Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä haluaa kannustaa opiskelijoita ottamaan opintolainaa ja valmistumaan ripeästi antamalla anteeksi 40% opintolainoista määräajassa valmistuville. Kun opintolainaa saa tällä hetkellä pankista jopa 2 prosentin korolla, opintolainan efektiiviseksi vuosikoroksi tulee alimmillaan -38%. Jos tällä hinnalla ei raha opiskelijoille kelpaa, voi alkaa huolestua opiskelijoiden laskutaidosta.
OKM:n työryhmä jätti raporttinsa perjantaina. Työryhmän tehtävänä oli arvioida nykyisen verotuksen kautta tehtävän opintolainavähennyksen toimivuutta ja ehdottaa järjestelmään kannustavuutta parantavia muutoksia. Työryhmä päätyi ehdottamaan verovähennyksen korvaamista valtion suoraan pankille maksamalla opintolainahyvityksellä. Hyvityksen saisi opiskelija, jonka valmistuminen myöhästyy korkeintaan vuodella tutkintokohtaisesta normiajasta. Opintolainoissa olisi 2500 euron “omavastuuosuus”, hyvityksen saisi vain tämän summan ylittävästä määrästä.
Raportissa on monia mielenkiintoisia piirteitä. Työryhmä arvioi opintolainahyvityksen toimivuutta tekemällä tilastoselvityksen vuoden 2005 jälkeen aloittaneiden ja vuoden 2011 loppuun mennessä valmistuneista. Kun kaikki 2005 jälkeen aloittaneet ovat opintolainavähennykseen oikeutettuja, ei oikein ole selvää, keneen työryhmä olisi näiden opiskelijoiden valmistumisaikoja voinut verrata. Lisäksi opintolainavähennyksen saadakseen korkeakouluopiskelijan piti valmistua vuoteen 2012 mennessä. Mahdollinen vaikutus valmistumisaikoihin oli siis odotettavissa vasta tänä vuonna, viime vuoden loppuun päättyvästä aineistosta sitä lienee ollut vaikea löytää. Työryhmällä olisi ollut aikaa jättää raporttinsa ensi vuoden maaliskuuhun asti. Siihen mennessä olisi saattanut valmistua vaikka tekeillä oleva selvityksemme opintolainavähennyksen vaikutuksista, josta kävin alkuvuodesta työryhmälle puhumassa. Jostain syytä työryhmälle tuli kiire ja raportti piti saada etuajassa valmiiksi. Syitä voi vain arvailla. Yksi kohtuullinen arvaus on, että uudistuksen toteuttamisesta on jossain jo päätetty ja arviointiraportteja tarvitaan vain päätöksen koristukseksi.
Perinteiseen suomalaiseen tapaan työryhmä koostui ministeriöiden virkamiehistä ja lobbarijärjestöjen edustajista. Yhtään kasvatustieteilijää ei joukkoon mahtunut puhumattakaan taloustieteilijöistä, vaikka tarkoituksena oli rakentaa taloudellisiin kannustimiin perustuva järjestelmä. Tuloksen perusteella vielä pahempi puute on että “arviointia” tekemässä ei ollut yhtään arviointiammattilaista. Vaikkapa tutkimuslaitoksista tällaisia olisi helposti löytynyt.
Palataan vielä siihen ehdotukseen. Nykyisen opintolainavähennysjärjestelmän perusidea on kannustaa opiskelijoita valmistumaan ripeästi, koska tarvitaan lisää veronmaksajia maksamaan mm. opiskelijoille ilmaisen koulutuksen kustannukset. Lainan käyttöön halutaan kannustaa, koska vaihtoehto, opiskeluaikainen työssäkäynti, viivästyttää opintoja ja työmarkkinoille siirtymistä. Mitään muuta erityistä syytä velkaantumiseen houkuttelemisessa ei ole. Verovähennysjärjestelmässä vähennyksen saavat vain veroja maksavat, käytännössä Suomessa työssä olevat. Sen sijaan ehdotuksen mukaan hyvityksen saavat kaikki siedettävässä ajassa korkeakouluista valmistuneet.
Lainan hintaa vähennys laskee, mutta pikaisen valmistumisen kannustimien kanssa on vähän niin ja näin. Otetaan esimerkiksi neljän opiskeluvuoden jälkeen 2500 euroa opintolainaa nostanut opiskelija, jonka valmistuminen alkaa häämöttää. Tällainen opiskelija voi laskea saavansa seuraavista nostamistaan lainaeristä 40% takaisin opintolainahyvityksenä, jolloin efektiivinen lainan korko on reippaasti negatiivinen ja lainaa kannattaa nostaa tarpeesta riippumatta vaikka nollakorolla pankkitilille sijoitettavaksi. Sen sijaan tällainen opiskelija saa täsmälleen samansuuruisen hyvityksen, jos valmistuu seuraavan kahden vuoden kuluessa. Mitä pitempään pysyy opiskelijana sitä enemmän tällaista negatiivisella korolla saatavilla olevaa lainaa voi nostaa - kunhan ei ylitä maksimivalmistumisaikaa. Hyvityksen saa valmistujaislahjaksi vieläpä riippumatta siitä, jääkö Suomeen maksamaan veroja, vai karkaako parempien palkkojen perässä muualle. Tämäkö oli tarkoitus, vai lipsahtiko työryhmän ehdotukseen ajatusvirhe?
Aihealueet: Julkinen talous, Koulutus
Nykyisillä käytännöillä (käsittääkseni) kaikki yliopisto-opiskelijat saavat valtiontakauksen opintolainalleen automaattisesti. Toisin sanoen kaikki saavat opintolainaa vallitsevilla matalilla koroilla. Vaikka koko opiskeluaikana ei olisi ollut tarvetta nostaa opintolainaa, kannattaa viimeistään valmistumisen häämöttäessä sitä nostaa, koska se on riskitöntä tuottoa puhtaimmillaan (edellyttäen valmistumista tavoiteajassa). Jos nostaa juuri ennen valmistumistaan “maksimierän” eli 3000€/9kk tai (mahdollisesti myös 3600€/12kk) saa siitä opintolainavähennystä (3000€-2500€)/3 = 166,67€.
Tämän erän voi vähentää verotuksessa, kunhan makuuttaa opintolainaa tilillä valmistumislukukautensa loppuun asti ja maksaa lainan vasta sitten.
Kela: “Huomaathan, että jos lyhennät opintolainaasi ennen tutkinnon suorittamislukukauden (joko 31.7. tai 31.12.) loppua, nämä lyhennykset eivät oikeuta opintolainavähennykseen.”
Että sellainen porsaanreikä…
Punavuoren tutkijalle:
Ei se uudistus kai poista pikaisesti valmistumisen pidäkkeitäkään. Tuon Keijo Kylterin lainahyvitys olisi samansuuruinen valmistui sitten neljässä tai kuudessa vuodessa. Tai itse asiassa kuudessa vuodessa valmistumalla Keijo ehtii opintotukea ja negatiivisella nimelliskorolla saatavaa opintolainaa kuitata vielä kahden vuoden verran pidempään. Verrattuna nykysysteemiin ainoa muutos on että tuen saa kerralla puhtaana pankkiin eikä verovähennyksenä lainaa lyhentäessään ja veroja maksaessaan.
Opiskelijoille varsinainen valmistumisen kannustin toki on, että työnteosta maksetaan ja maistereille maksetaan opiskelijoita enemmän. En silti ihmettelisi vaikka muutama kylteri oppisi järjestelmää käyttämään hyväkseen jättämällä maisterinpaperit hakematta töihin mennessään ja jatkamalla opintolainan nostamista.
Otetaan esimerkiksi kaksi opiskelijaa - Hanna Humanisti ja Keijo Kylteri. Työryhmän tarkoituksena (?) on ollut rohkaista assyrologiaa opiskelevaa Humanisti-Hannaa ottamaan lainaa. Hanna pelkää jäävänsä työttömäksi valmistuttuaan, eikä siksi uskalla ottaa opintolainaa. Kun laina maksetaan “hyvityksenä” eikä vähennyksenä ansiotulojen verotuksesta, saadaan Hanna heti fuksivuodesta alkaen rohkaistua lainarahan ääreen.
Systeemistä hyötyy “tahattomasti” kuitenkin Keijo Kylteri. Keijo tietää 3. opiskeluvuotensa alussa valmistuvansa laskenta-ekonomiksi parissa vuodessa. Keijo nostaa opintolainaa pankista niin paljon kuin irti lähtee, sijoittaa lainansa Talvivaaran osakkeisiin ja nostaa valmistuessaan lainahyvityksen. Profit!
Työryhmä ei tunnu huomanneen Keijon tuottomahdollisuutta. Toisaalta esitetty ratkaisu poistaa keskeisen nopeasti valmistuvan de-insentiivin: nostamatta jäävän opintotuen. Jos Keijo valmistuu ripeästi käyttäen 55 opintotukikuukaudesta 45, jäävät loput tukikuukaudet “systeemiin”. Opiskelijalla on huomattava insentiivi käyttää vielä ne 10 tukikuukautta opiskelija-alennuksista nauttien, ennen kuin siirrytään työelämään.