista.

Työttömyyskassoihin kuuluminen on vapaaehtoista. Sen sijaan kassojen menot rahoittavan vakuutusmaksun maksaminen on pakollista. Maksajia ovat siis kaikki, edunsaajia vain kassoihin kuuluvat. Kassoihin kuulumattomien pakollisilla vakuutusmaksuilla rahoitetaan kassojen jäsenten työttömyysturvaa. Tämä on suunnilleen yhtä reilua kuin kirkollisveron periminen ateisteilta.

Pienenä hyvityksenä järjestelmää pyörittävä Työttömyysvakuutusrahasto maksaa kassaan kuulumattomien maksamat palkansaajien vakuutusmaksut edelleen KELA:lle käytettäväksi perusturvan rahoitukseen. KELA tosin maksaisi perusturvaa verorahoista jo muutenkin. Lisäksi palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua moninkertaisesti suurempi työnantajien maksama osuus jää edelleen tilittämättä ja se käytetään kassaan kuuluvien työttömyysturvan rahoitukseen. Kyse ei ole ihan pikkusummista. Kun lasketaan mukaan sekä työnantajan että palkansaajan maksut, kassaan kuulumattomien pakollisista vakuutusmaksuista kertyy vuosittain noin 240 miljoonaa euroa. Näitten maksujen vastineeksi vakuutusmaksun maksajat eivät saa yhtään mitään.

Jotenkin tämä on vaan väärin. Reilun pelin hengessä pitäisi joko kassoihin kuulumattomat vapauttaa vakuutusmaksuvelvollisuudesta tai tehdä työttömyysvakuutuksesta pakollinen. Ensimmäinen vaihtoehto tekisi työttömyysvakuutuksesta normaalin vakuutuksen, jonka sekä maksut ja edut ovat vapaaehtoisia. Toinen tekisi siitä sosiaalivakuutuksen ja siten systeeminä samanlaisen kuin eläkevakuutus tai sairasvakuutus. Työttömyyden tapaisten riskien vakuuttamiseen pakollinen sosiaalivakuutus olisi monestakin syystä näistä se parempi vaihtoehto.

Aihealueet: Julkinen talous, Työmarkkinat

6 kommenttia kirjoitukseen “Kohti reilumpaa työttömyysvakuutusta”

  1. -G- kirjoitti:

    Aiheeseen liittyvä nettisivusto:
    http://www.saunalahti.fi/kvarkki/oikeutta/index.htm

  2. Artturi Björk kirjoitti:

    Olli Kärkkäinen:

    Ei työttömyysvakuutusta kannata tarkastella 0/1-valintana

    Joo, ehdottomasti näin.

    Mä tein tyhmästi, ku freimasin ton aluks 0/1-valinnaks vaikka tarkoitus siis oli esittää vaan se tradeoff, mikä siis vaikuttaa vakuutuksen tasoon, eikä tietenkään johda ollenkaan välttämättä tollaseen johtopäätökseen, että paras taso olis 0%.

    Kiitos noista papereista.

  3. Olli Kärkkäinen kirjoitti:

    Ei työttömyysvakuutusta kannata tarkastella 0/1-valintana, kun todennäköisesti optimaalinen työttömyysvakuutuksen taso on jossain nollan ja sadan prosentin välillä.

    Rothschild & Stiglitz (1976) osoittivat että ilman moral hazard -ongelmaa julkisen vallan ylläpitämä työttömyysvakuutusjärjestelmä on optimaalinen. Tuossa yksinkertaisessa mallissa täysi vakuutus työttömyyden varalle on optimaalinen ratkaisu.

    Ongelma on tietenkin monimutkaisempi, kun otetaan huomioon työttömyyskorvauksen negatiiviset kannustinvaikutukset ja silloin täysi vakuutus ei todennäköisesti ole enää optimaalinen. Optimaalista työttömyysvakuutuksen tasoa on tutkittu ja tutkitaan edelleenkin sekä teoriapuolella että empiriapuolella (esim. Chetty, 2006; Chetty, 2008; Ek&Holmlund, 2011; Krueger&Mayer, 2002; Shimer&Werning, 2007). Vakuutuksen optimaalinen taso riippuu vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien voimien keskinäisestä suhteesta. En kuitenkaan muista nähneeni tutkimusta, jossa päädyttäisiin tulokseen että optimitilanteessa ei olisi julkisen vallan ylläpitämää työttömyysvakuutusta ollenkaan.

    —–

    Ek, S., Holmlund, B. (2011). “Part-Time Unemployment and Optimal Unemployment Insurance.” IZA DP No. 5540.

    Chetty,.R. (2006). “A General Formula for the Optimal Level of Social Insurance,” Journal of Public Economics 90, 1879-1901.

    Chetty,R. (2008). “Moral Hazard vs. Liquidity and Optimal Unemployment Insurance,” Journal of Political Economy 116(2), 173-234.

    Krueger, A., Meyer, B. (2002). “Labor Supply Effects of Social Insurance,” NBER Working Paper No. 9014.

    Shimer, R., Werning, I. (2007). “Reservation Wages and Unemployment Insurance,” Quarterly Journal of Economics, 122(3), 1145–1185.

    Rothschild, M., Stiglitz, J. (1976). “Equilibrium in Competitive Insurance Markets: An Essay on the Economics of Imperfect Information,” Quarterly Journal of Economics, 90(4): 629-650.

  4. Artturi kirjoitti:

    Roope Uusitalo:

    Enpä usko että tuota vakavasti missään pohditaan. Työttömyydestä aiheutuvat hyvinvointitappiot on suuria ja siksi kaikissa sivistysmaissa on jonkinlainen työttömyysvakuutusjärjestelmä - onneksi.

    Enpä usko, että tätä ei vakavasti missään pohdittaisi. Missään sivistysmaassa työttömyysvakuutus ei ole 100% - onneksi.

    Eli joo työttömyydestä aiheutuu suuria hyvinvointitappioita molemmissa tapauksissa, eli siinä tapauksessa, että joutuu työttömäksi ja joutuu sopeuttamaan kulutustaan ja kulutuserot kasvaa yms. JA siinä tapauksessa, että on työtön eikä työllisty koska työttömyysvakuutus vähentää kannustimia työllistyä.

    Eihän mitään markkinainverventioita voi arvioida ottamalla huomioon pelkästään sen edut ja jättämällä haitat huomiotta.

    Optimaalinen vakuutus on varmasti pakollinen juuri niistä syistä mitkä esitit kirjoituksessasi, mutta sen pakollisen vakuutuksen tasoon tämä tradeoff vaikuttaa.

  5. Roope Uusitalo kirjoitti:

    “Seuraava kysymys sitten lieneekin, että kumpi on parempi tilanne: että työttömyysvakuutusta ei voi saada vai että se on pakollinen kaikille.”

    Enpä usko että tuota vakavasti missään pohditaan. Työttömyydestä aiheutuvat hyvinvointitappiot on suuria ja siksi kaikissa sivistysmaissa on jonkinlainen työttömyysvakuutusjärjestelmä - onneksi.

  6. Artturi Björk kirjoitti:

    Roope Uusitalo:

    Työttömyyden tapaisten riskien vakuuttamiseen pakollinen sosiaalivakuutus olisi monestakin syystä näistä se parempi vaihtoehto.

    Niin siis vois hyvin kuvitella, että tämä vakuuttaminen ei onnistu vapailla markkinoilla haitallisen valikoitumisen takia.

    Seuraava kysymys sitten lieneekin, että kumpi on parempi tilanne: että työttömyysvakuutusta ei voi saada vai että se on pakollinen kaikille.

    Vastaus tähän kysymykseen riippuu ainakin siitä, että miten paljon työttömyyden riski ja sen riskin realisoituminen aiheuttaa hyvinvointitappioita verrattuna siihen miten paljon valtion järkkäämä pakollinen työttömyysvakuutus aiheuttaa hyvinvointitappioita tehottoman hallinnon ja kasvavan työttömyyden ansiosta.

Vastaa