Suomeen on syntymässä persuälymystö. Tällä tarkoitan ihmisiä, jotka arvostelevat perinteistä älymystöä liiallisesta asioiden pohtimisesta ja ongelmien todellisten ratkaisujen kaihtamisesta. Persuälykölle ongelma on aina selvä ja sille löytyy aina selvä ratkaisu. Erityisesti tämä koskee rikollisuutta, persuälymystö pitää selvänä, että rikollisuutta saadaan vähennettyä tuomioita koventamalla ja panemalla syylliset välittömästi vastuuseen. Viime aikoina EVA:n johtaja Matti Apunen on ollut näkyvin persuälymystön lipunkantaja (esimerkiksi Helsingin Sanomat 22.3.).
Taloustieteessä rikollisuutta ja lakien ja rangaistusten vaikutuksia siihen on paljolti tutkittu ns. chicagolaisen koulukunnan näkökulmasta. Siinä ajatuksena on, että rikollisuus on aivan samanlaista taloudellista toimintaa kuin muukin. Kovemmat rangaistukset lisäävät toiminnan kustannuksia, joten ne vähentävät rikollisuutta. Lait siis vaikuttavat rikollisuuteen.
Tuntuu selvältä, mutta itse asiassa näkemys on virheellinen. Lait eivät millään tavalla rajoita ihmisten mahdollisia tekoja. Maailmassa on maita ja alueita, joilla mitään lakeja ei kunnioiteta eikä valvota. On myös kolkkia, joissa poliiseja ei erota rosvoista, poliisit voivat syyttää syyttömiä rikoksista, joita laki ei tunne (vrt. Tunisia ja tapahtumat, jotka johtivat maan diktaattorin syrjäyttämiseen).
Tämä yksinkertainen totuus, jonka seurauksia Kaushik Basu on pohtinut kirjoissaan “Prelude to Political Economy” ja uudemmassa “Beyond the Invisible Hand”, merkitsee sitä, että persuälymystön näkemys lakien ja rangaistusten vaikutuksista on väärä. Lait toimivat vain, jos kukin yksittäinen kansalainen toimii niiden mukaan ja uskovat, että poliisit toimivat niiden niiden mukaan, ja että poliisit toimivat niiden mukaan ja uskovat, että kansalaiset ja heidän esimiehensä toimivat niiden mukaan, ja esimiehet toimivat niiden mukaan, … . Laeilla ja rangaistuksilla on merkitystä siis vain silloin, kun ne saavat yhteisön jäsenten toiminnot koordinoitua niin, että yhteisö siirtyy parempaan tasapainoon kuin missä se oli ennen lakeja. Lakeja noudatetaan siis siksi, että muut noudattavat niitä ja että yhteisö havaitsee lakien noudattamisen tuovan hyvinvointia. Lait eivät luo uutta tasapainoa, tasapainoa jota ei aiemmin ollut olemassa, kuten chicagolainen näkemys väittää. Lait auttavat (silloin kun niillä on merkitystä) löytämään paremman tasapainon olemassaolevista vaihtoehdoista.
Tämä on helppo ymmärtää. Olkaamme nyt hetken persuälykköjä. Vaatikaamme siis, että Suomessa aletaan noudattaa nollatoleranssia rikosten suhteen ja että kaikista rikoksista säädetään kuolemantuomio. Kuvitteleeko joku, että tällaista lakia noudatettaisiin, että me yksittäisinä kansalaisina alkaisimme sitä noudattaa, että joku alkaisi sitä valvoa ja panna toimeen? Stalinkin havaitsi tällaisiin äärimmäisyyksiin liittyvät ongelmat ja teloitutti oman Suuren Puhdistuksensa pääteloittajan Nikolai Jezhovin.
Lait, jos niiden mukainen käyttäytyminen selvästi kohentaa kansalaisten hyvinvointia, siirtävät siis yhteisön aiempaa parempaan tasapainoon. Tämä on persuälykköjen silmätikun, perinteisten älykköjen näkemysten lähtökohta, tai ainakin niin kuvittelen. Mutta vanha, huono tasapaino on yhä mahdollinen ja juuri siihen liittyy keskustelu siitä, pitäisikö jonkun kaupan ryöstäjä välittömästi heittää tyrmään ja koventaa tällaisista rikoksista tuomittuja rangaistuksia. Mitä jos samaan aikaan yhteiskunta, erityisesti nykyinen hallitus (eikä kyllä edellinenkään) ei ole tehnyt oikeastaan mitään talousrikollisuuden torjunnassa? Mitä jos sama hallitus sallii työehtojen polkemisen ja on vasta hitaasti kovan painostuksen jälkeen alkanut ottaa käyttöön keinoja, jolla harmaata taloutta saadaan suitsittua. Eikö tässä ole ollut kyse siitä, että hallitus on sallinut yhteiskunnan luisua pois vähän rikollisuuden tasapainosta suuren rikollisuuden tasapainoon? Eikö tällaisessa tilanteessa ole odotettavissa, että kauppojen ryöstely yleistyy ja eikö silloin myös ole selvää, että rangaistusten koventaminen ei ole tehokas keino tai että rangaistusten teho pienenee? Jos poliittiset päättäjät sallivat yhteiskunnan luisua huonoon tasapainoon, eikö sen mukainen toiminta tulisi sallia myös yhteiskunnan huono-osaisimmille?
Mutta miksi ottaisimme huomioon vain rikoslait? Rikoslait ovat osa kokonaispakettia, johon kuuluu koko yhteiskunnallinen säätelykoneisto. Hyvinvointivaltio on osa tätä pakettia, ihmiset “ostavat” sen kokonaisuutena siihen liittyvine sitoumuksineen ja odotuksineen. Sen, että se on paketti, näemme vaikkapa siitä, että Suomessa ja Ruotsissa työhönosallistumisaste on korkea, vaikka tuloverot ovat korkeat. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat oikeutettuja perinteiseen sosiaaliapuun, mutta eivät sitä hae, eivät tietämättään vaan siksi, että sitä pidetään vasta äärimmäisenä keinona turvata tulot, jos töistä ei kertakaikkiaan saa kunnon tuloa. Jos tämän paketin osia muutellaan, niin tuen hakijoiden määrä saattaa kasvaa, vaikka tuen ehtoja kiristettäisiin. Näin käy, jos odotukset yhteiskunnan perustasapainosta muuttuvat, jos luottamus häviää.
Anteeksi vain persuälyköt, maailma on monimutkainen.
Avainsanat: lait, persuälykkö, rikos
Aihealueet: Julkinen talous, Kummalliset
Auditorio oli varmasti [voimakasta sarkasmia!!!11!!!] tietoinen, että tiedemies Wahlroos on julkaissut jotain aiheesta!?
Wahlroos, Björn.
Nimeke A comparative evaluation of two hypotheses on the determination of the crime rate in the United States / Björn Wahlroos, Tom Berglund.
Julkaistu [Hfors] : Institution för nationalekonomi och Forskningsinstitut vid Svenska handelshögskolan, 1979.
Ulkoasu [2], 16, [3] lehteä : kuv. ; 30 cm.
Tekijä Jusélius, Katarina.
Nimeke An economic analysis of Finnish property criminality using a timevarying parameter approach / Katarina Jusélius, Björn Wahlroos.
Julkaistu Helsingfors : Svenska handelshögskolan, 1979.
Ulkoasu 37 s.
Fiktioharakka, kiva että tulet tänne.
Nostat mukavasti näkyville Haaparannan kirja-arvostelua Luoton lopusta, http://blog.hse-econ.fi/?p=1086
Hyvä, että potaskan arvostelu nousee ylös netin syövereistä.
Kirjoituksestasi pitää luultavasti paikkansa vain väite, että Nallea on joskus haastateltu HS:n kuukausiliitteeseen.
Timo Harakka:
No eiköhän se nyt ole parempi uskoa jotain vertaisarvioitua julkaisua kuin sinun mutua. (En väitä, että Freakonomics olis vertaisarvioitu vaan viittaan Beckerin tutkimukseen.)
Varmaankin useammin sinun mielikuvituksettomuus on syynä siihen, että et voi ymmärtää jonkun vaikutuksen välitysmekanismia kuin tuon mekanismin täydellinen puuttuminen.
Se on varmaan ikävää, jos oma maailmankuva ei oikein käy yksiin tutkimuksen kanssa. Silloin on tietysti aina kaksi vaihtoehtoa: pistää pää puskaan, sormet korviin ja hokea jotain kovaan ääneen tai vaihtaa maailmankuvaansa.
En malta olla tuomatta lempiesimerkkiäni chicagolaisten näkemyksestä, että rikollisetkin ovat “rangaistusten rationaalisia kuluttajia”, mistä seuraa, että kovempien rangaistusten uhka vähentää rikoksia. Tämä on Luoton loppu -kirjastani (2009).
Björn Wahlroos kertoi HS Kuukausiliitteen haastattelussa 1987 maailmankuvalleen formatiivisesta kokemuksesta Chicagossa: “Amerikkalainen taloustieteilijä Gary Becker, jota mä ihailen, on tutkinut rikollisten käyttäytymistä. Hän osoitti, että kiinnijäämisen teodennäköisyys ja rangaistukset vaikuttivat rikosten määrään.”
Wahlroosin mukaan Beckerin oppilas Isaac Ehrlich todisti, että murhaajatkin ovat rationaalisia: yksi kuolemanrangaistus vähensi henkirikoksia kymmenellä.
“Becker ja Ehrlich lähestyivät ongelmaa kiehtovasti, karsien sen ympäriltä kaiken epäolennaisen: tunteilun, asenteet, moralisoinnin.”
(Ja tähän keskusteluun viitaten, epäolennaisen kulttuurin ja sosiologian.)
Olennaisin “epäolennaisuus”, jonka nämä hienot tieteilijät poistivat yhtälöstään, on tietysti se, että kansainvälisten tutkimusten mukaan yli 60 prosenttia väkivaltarikosten tekijöistä on humalassa. Suomessa luku on Hannu Lauerman mukaan 80 %.
Uskokoot Freakonomicsin ystävät, jos haluavat, että kännisten käsirysyssäkin puukkomiehet laskelmoivat jatkuvasti kiinnijäämisen todennäköisyyttä ja rangaistuksen optimaalista suhdetta kohta tapahtuvaan verityöhön.
Haaparannan kirjoituksesta löytyy paljon hyvää, mutta miksi asian kehittely jätetään puolitiehen.
Määräävä tekijä on todellakin kulttuuri, ne uskomukset, ajattelutavat ja tottumukset, joiden mukaan tavallisessa elämässä toimitaan. Erityisen tärkeitä ovat ne uskomukset, joiden mukaan palkitaan niitä, jotka voimistavat tavallisen kulttuurin mukaista elämää, ja rangaistaan niitä, jotka rikkovat kulttuurin sääntöjä.
Kulttuurit eivät perustu poliittiseen voimaan eivätkä talouteen, vaan uskontoihin ja ideologioihin. Ne vastustavat uusia tosiasioita, jos niiden logiikka uhkaa kulttuurin käytäntöjä. Siksi jokainen kulttuuri asettaa omat esteensä kehitykselle. Meidän on helppo nähdä kehityksen esteet vaikkapa neuvostososialistisessa kulttuurissa ja muslimikulttuurissa, mutta myös oma kristillinen kulttuurimme on ollut varsin estepitoinen ja sama pätee tietysti myös nykyiseen talouskulttuuriimme. Ei sekään perustu tosiasioihin vaan tiettyihin uskomuksiin, joista kiinni pitäminen näyttää nyt johtavan umpikujaan.
Mutta takaisin aiheeseen. On selvää, että mitä voimakkaammin kulttuurissa palkitaan menestyjiä ja rangaistaan sääntöjen rikkojia, sitä jäykempi kulttuurista muodostuu ja sitä voimakkaammin se vastustaa uudistuksia. Diktatuurit ovat niin hitaasti kehittyviä juuri siitä syystä, että ylimmät palkinnot ovat niin suuria (yksinvalta ja muhkeat omaisuudet pankkitileillä yms.) ja rangaistukset niin kovia (kiduttamiset ja kuolemantuomiot). Länsimainen demokraattinen kulttuuri on diktatuureihin verrattuna paremmin kehittyvä, koska ylimmät poliittiset palkinnot ovat pienempiä (pääministerin valta ja kohtuullinen palkka) ja rangaistukset lievempiä (sakot tai vankila).
Nykyisessä talouskulttuurissa on kuitenkin huolestuttavia piirteitä, sillä siinä on käynnissä nopea palkkioiden kasvu (johtajien palkkioiden ja omistajien omaisuuksien kasvu) ja rangaistusten koveneminen (työttömien toimeentulon heikkeneminen ja äärimmäisen köyhyyden kasvu). Tämä tulee hidastamaan kaikkea kehitystä maailmassa, niin taloudellista kuin poliittistakin.
Neuvostoliitto ja sen johtama sosialistinen leiri säilyi niin kauan kuin maailmaa valloitettiin poliittisilla sopimuksilla ja aseilla ja sen poliittinen voima pystyi alistamaan liittolaismaat ja uhkaamaan muita. Kun poliittisella vallalla ei enää saatu taloudellista hyötyä, Neuvostoliiton aseet menettivät arvonsa ja se romahti taloudelliseen heikkouteensa.
Nyt Yhdysvaltoja ja sen johtamaa kapitalistista taloutta uhkaa vastaava kohtalo. Kun taloudellisilla sopimuksilla, rahoilla ja omistuksilla ei pystytä ostamaan arvokkaimpia elämän edellytyksiä, luonnon terveyttä ja terrorista ja sodista vapaata maailmaa, Yhdysvallat menettää taloudellisen valtansa. Se romahtaa aatteelliseen heikkouteensa, kulttuurinsa asettamiin esteisiin. Dollarin valta loppuu ja sen myötä koko nykyinen maailmantalous taantuu ties mille tasolle.
Kulttuurin asettamilla esteillä tarkoitan tässä yhteydessä niitä esteitä, jotka estävät taloustieteissä suurten askelten ottamisen. Lainaan Juhana Vartiaista:
Sekä Haaparanta että Vartiainen näkevät ongelman oikein. Talouden piiskaaminen vauhtiin tuloeroja kasvattamalla kasvattaa palkintoja ja koventaa rangaistuksia ja sen tien päässä on lama ja sota. Toisaalta velatkin on maksettava ja vanhuksetkin elätettävä. Jotain uutta on keksittävä.
Ei minulla tietysti tähän dilemmaan mitään vastausta ole .. Miksi tietysti? Onko kyseessä sama tietysti, kun jotkut sosialistiset taloustieteilijät havaitsivat sosialismin umpikujan tietysti tietämättä vastausta. Ainoa pätevä ratkaisuhan olisi ollut kapitalismiin tai markkinatalouteen siirtyminen, mutta sen vaatimista ei siinä kulttuurissa tietenkään saanut ajatella.
Ainoa pätevä ratkaisu kapitalismin ongelmiin on aitoon markkinatalouteen siirtyminen. Mutta ei sen esittämisellä kapitalistisen kulttuurin arvoasteikossa nouse, sillä se loukkaa kapitalismin perususkomuksia. Kapitalismissa uskotaan tuotteiden myyjiä, hintoja ja laatuja koskeviin liikesalaisuuksiin, mm. pankkisalaisuuksiin, ja siinä uskotaan kaupattaviin oikeuksiin, mm. patenttioikeuteen ja tekijänoikeuteen. Markkinataloudessa ei ole tällaisia ostamisen vapautta rajoittavia sääntöjä eikä oikeuksia. Markkinatalous kuuluu aivan eri kulttuuriin kuin kapitalismi. Markkinatalouden ihmiskuva on aivan eri kuin kapitalismin.
Kapitalistinen ihminen tarvitsee porkkanoita ja keppejä, jotta hän tekisi työtä ja olisi hyödyksi yhteisölleen – vähän niin kuin sosialistinenkin ihminen. Kapitalismiin uskova on joko ahne tai pinnari. Ahne ei tee mitään ilman palkkiota eikä pinnari tee mitään ilman rangaistusta. Niinpä kapitalistinen yhteisö kehittyy vähitellen kuvansa mukaiseksi, ahneiden ja pinnareiden maaksi.
Markkinatalous perustuu ihmiseen, joka on luonnostaan utelias, työteliäs ja uutta luova, kuka enemmän kuka vähemmän. Hän työskentelee itsensä ja lähimmäistensä hyvinvoinnin parantamiseksi luonnostaan, ilman ulkoista porkkanaa tai keppiä. Riittää, kun hän voi vapaasti myydä omia tuotteitaan ja ostaa muiden tuotteita. Niistä, jotka ovat saaneet vähemmän, pidetään yhdessä huolta.
Tällaisessa kulttuurissa palkinnot ovat pienempiä ja rangaistukset lievempiä kuin nykyisessä. Siksi siinä on vähemmän epätoivoa ja rikollisuutta ja siksi se kehittyy nopeammin.
Kiitos Juhana. Jatkoksi tähän ja kun tämä toisaalta meni keskusteluksi rikoksista ja rangaistuksista, niin annan lukuvinkin. Fishman ja Miguel ovat tutkineet kulttuuristen tekijöiden merkitystä rikollisuuteen, juttu löytyy tästä: http://elsa.berkeley.edu/~emiguel/pdfs/miguel_parking.pdf. Heidän aineistonsa koostuu New Yorkissa olevien diplomaattien pysäköintirikkeistä. Heidän aineistonsa on sekä ajalta ennen kuin diplomaatit joutuivat maksamaan pysäköintisakot ja sen jälkeiseltä ajalta, jolloin he joutuivat sakot maksamaan.
Yksi keskeinen tulos on, että sellaisista maista tulevat diplomaatit, joissa on paljon korruptiota, tekevät enemmän pysäköintirikkeitä kuin ne diplomaatit, joiden lähtömaassa korruptio on vähäistä. Rikollisuutta ei siis voi ymmärtää ilman yhteiskuntakulttuurin ymmärtämistä, chicagolainen laskenta ei siis siihen kykene (tai on jopa virheellinen), juuri niin kuin jutussani esitin.
Mutta rikollisuutta ei tietenkään voida ymmärtää myöskään ilman rangaistuksia. Pysäköintivirheet vähenivät, kun diplomaatitkin joutuivat sakot maksamaan. Ehkäpä se johtui siitä, että kaikki diplomaatit tietävät, että New Yorkin poliisit sakottavat, koska he tietävät, että heidän valvojansa valvovat heitä tehokkaasti ja valvojat tietävät, että … . Siksi sakot todella pannaan maksuun eivätkä korruptoituneiden maidenkaan diplomaatit kyenneet niitä välttämään.
Pertti, tuo kirjoituksesi loppupäätelmän idea on minusta kovin tärkeä, erityisesti hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta. Meidän ammattikuntahan pohdiskelee sitä miten työn kannustimia terävöitetään jotta saataisiin sosiaaliturva ja palvelut rahoitetuksi heikkenevän huoltosuhteen oloissa. Sellaiset analyysit ovat arkipäivää täällä työntarjontatalibaanien maassa Ruotsissa. Mutta kun poliittista keskustelua seuraa, tulee mieleen epäilys että tällaiset uudistukset voivat olla aika tehottomia juuri esille ottamastasi syystä: että ne demoralisoivat sellaisia jotka ovat ajatelleet hyvinvointivaltion perustuvan solidaaarisuuteen eikä siihen että itsekkäitä agentteja kontrolloidaan kannustimilla. Yritin Talous ja Yhteiskunta -lehdessö 2/2009 esittää että tätä ilmiötä voisi kuvata Ellingsenin ja Johannessonin (AER 98, 2008) mallilla: se, että työnteon kannustimia terävöitetään, romahduttaa yhteiskuntamoraalin, koska se kertoo että kaikki muut yhteiskunnan jäsenet ovatkin potentiaalisia pinnareita.
Silti huoltosuhteen heikkenemiseen pitäisi jotenkin reagoida, työvoima alkaa pienentyä ja työuria pitäisi pidentää. Jos tähänastinen yhteiskuntasopimus on osittain generoinut solidaarista “ei-tasapaino”-käyttäytymistä, pitäisi jotenkin luoda sellainen yhteiskuntasopimus joka säilyttää solidaarisuuden eetoksen samalla kun työpanos saadaan kasvamaan. Ei minulla tietysti tähän dilemmaan mitään vastausta ole mutta pohdiskelusi oli kovin kiinnostavaa.
Q: Pohdintaa kansantaloustieteilijöille: Miksi romaanileiri on Helsingissä eikä Tallinnassa?
A: Romaanit olisivat viikossa avovankilassa Igoreita palvelemassa.
Somali lentää Lontoosta Suomeen khatsalkku kainalossa.
Seuraamukset:
Suomessa sakkoa, jota ei pystytä perimään sekä käännytys.
Välilasku Tallinnassa, tulli nappaa.
Seuraamukset: 6 kuukautta oikeata vankilaa sekä maahantulokielto.
Q: Kummassa maassa on khatin aiheuttama huumausaineongelma?
Markus kirjoitti:
4.4.2011 01:04
Unohdetaan kuinka vieras asia laki on suurimmalle osalle kansasta.
Markus olet persuidean ytimessä. Mutta, tämä ajatus on täysin mahdoton tämän palstan akateemisille sivitystyskansandemokratiatalousvirkamiehille.
Ihmiset eivät tee päätöksiä, kuten Samuelsson kreikkalaiset kuvittelevat.
Teemasta bestsellerinä Tönäisy&Nudge&Thaler&Sunstein.
Eräällä älymystöprofessorilla näytti olevan suuria vaikeuksia arvostella kirja.
Syy:
Chicagon professorit -> PAHA, PAHA, PERSU
Obaman neuvonantajia -> HYVÄ, HYVÄ, MUSTAKUNINGAS
P.S. Rikos on teko, joka on laissa säädetty rangaistavaksi. Tiedoksi sinne älymystölle, joka päivystää öisin Japanin punaisissa liikennevalossa.
Unohdetaan kuinka vieras asia laki on suurimmalle osalle kansasta.
Usein rikosta tehtäessä “ei tehdä edes kovin väärin”. Vahinko on tapahtunut ajattelussa jo ennen rikosta.
Tuntuu että 90% toiselle asteelle koulutuksensa jättäneistä luulee mm. että jos väittää ettei tiennyt tekevänsä väärin ei voi edes joutua tuomiolle. Suurin osa lakia rikkovista ei edes ajattele sitä rikkovansa tai ajattelee tekevänsä vain pientä ja mitätöntä haittaa.
Mamu-raiskauksienkin taustalla on lopulta hieman erilainen moraalisäännöstö joka kotimaissa on ennen Suomeen tuloa iskostettu tai iskostunut. Saharan eteläpuolella tai arabimaissa kun nainen raiskataan useimmiten elämänsä aikana ja ei ole mikään suuri häpeä olla raiskaaja.
Q: Pohdintaa kansantaloustieteilijöille: Miksi romaanileiri on Helsingissä eikä Tallinnassa?
A: 1) Suomessa on paljon korkeampi elintaso, raha täällä on helpommassa. 2) Suomessa heitä tuletaan avuliaammin: maksetaan kotimatkat jne. 3) Vapaa likkuvuus -verkosto puolustaa aktiivisesti kv. pikkurikollisten oikeuksia liikkua vapaasti maasta toiseen.
Ps. En pidä “irtolaisuutta” enkä kerjäämistä hyvänä, asiaan pitäisi puuttua.
Hyvä Apunen:
En oikein ymmärrä, onko todella mielestäsi niin, että lakien yleisellä kunnioituksella ei ole mitään tekemistä rikollisuuden laajuuden kanssa? Ja onko myös mielestäsi niin, että lakien kunnioitus riippuu vain rangaistusten kovuudesta? Ja että yksi rikostyyppi ja sen yleistyminen liittyy pelkästään ko. rikoksista annettujen rangaistusten kovuudesta? HS:n kolumnisi sisältö oli, että jonkun muun väittäminen olisi älyllistä venkoilua, jolla ei ole mitään tekemistä rikollisuuden vähentämisen kanssa.
Mitä älyllistä venkoilua on todeta, että lait eivät itsessään muuta mitään? Iso osa maailmasta elää edelleen ilman mitään muodollisia lakeja, Japanissa ihmiset odottavat keskellä yötä liikennevalojen vaiohtumista vihreiksi, vaikka yhtään autoa ei ole näkyvissä, vähän samaa on Suomessa, monissa maissa valoista ei piittaa kukaan, ei edes poliisi. Eikö tämä kerro jotakin siitä, että laeilla on vaikutusta vain silloin, kun niitä kunnioitetaan ja silloin kunnioitetaan kaikkia lakeja? Ja että tällöin rangaistusten koventamisen vaikutuksia on täysin mahdotonta ennakoida tai yksittäisten rikosten yleistymistä on vaikea selittää?
Kannattaa lukea Steven Levittin survey-artikkeli kaikenlaisten asioiden vaikutuksista rikollisuuteen. Journal of Economic Perspectives (2004).
Samaa teemaa on käsitelty kirjahyllyssä olevassa Levitt&Dubnerin Freakonomics-bestsellerissä, suomennettuna Outostalous. Koska Yhdysvalloissa jokainen osavaltio säätää itse rikoslakinsa, niin sieltä on saatavissa hyvää raakadataa. Kun data antaa näyttöä negatiivisten kannustimien toimivuudesta [eli kovat tuomiot toimivat], niin voi tätä vasemmistoälykköjen parkunaa. Heille kuin ainoa oikea ratkaisu on lisää rahaa köyhille.
En muista, oliko myös uudemmassa Superfreakonmics-kirjassa teemana rikollisuus. Tai no, Amazonin mukaan sivuilta 100-104 löytyy jotain.
Tämäkin kirja saa punan meidän vasemmistoälykköjen poskille.
Kannattaa lukea Steven Levittin survey-artikkeli kaikenlaisten asioiden vaikutuksista rikollisuuteen. Journal of Economic Perspectives (2004).
Empiirisesti on vaikea erotella rangaistuksen ennaltaehkäisevää (deterrence) ja estävää (incapacitation, eli tuomitun pitäiminen “pois kadulta”) vaikutusta rikollisuuteen. Levittin aiempi artikkeli (JPE 1998) Juvenile Crime and Punishment käytti hyväksi osavaltioiden eroja siinä, kuinka paljon täysi-ikäisyys koventaa rangaistuksia. Osavaltioissa, joissa lisärangaistus on suurin, havaitaan suurimmat pudotukset rikollisuudessa täysi-ikäistymisen kohdalla.
Myös joitain “kvasieksperimentaalisia” tutkimuksia löytyy, silloin sopivan tutkimusasetelman syntyminen vaatii aika harvinaisen tapauksen, kuten Francesco Drago et al (JPE 2009) ”The Deterrent Effects of Prison: Evidence from a Natural Experiment.”
ks myös Hellane & Tabarrok (JHR 2007). Does Three Strikes Deter?.
“Tämä on helppo ymmärtää. Olkaamme nyt hetken persuälykköjä. Vaatikaamme siis, että Suomessa aletaan noudattaa nollatoleranssia rikosten suhteen ja että kaikista rikoksista säädetään kuolemantuomio. Kuvitteleeko joku, että tällaista lakia noudatettaisiin, että me yksittäisinä kansalaisina alkaisimme sitä noudattaa, että joku alkaisi sitä valvoa ja panna toimeen? Stalinkin havaitsi tällaisiin äärimmäisyyksiin liittyvät ongelmat ja teloitutti oman Suuren Puhdistuksensa pääteloittajan Nikolai Jezhovin.”
Kappale on kai oikein. Mutta ette kai tosissanne yritä väittää, että rangaistusten ankaruudella ei ole vaikutusta rikosten määrään? (Ajatellaan vaikka Suomea) Mielestäni ilman muuta kiinnijäämisen kustannus on rangaistus ja kustannusten noustessa rikosten tarjonta pienenee. Relaatio ei kai ole lineaarinen, mutta mielestäni on TÄYSIN selvää, että rangaistusten ankaruuden ja rikollisuuden välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio (kausaalisuuskin lienee selvää). Kyseisestä kappaleesta voisi saada sellaisen kuvan, että rangaistusten lieventämisellä ei olisi vaikutusta rikollisuuden määrään…
Arvoisa Pertti Haaparanta,
arvioin kirjoituksessani julkisen sivistyneistön (tervetuloa joukkoon!) argumentoinnin haperuutta. Tuotitte mainion esimerkin tarkoittamastani asiasta.
Toivon teiltä huolellisempaa sisälukua. En vaatinut kovempia rangaistuksia. Toivoin ainoastaan, että älymystökin ottaisi lähtökohdaksi ongelman ratkaisun eikä semanttisen pyörittelyn jonka tarkoitus on osoittaa vain puhujan oma oppineisuus.
Luette tietysti tahallanne huonosti, koska tarvitsette oikeistolaisen maalitaulun sosiaaliselle paatoksellenne.
Parhain terveisin,
Matti Apunen
Makroekonomisti kirjoitti:
31.3.2011 08:36
Viikon lainaus: “Vastaan aluksi tähän kysymykseen. Jos vedän Suomessa turpaan älykköä [en tarkoita Haaparantaa], joka mielestäni puhuu potaskaa, niin saan luultavasti 30 päiväsakkoa. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että olen valmis maksamaan tuon 30 päiväsakkoa.”
Sitä niin kuin uhkaillaan rikoksella ja väkivallalla! Aika kovaksi on mennyt tämän palstan toiminta, ei vaikuta kunnon keskustelupalstalta.
LÄSSYN LÄSSYN Makrolle
“että rangaistusten koventamisella olisi vaikutusta rikollisuuteen.” / Haaparanta
Miksi tätä väitettä ei koskaan esitetä seuraavassa muodossa:
Koska rangaistuksella ei ole vaikutusta, poistetaan kaikki rangaistukset?
Eduskunta säätäköön rangaistusvapaan päivän, vaikka 6.6, jolloin rikoksista ei rangaista. 7.6 lasketaan tulokset, ja päätetään jatketaanko kokeilua seuraavana vuonna. Tai onhan yksi Suomen johtavista rikoslainoppineista esittänyt tätä, [ei tietenkään näin käytännöllisessä muodossa] ilmiön nimi on abolitionismi. Tälle abolitionismiprofessorille tentin aikoinaan kriminologian.
Pohdintaa kansantaloustieteilijöille:
Miksi romaanileiri on Helsingissä eikä Tallinnassa?
Normaalisti professorit eivät vastaa kysymyksiini, taitavat olla liian vaikeita suomalaisille älymystöprofessoreille. Valitettavasti en voi täysin kieltäytyä vastasuorituksesta, vaan Suomen valtio saa minulta vielä toistaiseksi verotuloja, mutta tämä epäkohta poistunee tulevaisuudessa.
Viikon lainaus: “Vastaan aluksi tähän kysymykseen. Jos vedän Suomessa turpaan älykköä [en tarkoita Haaparantaa], joka mielestäni puhuu potaskaa, niin saan luultavasti 30 päiväsakkoa. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että olen valmis maksamaan tuon 30 päiväsakkoa.”
Sitä niin kuin uhkaillaan rikoksella ja väkivallalla! Aika kovaksi on mennyt tämän palstan toiminta, ei vaikuta kunnon keskustelupalstalta.
Yhteisö löytää oman todennäköisesti huonomman tasapainonsa ilman lakejakin. Sellainen tasapaino voi syntyä kuitenkin, vaikka yhteisössä olisi lakejakin, jätän Lakolle harjoitustehtäväksi etsiä esimerkkejä maailmalta / Haaparanta
Tätä en ymmärrä alkuunkaan? Siis Haaparannan maailmassa on jokin globaalinen optimipiste kaikille yhteisöille, johon päästään täysin riippumatta lähtöpisteestä, joka saattaa olla hyvä lokaalinen optimipiste?
“Tasapainon syntymiseksi lait eivät siis voi olla mielivaltaisia. Siksi mikään ei takaa esimerkiksi sitä, että rangaistusten koventamisella olisi vaikutusta rikollisuuteen.” / Haaparanta
Vastaan aluksi tähän kysymykseen. Jos vedän Suomessa turpaan älykköä [en tarkoita Haaparantaa], joka mielestäni puhuu potaskaa, niin saan luultavasti 30 päiväsakkoa. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että olen valmis maksamaan tuon 30 päiväsakkoa.
Virossa saisin luultavasti vankeustuomion, joten siellä en vetäisi älykköä turpaan. Eli Suomen rikoslaki ei vaikuta käytökseeni, mutta Viron kriminalkoodeks vaikuttaa.
Ihmisten toimintamahdollisuudet ovat samat ilman lakeja kuin lakien kanssa, voin ryöstää kaupan kummassakin tapauksessa. / Haaparanta
Maailmassa jossa ei ole lakia, ei voi olla ryöstöä. Tai jos maailmassa ei ole omistusoikeutta, niin ei voi olla ryöstöä. Tässä tapauksessa jää jäljelle mahdollisesti pahoinpitely.
Siksi laeilla on vaikutusta vain, jos niiden mukainen käyttäytyminen lisää yhteisön enemmistön hyvinvointia. / Haaparanta
Siis eikö Neuvostoliiton lainsäädännöllä ollut vaikutusta, täysin riippumatta kenen hyvinvointia lainsäädäntö lisäsi tai tässä tapauksessa tuhosi. Jos yhteisön enemmistön hyvinvoinnin maksimointi on hyvä päätössääntö, niin 1930-luvulla Suomen oikeistolla oli oikeus sulkea työväentalot? Kansantalous ei siis tunnusta vähemmistön suojaa?
Keloharjun[2001] mukaan suomenruotsalaisilla on pörssivarallisuutta kolme kertaa enemmän kuin suomalaisilla. Onko oikein säätää laki, joka tasoittaa tämän suhteen tasan? Ainakin enemmistösuomalaisten hyvinvointi lisääntyisi.
Pätivätkö Sisiliassa 50 vuotta sitten Italian viralliset lait vai Mafian laki? /Haaparanta
Liekö sillä merkitystä, jos teet syntiä rikkomalla Italian lakia, pelastut lahjomalla
katolisen kirkon tai siis ripittäydyt sekä osallistut kolehtiin.
Lopuksi pohdittavaa kansantaloustieteilijöille: Suomessa lakioppilaille opetetaan, että Suomessa on liikaa vankeja suhteessa Pohjoismaihin.
Kysymys: Onko vankimäärän minimointi järkevä yhteiskunnallinen funktio (objective function)
Entä kuolemantuottamus, ovatko juristit kansantaloustieteen näkökulmasta hölmöjä, kun kuolemantuottamuksesta rangaistaan?
Lako ei ilmeisesti ymmärtänyt oikeastaan mitään kirjoittamastani (mikä varmasti johtuu minusta yhtä paljon kuin Lakosta), mutta yritetään. Ihmisten toimintamahdollisuudet ovat samat ilman lakeja kuin lakien kanssa, voin ryöstää kaupan kummassakin tapauksessa. Siksi laeilla on vaikutusta vain, jos niiden mukainen käyttäytyminen lisää yhteisön enemmistön hyvinvointia.
Yhteisö löytää oman todennäköisesti huonomman tasapainonsa ilman lakejakin. Sellainen tasapaino voi syntyä kuitenkin, vaikka yhteisössä olisi lakejakin, jätän Lakolle harjoitustehtäväksi etsiä esimerkkejä maailmalta. Vihjeeksi: Pätivätkö Sisiliassa 50 vuotta sitten Italian viralliset lait vai Mafian laki?
Laeilla on siis merkitystä vain, jos kukin meistä käyttäytyy niiden mukaan ja näin me teemme, jos tiedämme kaikkien muidenkin yhteisön jäsenten niin tekevän ja uskomme heidän niin tekevän ja he uskovat minun niin tekevän, ja uskomme poliisin niin tekevän … , yksinkertaisesti jos yhteisössä on tarpeeksi luottamusta. Tämä on aivan muuta kuin chicagolaista rikosten marginaalianalyysiä.
Tasapainon syntymiseksi lait eivät siis voi olla mielivaltaisia. Siksi mikään ei takaa esimerkiksi sitä, että rangaistusten koventamisella olisi vaikutusta rikollisuuteen. Ja jos poliittiset päättäjät luovat käytäntöjä (kuten esimerkiksi sallivat talousrikollisuuden kasvavan), jotka mahdollisesti horjuttavat ihmisten luottamusta, niin silloin on odotettavissa, että lain rikkomukset kasvavat. Huomautukseni siitä, että miksi sitten estäisimme huono-osaisten rikostelua tarkoitti sitä, että keskinäisen luottamuksen häviäminen tekee lakien rikkomisesta hyväksyttävää, palaamme huonoon tasapainoon.
Jos poliittiset päättäjät sallivat yhteiskunnan luisua huonoon tasapainoon, eikö sen mukainen toiminta tulisi sallia myös yhteiskunnan huono-osaisimmille? / Haaparanta
Eli jos yksi varastaa, niin kaikki saavat varastaa?
Tämä keskustelunavaus on niin järkky, että tallensin sen verkkoarkistooni.
Pitää kysyä Matti Apuselta, onko hän persuälykkö?
Lasse: Oikeudenmukaisuus on kestämätön peruste rangaistuksille - miten ihmeessä oikeudenmukainen rangaistus määritetään? Silmä silmästä, hammas hampaastako?
Lakien ja rangaistusten tavoitteena täytyy olla rikollisuuden vähentäminen ja rikoksien ennaltaehkäisy. Valtion tehtävä ei voi olla jo tehtyjen rikosten kostaminen.
Oikeudenmukainen rangaistus ei ole älyllisesti kestävä lähtökohta ja sopiikin siksi hyvin persuälyköille.
Olipa sekava kirjoitus. Onko professori on sitä mieltä, ettei negatiivisilla kannustimilla [rangaistus] ole vaikutusta ihmisten käytökseen?
Miksi olisi virheellistä väittää, että nykyinen rangaistustaso ei kannusta ihmisiä noudattamaan sääntöjä?
Alla lukuja, joiden kannustavaa vaikutusta voi jokainen miettiä!?
Tilastotieteilijät laskevat tietenkin “base raten” vierasperäisille nimille!
Hui! Kamalaa! Rasisti!
P.S. Olen aikoinaan tenttinyt kriminologian hyvin tiedon, joten voin sanoa, että aiheen opetus on heikkoa, jos näkökulma olisi [taloudellinen] päätöksenteko
Allaolevassa listauksessa on mainittu Espoon käräjäoikeuden antamat tuomiot vuodelta 2010 raiskauksista (9kpl), törkeistä raiskauksista (2kpl), pakottamisista sukupuoliyhteyteen (1kpl) ja pakottamisista seksuaaliseen tekoon (0kpl).
pvm etunimi asia tuomio korv. uhrille huom.
23.3 Serkan raiskaus+1 muu 1v 6kk ehdollista 3600€ uhri 16v
27.4 Jyrki raiskaus+1 muu 2v 3kk 8500€ uhri 13v
26.5 Marko törk. raisk+1 muu 1v 3kk 3200€
31.5 Wael törk. raisk.+2muuta 5v 6kk 18700€
1.7 Omid raiskaus 1v 2kk ehdollista 2700€
2.9 Said raiskaus 1v 2kk 2700€
3.9 Joseph 2x raiskaus+ 1 muu 2v 7kk 13600€ 2 uhria
7.9 Saif raiskaus+1 muu 1v 9400€ uhri 14v
10.9 Ahmed 2x raiskaus+1 muu 1v 6kk ehdollista sama uhri
29.9 Esko pakottaminen sukup.yht. 6kk 3800€
4.10 Juhani raiskaus 1v 6kk ehdollista 1000€
9.11 Tuomo raiskaus+12 muuta 1v 10kk 4000€
Helsingin käräjäoikeuden tuomiot raiskauksista(7kpl), törkeistä raiskauksista(1kpl), pakottamisista sukupuoliyhteyteen(2kpl) ja pakottamisista seksuaaliseen tekoon(1kpl) vuodelta 2010
pvm etunimi asia tuomio korv. uhrille
13.1 Marko raiskaus+1muu 1v10kk ehdollista 7140€
15.2 Osman raiskaus 2v6kk 8080€
24.3 Mahmud useita pak.sukup.yht+5muuta 1v2kk ehdollista 4400€
8.4 Klaus raiskaus 1v6kk ehdollista 5000€
17.6 Hussein pak. seks. tekoon+3muuta 2v2kk 3900€
28.6 Phaithun pak.sukup.yht+lapsen seks.hyv.käyttö 1v2kk ehdollista 9000€
16.9 Jalal raiskaus+lapsen seks.hyv.käyttö 1v10kk ehdollista 4200€
20.10 Abdifatah raiskaus 1v6kk 3000€
10.11 Raami törk.raiskaus 2v8kk 8500€
11.11 Clement raiskaus+1muu 30pv ehdollista
30.11 Lino raiskaus 1v6kk 5000€
Nyt täytyy olla eri mieltä kirjoituksen premisseistä. Persuälyköt on sinällään hyvä käsite kuvaamaan “ongelmiin, joiden väitetään olevan monimutkaisia, on helppo ratkaisu” -asennetta.
Vaatimukset ankarammista rangaistuksista esim. väkivaltarikoksissa liittyvät mielestäni kuitenkin valtaosin ajatukseen “oikeudenmukaisesta” rangaistuksesta. Persuälykköä ei välttämättä niinkään kiinnosta ankarien rangaistusten yleisestävyys (ehkäisee rikoksia laajemmin) tai erityisestävyys (ehkäisee rikoksia kyseisen henkilön kohdalla), vaan ajatus siitä, että rikollisen tulee saada aiheuttamaansa vahinkoa ja mielipahaa vastaava rangaistus - joka röyhkeissä tapauksissa ei heidän mielestään tarkoita ehdollista vankeutta.