Tuorein The Economist ylistää jälleen Pohjoismaita. Lehti näkee Pohjoismaat sekä tasa-arvon että taloudellisen tehokkuuden tyyssijana. Kuten the Economist korostaa, yksi Pohjoismaiden vahvuus on se, että ne eivät suojele yksittäisiä yrityksiä, vaikka ne olisivat kansallisesti tärkeitä. Kannattamattomien yritysten ja jopa kokonaisten toimialojen annetaan hävitä. Pohjoismaissa sosiaaliturva on ihmisiä, ei yrityksiä varten.
Tähän liittyy se, että työttömyyden aiheuttamia ongelmia hoidetaan tukemalla suoraan työttömiä ihmisiä, eikä keskittymällä työpaikkojen pelastamiseen vaikeuksiin ajautuneissa yrityksissä. Fiksusti suunniteltu työttömyysturva voi olla talouskasvun kannalta hyvä asia, sillä se helpottaa työvoiman palkkaamista epävarmoihin työpaikkoihin. Ilman työttömyysturvaa työntekijät saattaisivat karttaa liiaksi esimerkiksi kasvuyrityksiä, joiden tulevaisuudennäkymät ovat lupaavia mutta epävarmoja (ks. tämä Acemoglun ja Shimerin juttu).
STX:n Turun telakkaan liittyvästä keskustelusta tulee mieleen, että suomalaiset eivät itse ymmärrä pohjoismaisen mallin vahvuuksia. Suomessa etsitään kiivaasti keinoja, jolla tappiollista telakkatoimintaa voitaisiin valtion tuella Suomessa jatkaa. Jotenkin keskustelussa on onnistuttu synnyttämään vaikutelma, että olisi isänmaallista tukea korealaisia omistajia ja amerikkalaista risteilyvieraita vieläkin suuremmilla summilla kuin mihin hallitus oli jo myöntynyt.
Yksittäisen yrityksen tukeminen vaikeuttaa yleensä aina muiden yritysten asemaa. Vaikka yritykset eivät kilpailisi keskenään samoista asiakkaista, ne kilpailevat keskenään samoista resursseista, eli ennen kaikkea osaavasta työvoimasta. Telakkateollisuuden tukeminen heikentäisi siis pidemmän päälle muiden alojen kehitystä.
Avainsanat: työttömyysturva, yritystuet
Aihealueet: Julkinen talous, Työmarkkinat
Bruno,
Parasta tietysti olisi, että yksikään maa ei tukisi telakkateollisuuttaan kohdennetuilla tuilla. On onnetonta, että tällaista tukikilpailua ei ilmeisesti saada kuriin edes EU-tasolla.
Mutta se, että muut maat antavat älyttömiä tukia ei ole perustelu sille, että meidänkin pitäisi antaa. Saattaa hyvin olla, että olisi tehokkaampaa rakentaa tämä kyseinen laiva Suomessa kuin Ranskassa. Isompi ongelma on kuitenkin se, että niin Suomi, Ranska kuin moni muukin maa tukee suurilla summilla laivanrakennusta ja varustamotoimintaa suhteessa useimpiin muihin toimialoihin.
Lopputuloksena maailmassa rakennetaan liikaa laivoja ja tuotetaan vastaavasti liian vähän muita hyödykkeitä.
Vaikka talousliberaalin ajattelun mukaan kannattamatonta telakkaa ei kannatakaan tekohengittää, ei ongelmanratkaisu ole perusteoriankaan mukaan näin yksiselitteinen. Koska molemmat telakkatilauksesta kilpailleet maat kuuluvat EU-alueeseen, olisi resurssien oikean kohdistumisen kannalta tärkeää määrittää, kummassa EU-maassa tilaus tulisi täyttää. Nyt valittu vaihtoehto on todennäköisesti sekä laadultaan että tehokkuudeltaan heikompi. Lisäksi jo valmiiksi velkaantunut Ranskan valtio tukee rakennustyötä, jolloin yhteisvastuullisuuden vuoksi maan ajautuessa maksuvaikeuksiin muut EU-maat osaltaan pääsevät tukien maksumiehiksi. Toisin sanoen tulemme mahdollisesti tukemaan kahdella tavalla Ranskan tehotonta työllistämispolitiikkaa.
Mahdollinen järkevä toimintatapa olisi EU-johtoinen neuvottelumenettely, jossa selvitettäisiin, minkä maan tulisi täyttää kyseinen tilaus. Tällöin vältyttäisiin siltä, että kaksi jäsenmaata epäterveellä kilpailulla polkisi hintoja alle omakustannusarvojen.
Jotkut tuet ovat tabuja, ne ovat päässeet sellaiseen asemaan että niitä ei vain voi arvostella.
näin on ja suuresti ihmettelen, miksi samaa päättelyä ei sovelleta asumistukeen.