Akateeminen talousblogi

Näin joulun alla tuntuu asianmukaiselta muistuttaa siitä viisaudesta, että raha ei tuo onnea, vaan onnea tuo ne tavarat ja palvelut, joita rahalla saa. Tämä perustelee samalla sen, miksi reaalikorkojen pitäisi olla monien päätösten kannalta paljon tärkeämpiä kuin nimelliskorkojen.

Eläkesäästäjän kannalta ei esimerkiksi ole oleellista montako euroa hänellä on säästöjä eläkkeelle siirtyessään, vaan se, mitä hän saa niillä ostettua. Tietty euromäärä 30 vuoden kuluttua voi olla paljon tai vähän ihan riippuen siitä, miten hintataso kehittyy.

Päivän reaalikorkonoteerauksia ei kuitenkaan löydy päivän lehdestä. Ei ainakaan Hesarista, joka raportoi vain nimelliskorkoja.

Reaalikoroistakin on silti saatavilla markkinatietoa. Euroalueella ainakin Ranskan valtio laskee liikkeelle velkakirjoja (OATi, eli Obligation Assimilée du Trésor indexée), joiden nimellisarvoa nostetaan puolivuosittain euroalueen kuluttajahintaindeksin mukaan.

Lopputuloksena on sijoitusinstrumentti, joka takaa sijoittajalle tietyn reaalituoton (olettaen, että sijoittaja odottaa velan takaisinmaksuun asti ja että Ranskan valtion takaus pitää). Jos inflaatio nousee yllättävän korkeaksi, tällaisen reaalituottobondin haltija on paremmassa asemassa kuin muuten vastaavan, mutta nimelliseen tuottoon perustuvan bondin haltija, koska hänen säästöjensä ostovoima on turvassa.  Ihmisille, jotka aikovat viettää eläkepäivänsä Ranskassa, on tarjolla myös Ranskan hintatasoon sidottuja bondeja.

OATien markkinahintoja on kiinnostavaa katsoa, vaikka ei olisi sellaista ostamassakaan. On ensinnäkin kiinnostavaa tietää, mikä on rahamarkkinoilla määräytyvä reaalikorko. Lisäksi reaalituottobondien avulla saadaan tietoa rahamarkkinoilla toimivien sijoittajien inflaatio-odotuksista.

Jos esimerkiksi reaalikorko on 2 % vuodessa ja nimelliskorko 4 %, voidaan inflaatio-odotusten päätellä olevan noin 2 % vuodessa. Jos sijoittajat odottaisivat huomattavasti matalampaa inflaatiota, heidän kannattaisi myydä reaalituottobondeja ja ostaa tavallisia, inflaatiosuojaamattomia bondeja, koska jälkimmäisten odotettu reaalikorko on korkeampi. Tämän seurauksena reaalituottobondien hinnat laskisivat, mikä nostaisi reaalikorkoa, ja nimellistuottobondien hinnat nousisivat, mikä puolestaan laskisi nimelliskorkoa.

Oheisessa kuvassa esitetään, miten vuonna 2015 erääntyvän, euroalueen kuluttajahintaindeksiin sidotun OATin markkinahintojen perusteella laskettu vuotuinen reaalikorko on kehittynyt parin viime vuoden aikana. Lisäksi kuvassa esitetään vastaavan inflaatiosuojaamattoman bondin nimellistuoton ja reaalikoron erotus, jota siis voidaan pitää ainakin karkeana mittarina inflaatio-odotuksille.

 

Kuvasta nähdään ensinnäkin, että viiden vuoden reaalikorko oli marraskuun lopussa 1 % vuodessa, mikä on ainakin lähihistoriaan verrattuna hyvin matala. Ranskan valtio saa siis halpaa lainaa.

Kuva viittaa myös siihen, että sijoittajat eivät edelleenkään erityisemmin pelkää inflaation riistäytyvän käsistä, vaikka rahapolitiikassa käytetään nyt epätavanomaisia keinoja. Lähivuosien inflaatio-odotukset ovat reaalituotto- ja nimellistuottobondien tuottoerojen perusteella pysyneet kuluvan vuoden loppupuolella kahden prosentin tuntumassa.

Kuvion käyrissä on silmiinpistävää heiluntaa viime vuoden loppupuolella. Suoraviivaisin tulkinta on, että finanssikriisin pahimmassa vaiheessa heräsi pelko deflaatiokierteestä ja samalla reaalikorot nousivat. Ilmeisesti kysymys oli kuitenkin myös likviditeettihuolista. Reaalituottobondien markkinat ovat ohuemmat kuin nimellistuottobondien ja siksi niiden likviditeetti on huonompi. Loppuvuonna 2008 osa sijoittajista pyrki nopeasti lisäämään likviditeettiään. Siksi reaalituottobondien hinnat laskivat nopeasti, mikä nosti niiden tulevaa tuottoa ja sitä kautta reaalikorkoa. Juuri siinä tilanteessa reaali- ja nimelliskorkojen ero ei kenties ollut hyvä mittari inflaatio-odotuksille. 

OATien avulla voidaan laskea myös hyvin pitkiä reaalikorkoja, sillä Ranska laskee aika ajoin liikkeelle usean vuosikymmenen päästä erääntyviä inflaatiosuojattuja velkakirjoja. Ne ovat monien kysymysten, ml. eläkesäästämisen, kannalta vielä kiinnostavampia kuin kuviossa esitetty melko lyhyt reaalikorko. Aiheesta lisää joskus myöhemmin.

Avainsanat: OATi, Reaalikorot

Aihealueet: Makro

Jätä kommentti tai paluuviite.
Seuraa kommentteja täältä (RSS 2.0).
CC: by-nd-nc