Pankkien perinteinen tehtävä on ottaa vastaan talletuksia ja välittää niitä eteenpäin yrityksille tai yksityishenkilöille myönnettävinä lainoina. Netissä leviävä vertaispankkitoiminta yrittää tehdä pankeista tarpeettomia. Suomeenkin näitä 1000 - 10000 euron mikrolainoja välittäviä nettisaitteja on rantautunut jo kaksi.
Idea on mielenkiintoinen. Esimerkiksi fixura.fi:n nettisivulla on muutama sata lainahakemusta, jossa nimettömänä pysyvät lainantarvitsijat tekevät korkotarjouksia tietystä lainasummasta. Nettisivulla näkyy myös, minkä osan lainasta pyytäjät ovat jo saaneet. Ainakin Jossi, 23 vuotta ja Jerkuli, 28 vuotta näyttävät lainansa saaneen - tosin 25 ja 32 prosentin koroilla
Sijoittajat voivat selata lainahakemuksia ja lainata haluamansa summan kullekin lainantarvitsijalle. Systeemi neuvoo hajauttamaan riskejä ja vippaamaan pieniä summia kullekin yksittäiselle lainantarvitsijalle. Hajauttaminen näyttääkin aiheelliselta. Sivuilta löytyvän tilaston mukaan vain 21 prosenttia lainaajista maksaa velkansa ajoissa, reilu puolet sentään myöhässä, loput menee perintään. Systeemi myös laskee kullekin lainaajalle luottoluokituksen, jota lainanantajat voivat korkotarjouksen lisäksi käyttää luottopäätösten perusteena.
Netin lainavälittäjät eivät itse ota talletuksia vastaan eivätkä myönnä luottoja. Siksi ne eivät ole luottolaitoslaissa tarkoitettuja pankkeja, niitä ei koske minkäänlaiset pankkitoimintaa säätelevät lait eikä niitä valvo kukaan. Lainasopimus syntyy suoraan sijoittajan ja lainanottajan välille. Myös sijoittajavastuu toteutuu täysimääräisesti, mahdolliset luottotappiot jäävät lainanantajalle. Lainanvälittäjä elää myönnetyistä lainoista perittävillä proviisioilla. Kulut ja luottotappiot näyttävätkin olevan aika suuria. Omien tilastojensa mukaan fixura-lainojen keskimääräinen korko on 24%, mutta sijoittajien rahoilleen saama tuotto vain 10%.
Vaikea sanoa, miten tällaiseen finanssi-innovaatioon pitäisi suhtautua. Paikallisosuuspankin varjossa kasvaneelle rahan vippaaminen tuntemattomille nettilainaajille yhden A4 lomakkeen tietojen avulla lasketun luottoluokituksen perusteellakin tuntuu hiukan vieraalta ajatukselta.
Aihealueet: Rahoitus
Neon, blogin ensimmäiset neljä riviä ovat juuri niin kuin kansantaloustieteen peruskursseilla opetetaan. Valitettavasti tuon opin viimeisetkin jäänteet vanhenivat vuonna 1971 kun Nixon lopetti kultakannan.
“Pankkien perinteinen tehtävä on ottaa vastaan talletuksia ja välittää niitä eteenpäin yrityksille tai yksityishenkilöille myönnettävinä lainoina.”
Jos pankki vain välittäisi talletuksia eteenpäin lainoina, se toimisi kuten lainavälittäjät. Raha kulkisi periaatteessa samalla tavalla pankin tai lainavälittäjän kautta eteenpäin.
Oleellinen ero onkin siinä, että lainoittaakseen pankin ei tarvitse haalia talletuksia. Talletus syntyy samanaikaisesti luoton kanssa. Lainavälittäjä ei voi luotottaa.
Melko opportunistisia lainaajia, jos olettaa saavan ainaa 6 prosentin korolla ilman vakuuksia.
Kulut ovat kyllä aivan poskettomia, ja lainojen välittäjälle riskittömiä. No, hyvää työtä perustajilta. Tämä vertaislainaus on joka tapauksessa taas yksi järjestely, joka hyödyntää valtion ilmaiseksi tarjoamaa väkivaltakoneistoa myös minimimaalisten rahasummien perimiseen.
“Paikallisosuuspankin varjossa kasvaneelle” …. Ja mitä siellä muka oppi.
Eipä tosiaan ainakaan pankkitoiminnasta kovin paljoa. Monessa osuuspankissa kuviteltiin 1990-luvullakin, että pankkien kuuluu ottaa vastaan talletuksia ja myöntää maksukykyisille lainanottajille luottoa vakuuksia vastaan. Samaan aikaan säästöpankit osasivat tehdä jo rahaa pitkin Karibiaa. Olisihan se voinut onnistuakin…
Minulle näitä innovatiivisia pankkilainsääsännön ulkopuolella toimivia luottolaitoksia ihmetellessä tulee väkisinkin mieleen samalle Jerkuli, 28 -segmetille suuressa maailmassa myönnetyt subprime-lainat. Nekin oli reitattu luottotappioriskin mukaan, ja niistäkin sai poolattua vähäriskisen paketin. Vertaispankkibisneksessä tosin homma on oleellisesti läpinäkyvämpää, kun sijioittajalle on hiukan helpompaa muodostaa käsitys riskeistä. Yhtä kaikki, tämmöistäkin puuhaa pitäisi ehkä säännellä muun luotonvälitystoiminnan tapaan.
LOL.
“Paikallisosuuspankin varjossa kasvaneelle”
Ja mitä siellä muka oppi. Muistuupi mieleen se pankinjohtaja, joka oli kyllä tottunut näkemään asiakasyritystensä menevän konkurssiin, mutta jolle sitten oman pankin konkurssi ja omat potkut olivat täysin käsittämättömiä.
Pankkeja ei kiinnosta trash-segmentin lainat: Lainat ovat liian pieniä ja asiakkaiden luottokelpoisuus liian huono.
USAssa tuollainen toiminta on tietysti ollut kova pala loan sharkeille. Nehän veloittavat paljon enemmän.
Kauppasurkea ei valmista opiskelijoitaan kohtaamaan talousrikollisuutta ja bisneksen pimeää puolta. Vertaislainoitus on siistiä touhua verrattuna menneeseen USAn asuntoluototukseen: lainoja kaupattiin vankilan portilla vapautuville vangeille.
Mikäs tuolla trash-segmentissä luotottaessa, jos vielä tietäisi, kuka luototettavista on narkkari ja kellä on rikosrekisteri.
Aiempaa vastaavaa toimintaa Suomessa on ollut velaksi myynti osamaksulla.
24% korko … mitäs tuo minun luottokorttiyhtiöni veloittaa kaikkine maksuineen …
Vähittäispankkitoiminta on niin törkeästi ylihinnoiteltua ja huonolaatuista, että sen kampittaa uudet kilpailijat, jotka tarjoavat huonoa laatua halvalla.
Vähän niinku pikavippejä siis, paitsi että luottoa ei myönnä firma vaan yksityishenkilö. Jos pikavipit aiotaan kieltää, niin vaikee nähä ettei noita kiellettäis. Toisaalta voidaan tietty kysyä, että kun yksityishenkilöiden on aina ollu ihan hyväksyttyä lainata toisilleen pieniä summia, niin pitäiskö se kieltää nyt kun homma toimii kätevämmin netin kautta?
No, ainakin tollasta systeemiä vastaan tuntuis toimivan samat perusteet ku firmojenkin myöntämiä pikavippejä vastaan, joten jos pitää niitä hyvinä perusteina ni sit varmaan on valmis kieltämään tonkin.