Eduskunta äänestää ensi viikolla Suomen osuudesta euromaiden hallitusten, komission, IMF:n ja EKP:n keskenään sopimasta Kreikan pelastuspaketista. Teknisesti kysymys on 1,6 miljardin euron lisäbudjetista, jonka eduskunta joko hyväksyy tai hylkää.
Pakettia voi kritisoida monella tapaa. Ei ole ollenkaan selvää, että se lopulta auttaa estämään kriisin leviämisen muihin maihin. Periaatteellisella tasolla tärkeä kysymys, miksi myös sijoittajia ei laiteta maksumiehiksi liittämällä pakettiin aikaisempien velkojen uudelleen järjestely, on jäänyt vaille selkeätä vastausta. Ja kustannukset ovat ilmeisesti kasvaneet turhaan jo sen takia, että jotkin tahot harasivat pitkään IMF:n osallistumista vastaan.
Silti Kreikan pelastuspaketti pitäisi minusta nyt ehdottomasti hyväksyä eduskunnassa. Tähän on ainakin kolme syytä.
Ensinnäkin, jotta tämä paketti voitaisiin perustellusti hylätä, pitäisi olla vaihtoehtoinen suunnitelma, joka voitaisiin ottaa heti käyttöön. Sellaista ei ilmeisesti ole. Paketin kaatuminen johtaisi todennäköisesti Kreikan ajautumiseen hyvin nopeasti maksukyvyttömyyteen, mikä aiheuttaisi vakavia riskejä koko Euroopan pankkijärjestelmän kannalta.
Toiseksi, jos ei muuta, niin paketti antaa aikaa kehittää vaihtoehtoisia suunnitelmia siltä varalta, että tämä suunnitelma ei toimi.
Kolmanneksi, paketin hinta on Suomen kannalta kuitenkin kohtuullinen suhteessa niihin kustannuksiin, joita paketin kaatumisesta tässä vaiheessa seuraisi meillekin. Kysymys on lainasta, jolle Suomen valtio ei saa riskiin nähden täyttä korkoa. Paketin odotettavissa oleva kustannus veronmaksajille on saamatta jäävä korkotuotto tai riskipreemio. Se on nähdäkseni järkevästi arvioiden korkeintaan joitakin satoja miljoonia euroja.
Avainsanat: Kreikka
Aihealueet: Julkinen talous, Kansainvälinen talous
Tarkoitin “edullista” siis verrattuna markkinoiden korkoon, vrt. Kreikka saa “edullista” lainaa muilta Euro-mailta.
Ilari Puranen:
?! Korko nousisi sitä mukaa kun velkaantumisaste, paitsi sitten kun on tarpeeksi velkaantunut, niin rahaa saisi taas halvalla?
Ehkä pikkuisen ohi aiheen, mutta FT:llä oli ihan mielenkiintoinen kirjoitus talouspolitiikasta:
http://blogs.ft.com/economistsforum/2010/05/europes-debt-crisis-and-keynes-green-cheese-solution/
Leikittelin viime talvena ajatuksella, että Euroalueen valtiot olisivat markkinarahoituksen sijaan Keskuspankkirahoitettuja. Sen sijaan, että valtiot ottavat lainaa markkinoilta, lainat myöntäisikin EKP.
Korko voisi määräytyä valtion velkaantuneisuuden perusteella, mikä kannustaisi budjetin kiristämiseen ja velkojen pikaiseen takaisinmaksuun. Näin EKP voisi kontrolloida sitä, kuinka velkaantuineita valtiot ovat.
Vaikeuksissa olevat maat saisivat edullista rahoitusta, jonka korolla kukaan ei pysty spekuloimaan. Jonkin valtion default ei kaataisi pankkeja + vältyttäisiin pankkien väliseltä epäluulolta ja pankkikriisiltä: kaikki luottoriski olisi keskuspankin taseessa.
utelias:
Olisi erityisen kiinnostavaa kuulla Saksan perustuslakiin perehtyneiden oikeusoppineiden näkemyksiä, mutta ehkä se porukka ei (vielä) seuraa ATB:n keskusteluita.
Itse oletan, että Kreikan pelastuspaketti tulkitaan Saksan perustuslakituomioistuimessa lainaksi eikä ”bail outiksi”. Eiköhän asia ole varmistettu etukäteen.
Vielä paljon merkittävämpi asia on se, että EKP ilmoitti tänään alkavansa ostaa jäsenvaltioiden joukkovelkakirjalainoja. Olen ymmärtänyt, että rahaliiton säännöt, ja samalla kai Saksan perustuslaki, kieltävät velkapapereiden ostamisen suoraan jäsenvaltioilta (eli liikkeelle laskettaessa). Niiden ostaminen jälkimarkkinoilta on kuitenkin ollut sallittua koko ajan, joten tässäkään ei tule mitkään perustuslait väliin. Sinänsä rajoituksella, että EKP ei saa ostaa velkapapereita suoraan valtioilta, ei ole välttämättä mitään merkitystä, jos se antaa itselleen luvan ostaa niitä heti jälkimarkkinoilta.
Tää paikka kun on täynnä ekonomisteja, niin kysästään nyt asiantuntijoilta miten on Saksan jatkon kanssa EMUssa? Nehän oli liittyessään tuohon kovasti vahvan valuutan kannalla ja mun käsittääkseni oliko niillä joku perustuslaillinen tms juttu, joka estäisi tässä uudenlaisessa EMUssa olon?
Niku Määttänen: Mä pusken vähän noita sun syitä vastaan:
Tää tuntuu varmaan aika monesta ihan hyvältä perustelulta, mutta mä en kyllä ymmärrä tätä oikeestaan ollenkaan. Miten niin meillä pitää olla yhtään mitään suunnitelmaa? Eihän asiat tartte noin yleensä olla mitenkään keskusjohtoisesti suunniteltuja, että lopputulokset on hyviä. Eihän markkinatkaan oo kenenkään suunnittelemia.
Oot varmasti oikeessa siinä, että paketin kaatuminen johtaisi Kreikan maksukyvyttömyyteen hyvin nopeesti ja että tämä on riski pankkijärjestelmän vakauden kannalta. Kysymys onkin, että onko pelastamisen kustannukset suuremmat kuin saatu hyöty. (Tai onko se ylipäänsä hyödyllistä, että Kreikkla ei joudu maksukyvyttömyyteen ja pankkijärjestelmä epävakauteen…)
Tämä on vähän samaa kritiikkiä kuin tuo edellinen, mutta jos ongelma on se, että meillä on suunnitelmia eikä itsenäisten toimijoiden itsenäisistä päätöksistä syntyvää koordinaatiota, niin lisäaika suunnitelmien kehittämiselle on vahingollista. Tämä perustelu siis olettaa, että suunnitelmista on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Aivan varmasti näin. Paketissa on kuitenkin paaaaljon muitakin kustannuksia kuin sen hinta. Esim. minkä arvoiseksi arvioit sen, että paketin hyväksymisen seurauksena valtiolle lainataan tulevaisuudessa rahaa liian alhaisella korolla suhteessa riskeihin? Entä minkä arvoista on poliitikkojen moral hazard, kun ne voivat tarjota äänestäjille leipää ja sirkushuveja muiden valtioiden veronmaksajien rahoilla? Paljonko hyvinvointia tuhoutuu siinä, kun veronmaksajien rahoja käytännössä siirretään pankkien velkojille, jotka ovat todennäköisesti huomattavasti veronmaksajia varakkaampia?
Noin ylipäänsä rahoitusmarkkinoilla kannustimien tuhoamisen hintaa on tietysti tosi vaikee arvioida, mutta ei sitä nyt voi olettaa nollaksi.
Minä olisin enemminkin taipuvainen olettamaan sen hinnan aina suuremmaksi kuin hyödyt tällaisestä bail outista, koska ulkoisvaikutusten puuttuessa me tiedetään, että markkinatulos on todennäköisesti optimaalinen.
Demokraattisessa päätöksenteossa on jo muutenkin kannustinongelma just tähän suuntaan, että me käytetään liikaa rahaa sen kautta. Kreikan, pankkien ja pankkien velkojien bail out vain pahentaa asiaa.
Tuossa paketissahan on huonoa vielä se, että jotkut osallistujat saattavat joutua maksamaan korkeampaa korkoa markkinoille, mitä saavat Kreikalta. Ilmeisesti diiliin kuuluu, että tällöin muut maat maksavat niille niiden tekemät tappiot. Siis aika huono diili niille maille, jotka maksavat matalaa korkoa veloistaan (esim. Suomelle).
“Kysymys on lainasta, jolle Suomen valtio ei saa riskiin nähden täyttä korkoa. Paketin odotettavissa oleva kustannus veronmaksajille on saamatta jäävä korkotuotto tai riskipreemio. Se on nähdäkseni järkevästi arvioiden korkeintaan joitakin satoja miljoonia euroja.”
Ei pidä paikkaansa. Kustannukset tulee olemaan paljon korkeammat kuin tuo. Tohon on montakin syytä. Ensinnä, kaikki euro-maat ei tule osallistumaan pakettiin. Siellä on maita, joilla ei juurikaan ole varaa itselläänkään tehdä tuota, koska ovat aikamoisissa vaikeuksissa itsekin. Todennäkösesti niiden hieno suunnitelma on, että kun kasataan tää paketti, sitä ei tarvi käyttää. Ja kun todellisuus ei toimikaan noin, niin ne jättäytyvät pois siitä.
Toisekseen, kysymys ei ole lainasta vaan lähinnä vanhojen velkojen ostamisesta. Mehän voitaisiin tehdä tuo markkinoillakin paljon halvemmalla kuin maksamalla pois noita lainoja. Kun Kreikka on velkaa meille, me voitaisiin neuvotella uusiksi lainaehdot. Nyt me maksetaan noista lainoista törkeää ylihintaa ja siirretään tuo hyöty pankeille yms, jotka itse ostavat nyt niitä.
Kolmanneksi, me joudutaan upottamaan Kreikkaan vielä paljon enemmän kuin tuon 1,6 miljardia. Tolla “pienellä” luvulla toi paketti vaan myytiin meille. Kreikan säästötoimet tulee olemaan parhaimmillaankin vain hyvin lyhyt aikaisia. Kreikassa lähinnä äänestettiinkin huoliiko ne meidän rahat vai ei. Ja tonkin ne teki vain siksi ettei maksajamaat olleet vielä tehneet virallista päätöstä rahojen antamisesta. Mehän tullaan antamaan ne rahat Kreikalla tekee ne sitten mitä tahansa. Se ääneen lausumaton vaihtoehto kun on aina pahempi ja kreikkalaiset varmasti tietää tuon. Joten niille on jopa parempi tuhlata enemmän, koska siten ne saa enemmän rahaa meiltä. Ja poliitikot saa tietysti suosiota kansan silmissä mitä ne eivät säästötoimilla saa.
Neljänneksi, mehän ei korjata Kreikan ongelmia vaan lähinnä siirretään niitä. Jos oletetaan Kreikan todella tekevän kaikki leikkaukset, säästötoimet ja veronkorotukset, niin niiden bkt tulee laskemaan kunnolla. Samaan aikaan niiden velkojen määrä vain kasvaa. Ton suunnitelmankin mukaan vuonna 2014 ne olisivat vain vähemmän alijäämäisiä kuin nyt. Joten lisävelkaa tarvitaan ja paljon koko ajan. Ton paketin kestohan olisi kait suunnitelmissa 3 vuotta. Tossa vaiheessa Kreikan velat olisivatkin sittet paljon isommat verrattuna bkt:n ja velan saanti entistä vaikeampaa ja kalliimpaa. Ja luonnollisestikin, me maksetaan taas.
Jos me halutaan varmistaa, että Kreikka todella tekee mitä lupaakin ja tuon päälle vielä hoitaa tilanteensa kuntoon, niin meidän pitää vaatia vakuudet tuolle lainalle. Se mitä Katainen ja kumppanit sanoivat ettei tuo olisi mahdollista on täyttä puppua. Kuinka moni nykysistä velkojista ei muka suostuisi siihen, että me maksetaan niiden saatavat takaisin kun vaihtoehto on, että ne menettävät rahat?
Loistava avaus Niku Määttäseltä. Olenkin vähän odotellut, että aihe nousee esille.
Olen miettinyt (hieman kieliposkessa) skenaariota, jossa Kreikka jättää EU-mailta saadut velat maksamatta muiden velkojien hyväksi. Jos Kreikka pystyisi vakuuttamaan pankit siitä, ettei niiden saataville käy yhtä ohraisesti, saattaisi se alentaa Kreikan rahoituskustannuksia (aika iso jos). Osittainen default parantaa jäljelle jäävien velkojien asemaa.
“Periaatteellisella tasolla tärkeä kysymys, miksi myös sijoittajia ei laiteta maksumiehiksi liittämällä pakettiin aikaisempien velkojen uudelleen järjestely, on jää nyt vaille selkeätä vastausta”
Näin on. Nyt on käsillä taas yksi bail out -operaatio. Käsitin tämän päivän kauppalehdestä tosin, että ainakin Saksalaispankeissa velkojen uudelleen järjestelyitä on tehty jo hieman.
“Silti Kreikan pelastuspaketti pitäisi minusta nyt ehdottomasti hyväksyä eduskunnassa.”
Ne kaksi tärkeintä, eli Saksa ja Ranska ovat jo saaneet paketin läpi. Kieliposkessa: Pieni ja mitätön Suomihan voisi tässä tehdä nyt niin, että jättäisi osallistumatta ja antaisi muiden ottaa riskit nauttien mahdollisista hyödyistä. Hallitus voisi sitten selitellä EU-maiden johtajille, että “ei me sille mitään voitu, paketti nyt ei vaan mennyt läpi”. Ongelma on tietty jos muutkin jäsenmaat alkavat tehdä samaa. Pitäisi siis odottaa, että muut päättää ensin.