Keskimääräisen eläkkeelle jäämisiän nostamiseksi on olemassa yksinkertainen ja todistettavasti vaikuttava keino. Tämä uudistus ei heikentäisi kenenkään asemaa, ei maksaisi juuri mitään, eikä edes pienentäisi eläkkeitä, mutta nostaisi varmasti eläkkeellesiirtymisiän odotetta - ehkä vielä juuri virallisten tavoitteiden mukaisen 2-3 vuotta. Kiinnostaako?
Ehdotus on yksinkertainen. Lakkautetaan työkyvyttömyyseläkejärjestelmä. Työkyvyttömien toimeentulo turvataan sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeen suuruisella sairaspäivärahalla, jonka kestoa ei rajoiteta. Näin työkyvyttömien toimeentulo pysyy ennallaan.
Eipä tuossa ehdotuksessa juuri muuta järkeä tietysti olekaan: eläkejärjestelmän kestävyys paranee, mutta suunnilleen samat kustannukset pitää kattaa sairasvakuutusjärjestelmästä. Työllisten veronmaksajien määräkään ei muutu. Silti tilastot kaunistuvat ja eläkkeelle siirtymisiän odote nousee hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Ehdotus ei kuitenkaan ole hirmu kaukaa haettu. Suunnilleen näin kävi kuin työttömyyseläkejärjestelmä lakkautettiin ja korvattiin oikeudella työttömyysturvan lisäpäiviin (=vanhuuseläkeikään asti maksettavaan ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen). Tämä muutos siirsi pitkäaikaistyöttömät eläkejärjestelmän piiristä työttömyysturvan piiriin, mutta ei useimmiten juuri vaikuttanut työttömien taloudelliseen asemaan, työllisyyteen tai julkisen talouden tasapainoon. Virallisten tilastojen mukainen eläkeikä sen sijaan nousi reippaasti.
Työttömyyseläkejärjestelmän korvaaminen työttömyysturvan lisäpäivillä selittää valtaosan vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeisestä eläkeiän kasvusta. Tätä eläkeiän kasvua on kuitenkin syytä pitää lähinnä dopingtuloksena.
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa myöhemmin keväällä ilmestyvässä raportissa tulemme ehdottamaan parempia mittareita eläkepolitiikan vaikutuksille. Yksinkertaisin näistä on 55 - 74 -vuotiaiden ikävakioitu ja työtuntikorjattu työllisyysaste. Tätä indikaattoria ei heiluta järjestelmän tekniset muutokset. Sen sijaan, päinvastoin kun virallinen eläkkeelle siirtymisiän odote, suosittamamme mittari reagoi oikeansuuntaisesti mm. työttömyysputken ikärajamuutoksiin, osa-aikaeläkkeiden yleisyyteen ja eläkkeellä tehdyn työn määrään. Indikaattorin laskentakin on helppoa, ja nykyistä paljon läpinäkyvämpää.
Raportissa yritetään myös arvioida eläkeuudistuksen vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen mm. ym. kaltaisten indikaattorien avulla mitattuna, mutta siitä lisää joskus myöhemmin. Tämä kun on sitä tilaustutkimusta, ja pitää jo kohteliaisuudestakin ensin kuunnella, mitä tilaajalla on tutkimuksesta sanottavaa. Ennakkomainoksena kuitenkin alla tuo mainostamani indikaattori. Aikasarjaekonomisteille sopiva kotitehtävä on löytää tuosta vuonna 2005 tehdyn eläkeuudistuksen vaikutus.
Aihealueet: Julkinen talous, Työmarkkinat
Pohjimmiltaan koko keskustelu on turha.
Ensin kuolleisuutta lasketaan mm. Pohjois-Karjala-projektilla ja sitten sen onnistumisen seurauksena aletaan surra heikentynytää huoltosuhdetta.
Ongelma poistuu, jos ylemmät toimihenkilöt saadaan kuolemaan työntekijöiden tapaan.
Hoida huoltosuhdetta! Kasvikset pois! Lisää makkaraa ja pekonia! Lisää alkoholia!
Tuohon ikävakioituun ja työtuntikorjattuun työllisyysasteeseen vaikuttaa selvästi eniten tuotannon kasvu. Eli jos tuotanto supistuu niin myös työllisyysastekin heikkenee.
Tottakai työvoiman tarjontaa lisäävä uudistus vaikuttaisi noususuhdanteessa sitten niin että työllisyysaste nousisi nopeammin kuin ennen uudistusta…
Poliittisesti lienee helpompi tehdä uudistus talouskasvun aikaan mutta silloin sille ei välttämättä nähdä tarvetta…
Kiitos Tarmo,
Melkein täsmälleen tuolla tavalla yritetään tehdä sekä yksilöllisten varhaiseläkkeiden että työttömyyseläkkeiden osalta. Pääset kommentoimaan homman onnistumista kunhan saadaan valmiiksi.
Yritän helpottaa aikasarjaekonomistin työtä. Katsokaa työllisyysasteita syntymäkohorteittain yksivuotisjaolla ja ottaen huomioon varhaiseläkkeiden poistumisaikataulut, niin saattaisi löytyä mielenkiintoista. Roopen tunnusluku on talouden kannalta hyvinkin relevantti, mutta edellyttää tietysti, että muiden tekijöiden kuin eläkeuudistuksen vaikutukset saadaan luotettavasti putsattua pois. Työttömyyseläkkeen lakkauttamisen suhteen on helppo olla samaa mieltä. Toinen mielenkiintoinen asia on se miten lievennetty työkyvyttömyyseläke (yksilöllinen varhaiseläke) saatiin hävitettyä ilman suurta muutosta varsinaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä.
Erinomainen ehdotus seurantaindikaattoriksi. Toivottavasti tästä odotesekoilusta päästään eroon ja käyttöön otettaisiin tarkasteltavan
ilmiön/politiikkatavoitteen kannalta relevantti ja riittävän yksinkertainen tunnusluku.