Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (2/2014).
Tämä numero sisältää artikkeleita mm. sähkömarkkinoista, tulo- ja kulutuseroista, aluetalouksien kehityksestä ja euroalueen suhdannevaihteluista.
Uusimpaan 2/2014 numeroon voi tutustua siis täällä.
… ja aikakauskirjan aiemmat numerot löytyvät täältä.
**************************************
Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja on yksi KAK:in toimittajista.
Avainsanat: Kansantaloudellinen aikakauskirja
Aihealueet: Lajittelematon
Vastaus n.n:n kommenttiin 12.6.2014 19:02: on mahdollista, että vain työllisyysaste on riippuvainen työvoiman koosta - ainakin matemaattisesti - en ota kantaa oletuksen kansantaloustieteelliseen mielekkyyteen.
Määritelmät (http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/tyovoima.html): Työttömyysaste = (työttömien määrä) / työvoima, työllisyysaste = (työllisten määrä) / (työikäisten määrä), työvoima = työllisten määrä + työttömien määrä.
Sijoitetaan työllisyysasteen määritelmään työttömyysasteen määritelmä, saadaan työllisyysaste = (1 - työttömyysaste) * (työvoima) / (työikäisten määrä). Kun työttömyysaste ja työikäisten määrä oletetaan vakioiksi, työllisyysaste kasvaa työvoiman funktiona (olettaen että työttömyysaste ei ole täydet sata prosenttia!)
Esimerkki konkreettisilla luvuilla: tilastokeskuksen viimeisimmässä työvoimatutkimuksessa (http://www.stat.fi/til/tyti/2014/04/tyti_2014_04_2014-05-20_tie_001_fi.html) 15 - 74 -vuotiaista työttömiä on 241 tuhatta, työllisiä 2448t (työvoima 2689t) ja työvoiman ulkopuolella 1405t. Työikäisten määrä siis yhteensä 4094t. Näistä laskien työttömyysaste oli 241 / (241 + 2448) = 9,0 prosenttia ja työllisyysaste oli 2448 / 4094 = 59,8 prosenttia (työvoimatutkimuksessa ilmoitettu työllisyysaste on isompi, koska se on laskettu 15 - 64 -vuotiaista, lasken tässä samasta populaatiosta kuin työttömien ja työllisten määrät on ilmoitettu). Oletetaan seuraavaksi, että työvoiman ulkopuolella olevista vaikkapa 311 tuhatta siirtyisi työvoimaan työttömyysasteen pysyessä vakiona 9,0 prosentissa. Tällöin työvoiman koko olisi 2689t + 311t = 3000 tuhatta. Työttömiä on näistä 0,09 * 3000t = 270t ja työllisiä loput 2730t. Työllisyysaste olisi 2730 / 4094 = 66,7 prosenttia, eli kasvanut ensimmäisestä laskelmasta.
Tästä näyttää tulevan jatkuvaa kritiikkiä Vartiaisen kirjoitukseen, osa III, mut menköön.
Suomen BKT:n muutokset post 20008 ovat selitettävissä käytännössä kokonaan noki.. eikun sähkö- ja elektroniikkateollisuuden romahduksella yli 5bkt% tasolta nykyiselle nollapilkkujotain- tasolle, Roger Wessmann.
http://rogerwessman.com/2014/05/19/nokia-ja-suomen-talouden-ongelmat/
Kaikki BKT:n muuutoksiin perustuvat väitteet ovat hyvin kevyitä, jos tätä ei ole huomioitu. Koskee teitysti myös eurokriittistä väitettä joustamattoman valuuttakurssin tuhoisuudesta.
Tämä tietenkään ei tarkoita etteikö työvoiman tarjonnan muutokset saattais olla yksi samaan aikaan vaikuttava tekijä, mut onko se kokoluokaltaan pyöristyssääntöjä suurempi on sitte ihan eri juttu.
Mut tällä esityksellä mä en valitettavasti väitettä työvoiman tarjonnan kaikenselittävyydestä osta. Varsinkin jos sitä höystetään sivun välein vaihtuvalla mielipiteellä siiä vaikuttaako työvoiman koko työllisyysasteeseen vai ei.
Tietty on mahdollista että tuossa viimeksi mainitussa kohdassa mä vain ymmärsin jotain väärin, näin maallikkona, missä tapauksessa seison korjattuna jo etukäteen,
Työllisyysaste ja työttömyysaste ovat tietty eri asioita.
Mut voiko vain toinen niistä olla riippuvainen työvoiman koosta?
Prof Vartiaisen kirjoitusta maallikkona lukiessani jouduin hetkellisen hämmenyksen valtaan.
Sivulla 259 Vartiainen kirjoittaa “Työttömyysaste ei riipu työvoiman koosta”.
Sivulla 260 Vartiainen kuitenkin argumentoi “jos Suomessa olisi suurempi työvoima, meillä vastaavasti olisi korkeampi työllisyys”.
Eh? I’m confused.
Sikäli kun ymmärsin oikein jälkimmäisen lainauksen yhteydessä koko ajan viiitattin nimenomaan työllisyysasteeseen eikä työllisten määrään. Ja näin ollen mun on vaikea äkkiseltään ymmärtää miten molemmat väitteet voisivat oilla paikkansapitäviä.