Uusi hallitus aikoo ohjelmansa mukaan heikentää vuorotteluvapaan ehtoja ensi vuoden alusta alkaen. Se on hyvä päätös. Kuten Roope Uusitalo tällä palstalla hiljattain kirjoitti, vapaa-ajan verottaminen on periaatteessa hyvä ajatus. Sen toteuttaminen vain on käytännössä hankalaa. Mutta ainakin on mahdollista ja järkevää vähentää erilaisia suoria vapaa-ajan subventioita.
Vuorotteluvapaalle jäävälle ihmiselle maksetaan nyt työhistoriasta riippuen 70 tai 80 prosenttia ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta. Keskituloiselle ihmiselle se tarkoittaa noin 40 % bruttopalkasta. Verotuksen progression takia korvaussuhde on käteen jäävien tulojen suhteen tätä korkeampi. Useimmat ihmiset ymmärtänevät sen verran verosuunnittelun päälle, että jäävät vuorotteluvapaalle kesken kalenterivuotta. Tällöin verotettavat tulot laskevat kahtena vuonna, mikä keventää verotusta entisestään.
Vuorotteluvapaan puolustajat sanovat, että järjestelmä lisää työssä jaksamista ja pidentää sitä kautta työuria. Ajatus on nurinkurinen. On vaikea nähdä, minkä mekanismin kautta etuus, jonka saamisen nimenomaisena ehtona on työnteon vähentäminen, lopulta lisäisi työntarjontaa. Jos työnantaja ja työntekijä yhdessä katsovat että sapattivuosi on tarpeen, niin mikään ei estää heitä sopimasta sellaisesta. Siihen ei tarvita muiden veronmaksajien tukea.
Vuorotteluvapaajärjestelmään liittyy ehto, että työnantaja palkkaa tilalle (ei välttämättä samaan tehtävään) työttömän työnhakijan. Järjestelmän mahdolliset myönteiset vaikutukset liittyvät siihen, että näin työttömät saavat lisää työkokemusta mikä voi auttaa heitä työllistymään myös myöhemmin. Pari vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa löydettiinkin merkkejä siitä, että järjestelmä on hyödyttänyt niitä ihmisiä, jotka on palkattu vuorotteluvapaalle siirtyneiden ihmisten tilalle. Heidän työllisyytensä on noussut myös sijaisuuden jälkeen. Työttömien lyhytaikaisten työsuhteiden tukeminen ei kuitenkaan edellytä toisten ihmisten vapaa-ajan tukemista.
Päivän Hesarissa (2.9.) työmarkkinajärjestöjen edustajat valittelevat, että uudistuksesta ei neuvoteltu heidän kanssaan etukäteen. Hallituksen ei tietenkään kannata turhaan suututtaa ketään. Parlamentarismin kannattajana antaisin hallitukselle kuitenkin tyylipisteen siitä, että se näköjään uskaltaa päättää edes jostakin työelämään liittyvästä asiasta ihan itse.
Seuraavaksi hallituksen tulisi laittaa osa-aikaeläkkeet eläkeläisten itsensä maksettaviksi (kuten esitin täällä). Nykyinen osa-aikaeläkejärjestelmä on vuorotteluvapaatakin kummallisempi vapaa-ajan tuki.
Avainsanat: vuorotteluvapaa
Aihealueet: Julkinen talous, Työmarkkinat
Jaakko Stenhäll,
Tulin tosiaan antaneeksi tyylipisteen hallitukselle liian aikaisin.
Jo hallistusohjelmaan kirjattu leikkaus vuorotteluvapaakorvauksiin oli hyvin vaatimaton. Kun siitäkin luovuttiin, niin lopputulos on, että ikääntyvä Suomi tukee vapaa-aikaa vuorotteluvapaajärjestelmän avulla entistäkin avokätisemmin. Taustalla on perusturvan korottaminen. Jostakin syystä se tarkoittaa myös ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten korottamista.
Vaan eipä niin sitten mennytkään, vaan tätäkään työn tarjontaa lisäävää muutosta ei näytetä saavan aikaiseksi: http://www.hs.fi/politiikka/Palkkaratkaisu+l%C3%A4hes+valmis+Vuorotteluvapaan+heikennys+peruuntuu/a1305547115216
Eli trolololoo vaan hallituksen työmarkkinapolitiikalle. Samalla muuten erilaisista symbolisista eleistä huomaa, kenen asiaa tuolla ajetaan: “Lisäksi kaikille _kokoaikaisessa_ työssä oleville maksettaneen ensi vuoden alussa noin 150 euron kertakorvaus”
Todella miellyttävä lukea asiasta jotain tietävän ja siihen selvästi hyvin perehtyneen henkilön kirjoittamaa tekstiä hoivayhteiskunnan epäkohdista.
Milloin minkin tekemisen kieltämisen lisäksi Suomessa pannaan verolle liian heppoisin perustein periaatteella “ei se niin pahalta tunnu kun kaikki osallistuvat kustannuksiin”. Kädestäpitämiseen jo puutunut kansa ei verotaakan lisääntyessä nousekkaan barrikaadeille vaan ottaa tilaisuuksista vaarin. Tässä tapauksessa jäämällä vuorotteluvapaalle ja osa-aikaeläkkeelle, joiden kustannukset maksavat kaikki.Omatunto ei kolkuta kenelläkään,
Sekä vuorotteluvapaa että
Taas kommentoidaan suu vaahdossa ilman että edes viitsitään lukea juttua loppuun. Minähän käsittelen tuota mainitsemaasi faktaa kokonaisen kappaleen verran.
Minusta meidän on käytettävä muita keinoja kuin vuorotteluvapaakorvauksia työttömyyden hoitamiseen tai nuorten kiinnittämiseen työelämään. Vuorotteluvapaa tuntuu heijastavan ajatusta, että yhteiskunnassa olisi vain jokin ennalta annettu määrä työpaikkoja tarjolla. Näin ei kuitenkaan ole. Siksi työttömyyden hoitaminen siten, että erityisesti kannustetaan työllisiä vähentämään työntekoa, on huonoa politiikkaa.
Taas puhutaan suu vaahdossa asiasta jota ei oikein tunneta. Ei se mitään. Mitä vähemmän tietoa, sitä varmempi mielipide. Fakta nyt vain on, että vuorotteluvapaan ajaksi palkataan nuori, työtön tai vasta valmistunut. Mitään vajetta ei siis synny henkilötyövuosissa ja samalla saadaan nuorelle maksimissaan 354 pv eli lähes vuosi lisää työuran alkuun. Jos tuosta ei synny mitään etua kansantaloudellisesti niin mistä sitten? Lisäksi työnantaja saa nuoren tekijän halvemmalla ja usein työsuhde jatkuu vuorottelusijaisuuden jälkeen.
Jaakonsaaren perustelut vuorotteluvapaalle ovat tosiaan jokseenkin tyhjiä:
- Ei ole osoitettu, että se pidentäisi työuria - ei vaikka pidentämiseksi laskettaisiin jo se, että keskellä uraa vietetty sapattivapaa korvautuisi yhdellä työkuukaudella uran lopussa, mikä tarkoittaisi selvästi pienempää työuraa henkilötyöpäivissä mitattuna.
- “Kipeimmin pienituloisia”-kommentti on täyttä puppua. Samalla periaatteellahan muskeliveneiden alv:n laskeminen olisi köyhien etu, koska köyhät käyttävät muutenkin vähän muskeliveneitä.
- Eihän tuossa nyt suoraan sanota, että “vuorotteluvapaa on hyvä, koska sen käyttäjät ovat tyytyväisiä”, mutta kyllä tuossa niin annetaan ymmärtää. Perusteluna tuo on samaa sarjaa kuin Ari Hyytisen esille tuoma Hannu Penttilän perustelu Hitasin hienoudelle
Jännä, ettei Jaakonsaari yritä puolustaa vuorotteluvapaata sillä, että samalla työllistyy joku työtön. Siinä voisi nimittäin ainakin periaatteessa piillä hyväkin perustelu järjestelmälle, vaikka käytännössä sen positiivisella tavalla työllistävä vaikutus lieneekin pieni.
“Osa-aikaeläkkeistä: Työnteon vähentäminen ennen sen lopettamista kokonaan voi tosiaan olla järkevää. Mutta jälleen pitää minusta kysyä, miksi lasku lähetetään toisille veronmaksajille.”
Ehdottomasti pitää kysyä, mutta kyllä tuolle voidaan mielestäni ihan perustelut nähdä. Ensinnäkin, vaikka (kuten aiemmassa kirjoituksessa toit esille) asiaa ei ole osoitettukaan, uskon, että se vaikuttaa työuran pituuteen työvuosina mitattuna pidentävästi. Toinen on se, että kannustamalla tasapainoisempaan eläköitymiseen, syntyy luultavasti vähemmän sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotka taas voivat olla yhteiskunnallekin kalliita.
Faktaa ei liene suuntaan eikä toiseen, joten kysymys on vähintäänkin jossain määrin mutuasia ja avaa siksi tien perusteluille sekä puolesta että vastaan. Itse kannatan osa-aikaeläkejärjestelmän olemassaoloa ainakin jossain muodossa. Kirjoitin pari kuukautta sitten myös blogiini (ehkä hieman harhaanjohtavalla otsikolla) osa-aikaeläkkeen kannustavuuden järjestelemisestä uudella tavalla: Kannustavuutta osa-aikaeläkkeeseen”.
Toi Jaakonsaaren tulonjakoargumenttihan on erityisen huvittava siks, kun se menee just väärään suuntaan, eli et jos nykyään siitä hyötyy rikkaat, joten sen lopettamisesta on tietysti haittaa niille rikkaille eikä niinkään köyhemmille.
Poliitikkojen kannattas varmaan pitäytyä perustelemaan kaikkea vaan lasten edulla, ku siinä ei oo nin ilmeistä vaaraa mäheltää noin pahasti.
Osa-aikaeläkkeistä: Työnteon vähentäminen ennen sen lopettamista kokonaan voi tosiaan olla järkevää. Mutta jälleen pitää minusta kysyä, miksi lasku lähetetään toisille veronmaksajille.
Vuorotteluvapaakorvausten leikkaaminen näyttää tosiaan aiheuttavan paljon nurinaa. Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren blogikirjoitus on hyvä esimerkki siitä, kuinka onnettomin argumentein vuorotteluvapaajärjestelmää puolustetaan.
Ensinnäkin Jaakonsaari väittää ihan pokkana, että vuorotteluvapaa pidentää työria. Itse ajattelisin, että todistamisen taakka on sillä, joka tällaista väittää, mutta Jaakonsaari ei perustele väitettään millään tavalla.
Toiseksi Jaakonsaari onnistuu jotenkin liittämään keskusteluun vielä tulonjakoargumentin. Hän kirjoittaa: “Vuorotteluvapaan korvausten leikkaaminen koskisi kipeimmin pienituloisia, jotka muutenkin käyttävät vuorotteluvapaata heikosti.” Eli ilmeisesti vuorotteluvapaakorvauksia pitäisi entisestään nostaa, jotta saataisiin joku pienituloinenkin höydyntämään niitä!
Osa-aikaeläkekö vuorotteluvapaata kummallisempi vapaa-ajan tuki? En kyllä jaa tuota näkemystä. Vuorotteluvapaalla pidetään breikki työnteosta, kun taas osa-aikaeläkkeellä siirrytään asteittain vapaallaoloon.
Otetaanpa analogiaksi vaikka maratonin juokseminen ja korvataan työvuodet juostuilla kilometreillä. Olisiko hedelmällistä pitää puolen tunnin tauko 20 kilometrin kohdalla? Siinähän voisi vaikka huomata, että huiliminen on ihan mukavaa, joten miksi jatkaa loppuun. Entä olisiko yli 40 kilometrin juoksemisen jälkeen kannattavaa lopettaa liikkuminen kuin seinään? Kroppa huutaisi varmaan hyvää. Työelämästä kertaheitolla hypättäessä mieli taas huutaisi monella hoosiannaa.
Vuorotteluvapaa on sen verran suosittu systeemi että ei ihme jos sen ehtojen leikkaaminen herättää närää. Työntekijät saavat pitkän tuetun vapaan ja työnantajat saavat vanhojen väsyneitten tilalle koekäyttöön nuorempia innokkaita työntekijöitä. Oikeastaan ainoa ongelma onkin, että lasku systeemin pyörittämisestä lähetetään jollekin kolmannelle. Loppujen lopuksi maksajia ollaan tietysti me kaikki. Vuorotteluvapaajärjestelmä kustannetaan verorahoillla ja pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla.
Vuorotteluvapaa voisi toki säästääkin yhteisestä kassasta maksettavia kuluja, jos se oikeasti auttaisi työssäjaksamista ja pidentäisi työuria. Tällaisesta vain ei ole mitään näyttöä sen paremmin Suomessa kuin Ruotsissakaan. Ruotsissa järjestelmä ehdittiin siksi jo lopettaa, Suomessa vuorotteluvapaa muuttui kokeilusta pysyväksi vuonna 2010.