Eläketurvakeskuksen julkaiseman virallisen eläkkeellesiirtymisiän odotteen viime vuosien kasvu on aikaansaanut tyytyväistä hyrinää sekä eläkeasiantuntijoiden että eläkeiän nostamista kaihtavien poliitikkojen piirissä. Viimeksi mm. eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ex-toimitusjohtaja Kari Puro (Työeläke 1/2012) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (Demari 24.2.) toteavat eläkeiän nousseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen 1,5 vuodella ja laskevat tämän eläkeuudistuksen ansioksi. Valitettavasti näissä arvioissa on mukana myös katteetonta optimismia.
Virallisen eläkeiän nousu vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen johtuu suurelta osalta työttömyyseläkkeen lakkauttamisesta. Aiemmin pitkäaikaistyöttömät saattoivat jäädä työttömyyseläkkeelle 60-vuotiaana. Työttömyyseläkkeelle jäikin vuosittain vajaat 10 000 60-vuotiasta ja noin 1500 61-vuotiasta. Vuonna 1950 ja myöhemmin syntyneet eivät enää pääse työttömyyseläkkeelle. Nykyään pitkäaikaistyöttömien toimeentulo turvataan ns. työttömyysturvan lisäpäivillä, jotka jatkavat työttömyysturvan kestoa normaalista 500 päivästä tarvittaessa vanhuuseläkeikään asti.
Pitkäaikaistyöttömyyttä eläkeuudistus ei poistanut. Itse asiassa pitkäaikaistyöttömyys on jopa kasvanut, kun vuoden 2009 talouskriisin aikaan työttömäksi joutuneilla tuli 500 työttömyyspäivää täyteen vuonna 2011. Nyt kuitenkin kuusikymppiset työttömät, jotka aiemmassa järjestelmässä olisivat jääneet työttömyyseläkkeelle, saavat edelleen työttömyysturvaa. Tuloksena työttömyyseläkkeiden määrä väheni murto-osaan aiemmasta ja pitkään työttömyyspäivärahaa saaneiden yli 60-vuotiaiden määrä kasvoi moninkertaiseksi. Työttömien tai julkisen sektorin kestävyyden kannalta tilanne ei radikaalisti muuttunut. Sen sijaan virallista eläkkeellesiirtymisiän mittaria muutos työttömyyseläkeläisten muuttuminen työttömiksi nostaa.
Vaikutuksen suunta on selvä, mutta oleellista on myös suuruus. Laskin siksi, miten eläkkeellesiirtymisikä olisi muuttunut, jos 1) työttömyysturvan lisäpäivillä olevat laskettaisiin edelleen työttömyyseläkkeelle siirtyneiksi sinä vuonna kun he täyttävät 60 vuotta ja 2) yli 60-vuotiaat työttömät laskettaisin työttömyyseläkkeelle siirtyneiksi 500 työttömyyspäivän täytyttyä.[1] Alla olevassa kuvassa tätä laskelmaa on verrattu viralliseen eläketurvakeskuksen laskemaan eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen.
Laskelman mukaan työttömyyseläkkeen korvaaminen työttömyysturvan lisäpäivillä nosti laskennallista eläkkeellesiirtymisikää. Vaikutus näkyi vuosina 2010 ja 2011, kun vuonna 1950 syntyneet pitkäaikaistyöttömät tulivat työttömyyseläkeikään, mutta eivät enää päässeet työttömyyseläkkeelle. Tämä selittää yksinään noin kolmanneksen vuosien 2005 ja 2011 välisestä eläkkeellesiirtymisiän kasvusta. Muutoksen vaikutuksesta puhdistetun laskelman mukaan eläkkeellesiirtymisikä jopa laski vähän vuonna 2011. Silti tämän “korjatun” laskelmankin mukaan eläkkeellesiirtymisikä on noussut eläkeuudistuksen jälkeen. Mikä ehkä vielä tärkeämpää, korjatunkin eläkkeellesiirtymisiän mittarin mukainen eläkeiän nousuvauhti on edelleen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopiman tavoiteaikataulun mukaista. Viime vuoden lasku tosin kertoo, että nousun jatkuminen ei ole mitenkään automaattista.
Itse olin kuvitellut työttömyyseläkkeen lakkauttamisella olleen suurempikin mekaaninen vaikutus eläkeiän odotteeseen. Vaikutuksen pienuus näyttää johtuvan samanaikaisesti tapahtuneeseen työttömyys(eläke)putken alaikärajan nostosta. Ensimmäinen työttömyyseläkejärjestelmän ulkopuolelle rajattu vuonna 1950 syntyneiden kohortti pääsi myös työttömyysturvan lisäpäiville vasta 59-vuotiaana, kun ikäraja vuotta vanhemmille oli 57. Vaikka työttömyyseläkejärjestelmä olisi edelleen olemassa ja vaikka kaikki putkeen joutuneet olisivat siirtyneet työttömyyseläkkeelle 60-vuotiaana, siirtyjiä olisi ollut vuoden 1950 kohortissa puolet vähemmän kuin aikaisemmissa kohorteissa.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on talouspolitiikan kannalta tärkeä indikaattori. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet tavoitteeseen, jonka mukaan eläkkeellesiirtymisikää pyritään nostamaan kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on sidottu viralliseen eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen. Mittari on intuitiivinen, mutta reagoi myös muutoksiin, joilla ei ole aitoa vaikutusta työssä jatkamiseen. Vaarana onkin, että näennäisen nopea tämän mittarin mukainen eläkeiän nousu luo eläkeiän noususta liian positiivisen kuvan ja lykkää siksi eläkejärjestelmää koskevia päätöksiä tarpeettoman pitkälle tulevaisuuteen.
[1] Kiitän Jari Kannistoa ja Juha Rantalaa Eläketurvakeskuksesta, Heikki Pohjaa, Jorma Skipparia ja Esko Mikkolaa Työttömyysvakuutusrahastosta sekä Heidi Kemppistä KELA:sta avusta laskelman takana olevien lukujen etsimisessä. Mahdolliset laskuvirheet olen tehnyt itse.
Aihealueet: Julkinen talous, Työmarkkinat
Paljon terveempiä ihmisiä on täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä kuin minä. Useita kielteisiä eläkepäätöksiä saaneena ihmettelen kuinka polvien nivelrikot, sepelvaltimotauti, pallolaajennus, 2-tyypin diabetes ja useat bakteeritulehdukset ovat lääkäreiden mukaan parantumassa ja olen työkykyinen. Toimeentulo on työmarkkinatuki, asumistuki ja toimeentulotuki. Kyllä nöyryytti jälleen kerran viedä sossuun tt-hakemus. Ikää on 56 vuotta ja päivittäin syötävä lääkemäärä on jo keskivertonarkkarin tasoa.
On kokonaan unohdettu yksilön häpäisy ja perusteettomat kielteiset päätökset. Jopa työvoimaviranomaisten osoittaman tutkimuslaitoksen lääkäri sanoi vastaanottohaastattelussa ennen tutkimuksia ettei hän tule suosittelemaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Ihmetytti hieman kun tutkimuksia ei oltu edes aloitettu. Sanoista kuulsi läpi “ettei ole keisarin ystävä” mikäli eläkekannustuksia rammoille osoittaa.
Eläkeiän nosto ja työssä jaksaminen taitavat olla vain sanahelinää sille ettei työeläkkeitä haluta myöntää eikä maksaa, vaan odotellaan kuoleman korjaavan satoa. Mukavahan se on eläkeyhtiöiden pelata finanssipeliä ihmisten oikeilla rahoilla kun tappio ei kolahda omaan nilkaan. Toki isot kihot saaavat työeläkkeen nuorena ja bonusta bonuksen päälle. Taitaa tuottoisat Välimeren maiden sijoitukset myös viedä osansa ja leijonan sellaisen.
Meikäläinen ei näillä näkymin taida saada 800-900 euron kertynyttä kuukausityöeläkettä koskaan. No ja eikun, sossuun ja lappua Kelalle. Nostan hattua nuorille, jotka lyövät kinttaat heti tiskiin ja jättäytyvät työelämän ulkopuolelle, saavat ketkut puliveivata eläkerahoilla ja teettää työnsä ulkomaalaisilla.
Pari vastausta:
a) Luukulla on väliä. Esimerkiksi nyt poistumassa olevan varhennetun vanhuuseläkkeen käyttö pienentää loppuelämän ajaksi vanhuuseläkettä. Näin sen kustannukset eläkejärjestelmälle ovat pienet. Työttömyysputkessa karttuu sen sijaan uutta eläkettä.
b) Elinaikakertoimen suuruus määräytyy 62-vuotiaana. Mitä lähemmäs tätä ikää tullaan, sitä pienempi on kertoimen suuruuteen liittyvä epävarmuus. Eläkkeiden pienenemisen tulovaikus lisää työntekoa ja säästämistä. Lisäksi se alentaa eläkemaksuja. Sillä on myös negatiivinen kannustevaikutus, koska tehdystä työstä saa pienemmän eläkkeen. Näiden erisuuntaisten tekijöiden yhteisvaikutus on empiirinen kysymys. Meidän simulointiemme mukaan kertoimen työuraa pidentävä vaikutus ei ole suuri.
Pari kysymystä:
a) Miksi sillä on merkitystä mistä luukusta kollektivisluonteinen etuusjärjestelmä maksaa ulos työvoimaan enää osallistumattomille erilaisia etuuksia?
b) Miksi elinaikakerroin pidentää työuria jos sen etuutta leikkavan vaikutuksen suuruutta ei tiedä? Pitääkö varmuuden vuoksi työskennellä pidempään jotta odotettua suurempi tulotason pudotus voitaisiin kompensoida? Entä yksityinen säästäminen?
Oli hyvä, että Roope teki tämän laskelman. Asia on sinänsä ollut 2005 uudistusta seuranneiden tiedossa, mutta sen vaikutuksen suuruus ei. Myös Kari Puro on ollut siitä todennäköisesti tietoinen. Tärkeä asia tässä on että eläkeikää nostava vaikutus ei enää toistu, samoin kuin ei toistu yksilöllisen varhaiseläkkeen poistamisen ja varhennetun vanhuuseläkkeen sääntömuutosten. Siksi eläkeiän nousua ajaa ylös enää joidenkin vanhojen sopimuskohtaisten alhaisten vanhuuseläkeikien poistuminen. Elinaikakerroin pidentää työuria merkittävästi vain jos sen aiheuttama eläkeleikkaus tulee yllätyksenä. Työkyvyttömyyseläkkeiden puolittaminen on tavoite, ei keino työurien pidentämiseen. Jos se olisi helppoa, se olisi jo tehty.