Akateeminen talousblogi

Lisääkö voimakkaiden kannustimien, erityisesti yritysten voittoihin tai osakeomistukseen kytkettyjen kannustimien, käyttö talouksien mahdollisuutta ajautua kriiseihin? Tällaisia väitteitä on esitetty nykyisen rahoitusmarkkinakriisinkin aikana, mutta löytyykö niille perusteita? Ja jos löytyy, niin mitä niistä seuraa?

Uunituore Maailmanpankin pääekonomisti Kaushik Basu esittää artikkelissaan “A Marketing Scheme for Making Money off Innocent People: A User’s Manual” yhden selityksen sille, miksi talouskuplat ja kannustimet saattavat käydä käsi kädessä (juttu on muuten juuri julkaistu, tämä on linkki työpaperi versioon). Ajatus on helppo ymmärtää. Kuvitellaan, että esimerkkiyrityksemme valmistaa jotakin, kutsukaamme sitä vaikka sikooriksi. Oletetaan, että yhden sikoorin tuottamisesta syntyy ylijäämää yhden euron verran. Oletetaan, että tuotanto alkaa tänään ja että yrityksessä on omistaja-johtajan lisäksi palkattuna on yksi työntekijä. Omistaja haluaa sitouttaa työntekijän ja antaa tälle puolet osakekannasta kannustimena. Tältä päivältä omistajan tulo on 1/2 euroa kuten työntekijänkin.

Oletetaan, että seuraavana päivänä yritys tuottaa kaksi sikooria, joita kumpaakin varten tarvitaan uusi työntekijä eilisen jäädessä yrityksen omistajaksi. Omistaja antaa kummallekin uudelle osakkeenomistajalle 1/8-osuuden osakekannasta. Yrityksen ylijäämä on nyt kaksi euroa. Johtaja-omistajalla on nyt hallussaan 1/4 osakkeista, joten hänen tulonsa on edelleen 1/2 euroa. Eilinen työntekijä omistaa puolet yrityksestä, joten hänen tulonsa on nyt 1 euroa. Uudet työntekijät saavat kumpikin 1/4 euroa.

Tätä on mahdollista jatkaa samaan tapaan uuden päivän koittaessa, yritys tuottaa kolme sikooria, johtaja-omistaja antaa uusille työntekijöille 1/32-osuuden voittoon (osuuden osakkeista) jne. Tällöinkin omistaja saa tuloa 1/2 euroa, työntekijä 1 saa 1,5 euroa ja työntekijät 2 saavat kukin 3/8 euroa, siis enemmän kuin edellisenä päivänä. Työntekijöiden tulot kasvavat siis eksponentiaalista vauhtia, johtaja-omistaja saa saman tulon joka päivä. Näin muotoillut kannustimet tuottavat kuplan, joka puhkeaa väistämättä ennen pitkää.

Tarkkaavainen lukija on huomannut, että en ole tarkastellut yllä tulojen nykyarvoa, tulojen nykyhetkeen diskontattua arvoa, sen äärellisyyshän on tärkeää, ei diskonttaamattomien tulojen summa. Basu osoittaa kuitenkin, että kannustimet voidaan suunnitella niin, että diskonttauskaan ei poista kuplan mahdollisuutta, kannustimet näyttäisivät tuottavan äärettömän varallisuuden.

Suomalaisen politiikkakeskustelun kannalta tärkeä on Basun havainto, että edellä kuvattujen kannustimien kaltaisilla kannustimilla on mahdollista saada tehoton yritys, joka ei muuten kykenisi toimimaan, toimintakykyiseksi ilman, että sen tarvitsee parantaa tehokkuuttaan: Pienennetään yrityksen työntekijöiden palkkoja, mutta annetaan heille sen sijaan osuus yrityksen tuottamaan ylijäämään, joka siis tehottoman yrityksen tapauksessa syntyy juuri tästä palkkojen alentamisesta. Yllä kuvattu kannustinjärjestelmä tuottaa työntekijöille äärettömät tulot, joten he ilman muuta hyväksyvät muutoksen.

Tämä kaikki liittyy siihen, mitä Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotttamisessa. Yhä suurempi osa palveluista ulkoistetaan voittoa tuottaville yrityksille. Vakiotarina on, että ne ovat tuottavampia kuin julkisen sektorin oma tuotanto on, että ne kykenevät tuottamaan samat palvelut edullisemmin ja siis pienentävät paineita verojen nousuun. Hyvin usein yksityiset tuottajat palkkaavat työntekijät julkiselta tuottajalta ja sitouttavat “avainhenkilöt”, kuten lääkärit, osakepohjaisilla kannustimilla, ts. muuntavat heidän palkkatulonsa pääomatuloiksi.

Eikö tämä näytä aivan Basun kuvailemalta kuplan tuottavalta järjestelmältä? Sen kanssa yhteen sopii myös se, että palvelutuotantoa ulkoistetaan yhä nopeampaa vauhtia ja että alalle tulee kansainvälisiä suuryrityksiä: kupla pysyy pystyssä vain, jos toiminta laajenee koko ajan, toiminta ei voi pysyä oman maan sisällä tai kääntäen, oman maan tuotanto siirtyy väistämättä ulkomaisen yrityksen omistukseen. Myös se, että nämä yritykset toimivat veroparatiiseista käsin, sopii kuvaan, erityisesti jos yritykset ovat perusteiltaan huonosti tuottavia ja joka tapauksessa vapaus veroista siirtää kuplan puhkeamista.

Yksi opetus siis on, että yksityinen terveyspalveluiden tuotanto voi näyttää tuottavammalta kuin julkinen tuotanto, vaikka niin ei todellisuudessa olisikaan, kannustimien tuottama kupla peittää totuuden, joka sitten aikanaan paljastuu. Toinen opetus on, ja tätä myös Basu korostaa, että meillä ei ole mitään mahdollisuutta tietää, olemmeko kuplassa vai emme, onhan tarinalle muitakin selityksiä: ehkä yksityinen terveyspalveluiden tuotanto todella on tehokkaampaa kuin julkinen. Totuutta emme tiedä, ennen kuin liian myöhään, jos kyseessä on kupla. Basu korostaa myös sitä, että kuplien tuottaminen ei välttämättä ole tietoista, omistajat ja työntekijät käyttäytyvät vallitsevassa tilanteessa niin kuin parhaalta näyttää.

Mutta olemmeko valmita ottamaan sen riskin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen rakentuu kuplalle, joka puhjetessaan aiheuttaa varmasti suuren ja todennäköisesti pitkäaikaisen kriisin? Jos emme, niin mitä voimme tehdä? Jos tuotannon ulkoistaminen voi parantaa tuotannon tehokkuutta ja pienentää kustannuksia, niin yksi mahdollisuus olisi kannustaa voittoa tavoittelematonta yksityistä tuotantoa. Yksi mahdollisuus olisivat tuotanto-osuuskunnat vaikkapa niin, että terveyskeskuksen työntekijät, kaikki hoitajat ja lääkärit muodostaisivat osuuskunnan. Yksityiset järjestöt voisivat myös alkaa tuottajiksi. Tällöin tulisi selväksi myös se, että naisilla on tärkeä merkitys suomalaisen kilpailukyvyn (= tuottavuuden) kasvattamisessa, asiasta kun on noussut keskustelua. Mutta miten tämä sopii nykyisiin kilpailutussäädöksiin?

Lopuksi: Kaushik Basu vierailee huomenna ja ylihuomenna Suomessa. Huomenna maanantaina hän pitää WIDER-insituutissa yleisöesitelmän aiheesta “Global Crisis and the Impact on Emerging Economies”, tiedot tässä, tilaisuuteen pitää ilmoittautua, tiedot samassa linkissä.

Avainsanat: kannustimet, kupla, ulkoistaminen

Aihealueet: Julkinen talous, Kummalliset, Terveydenhuolto, Työmarkkinat

Kommentointi on suljettu
CC: by-nd-nc