Jouduin viime viikolla hieman yllättäen pohtimaan vaihtoehtoraha bitcoinin luonnetta. Bitcoin on digitaalinen valuutta, jota on viime aikoina käsitelty monilla eri tahoilla, myös Suomessa (ks. esimerkiksi tämä kirjoitus HS:ssä 20.4.2013).
En esitä tarkempaa analyysiä bitcoinista vaihdon välineenä, arvon säilyttäjänä tai sijoituskohteena. En siis lukijan mahdolliseksi pettymykseksi suoraan vastaa kysymykseen, mitä yhteistä on bitcoinilla ja oravannahalla. Sen sijaan olen koonnut alle linkkejä, joista voi käydä tutustumassa siihen, mitä (valtavirta) taloustieteilijät ovat bitcoinista blogeissaan kirjoittaneet tai muutoin todenneet.
Paul Krugman (Princetonin yliopisto) / The Conscience of a Liberal
Krugman on kirjoittanut bitcoinista ainakin kahdesti, otsikoilla Golden Cyberfetters ja Adam Smith hates Bitcoin. Lyhyesti sanottuna, Krugman vaikuttaa epäilevältä: Häntä huolestuttaa mm. se, että bitcoinin arvo suhteessa muihin (tavallisiin) valuuttoihin on vaihdellut paljon ja se, että bitcoinin taloudellisessa luonteessa on yhtenevyyksiä sen kanssa, kun kultaa käytettiin rahan arvon perustana. Jälkimmäisessä kirjoituksessaan Krugman kehuu myös Neil Irwinin (kriittistä) bitcoin-kirjoitusta Wonkblogssa.
Stephen Williamson (Washington University in St. Louis) / New Monetarist Economics
Williamson kertaa bitcoin-kirjoituksessaan hyödykerahan (commodity money), fiat -rahan (fiat money) ja yksityisen rahan (private money) ominaisuuksia ja vertaa bitcoinia niihin.
Williamsonkin vaikuttaa epäilevältä, sillä bitcoinin liikkeeseenlaskun läpinäkymättömyydestä johtuen hänestä ei voida sulkea pois riskiä, että tunnistamaton liikkeeseenlaskijataho lopulta tuottaa tavalla tai toisella ilmoitettua enemmän bitcoineja ja hyödyntää parempaa tietämystään bitcoinin toimintamekanismeista seigniorage-tulon luomiseksi itselleen. Williamsonia arvelluttaa myös mm. sopimattoman yhteistyön mahdollisuus (”kolluusio”) bitcoinin ”louhijoiden” ja sillä tehtyjen liiketoimien vahvistajien kesken. Tältä osin hän viittaa Timothy Leen aiempaan Bitcoin’s Collusion Problem -kirjoitukseen.
David Andolfatto (Research Division, Federal Bank of St. Louis) / MacroMania
Andolfatto on viitannut blog-kirjoituksissaan bitcoiniin kahdesti, tosin vain hänen jälkimmäinen ja varsin tuore kirjoituksensa Why gold and bitcoin make lousy money sisältää pohdintaa bitcoinin luonteesta vaihdon välineenä. Andolfatton keskeinen havainto on, että bitcoin ei vaikuta olevan tarkoituksenmukainen vaihdonväline, koska se ei säilytä ostovoimaansa vakaana lyhyellä aikavälillä.
IGM Economic Experts Panel
Chicagon yliopiston kauppakorkeakoulun (Chicago Booth) toteuttama IGM Economic Experts Panel kokoaa yhteen taloustieteen professoreiden näkemyksiä ajankohtaisista taloudellisista kysymyksistä. Noin 80% tämän paneelin vastaajista on samaa mieltä siitä, että bitcoinin arvo perustuu puhtaasti uskomukseen, että muut haluavat käyttää sitä vaihdon välineenä ja että tästä johtuen bitcoinin ostovoima mitä todennäköisimmin tulee heilahtelemaan niin paljon, että se rajoittaa bitcoinin hyödyllisyyttä.
Euroopan Keskuspankki (EKP)
Myös EKP on käsitellyt bitcoinia. Tämä tarkastelu löytyy EKP:n raportin Virtual Currency Schemes alaluvusta 3.1., jossa todetaan mm. seuraavaa:
“Therefore, although the current knowledge base does not make it easy to assess whether or not the Bitcoin system actually works like a pyramid or Ponzi scheme, it can justifiably be stated that Bitcoin is a high-risk system for its users from a financial perspective, and that it could collapse if people try to get out of the system and are not able to so because of its illiquidity.”
***
Tämä kirjoitus ei ole bitcoinin käyttöä puoltava suositus tai toisaalta myöskään suora kannanotto sen käyttöä vastaan. Uudenlaisena digitaalisena maksuvälineenä se saattaa hyvinkin toimia kätevänä vaihdon välineenä joissakin tilanteissa, joskaan viimeaikojen kokemukset bitcoinin ostovoiman heilahtelusta eivät tätä arviota tue. Sen kuitenkin totean, että bitcoinia on vaikea nähdä minkäänlaisena tavallisen kotitalouden järkevänä sijoituskohteena.
***
Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat omiani.
Aihealueet: Kummalliset, Makro, Rahoitus
En ymmärrä ollenkaan tuota varsin yleistä verojenmaksu-argumenttia. Verojen maksu bitcoineilla on varsin helppoa: vaihtaa bitcoinit euroiksi ja maksaa verot niillä. Bitcoin on kuitenkin likvidi valuutta, ja verojenmaksupäivät yms ovat tiedossa, joten rahat voi vaihtaa ihan hyvissä ajoin.
Samoin muutenkin esim. jos siirtää oman taloutensa bitcoiniin, voi silti ottaa aina euroja ja muita vanhoja valuuttoja käyttörahaksi. Eihän mikään estä eurojenkaan käyttäjää vaihtamasta euroja vähän kerrallaan esim rupliksi venäjällä, jos siellä matksutelee tms.
Vielä jatkona alempaan postiini,
spekuloidaan sillä että valtio päättää ottaa maksuvälineekseen Bitcoinin.
Silloinhan rahoituksen suhteen tilanne on sama mitä viimeksi on kokeiltu Euron kanssa, ja huonostihan tuo on toiminut tuo rahoituksen hankkiminen markkinoilta.
Itsenäisillä valtioilla on useimmiten oma valuutta ja keskuspankki, ehkä siihen on hyvät syyt.
Bitcoinin heikoin kohta on kysyntä.
Tekninen puoli saattaa toimia, mutta
1) kilpailevia “synteettisiä hyödykerahoja” voi laskea liikkelle n eri tahoa
2) Hyväksyntä ja vastaanottaminen on se joka ratkaisee hyödyllisyyden ja yleistymisen vaihtovälineenä, ei liikkeelle laskeminen ja tekninen toteutus
3) niin kauan kun valtiolla on monopoli verojen perimiseen, en usko millään vastaavalla järjestelmällä olevan mahdollisuuksia yleistyä.
Ainakaan ennen kun veroja voi maksaa sellaisella.
“Viimesijainen perijä” on paras likviditeetin tae. Ei se liikkelle laskija, ja tuossa viimesijaisessa perinnässähän valtio on luonnollinen monopoli.
“hyödykeraha”, synteettinen elikkä luonnollinen (tai fiat) onkin virheellinen konsepti. Vastaanottaminen ja hyväksyntä vaihdon välineeksi, se on ratkaiseva tekijä.
Bitcoinin kryptopuolen tulevaisuuden kestävyydestä on kyllä ihan aiheellisia epäilyjä, SHA-2 -algoritmit (joihin SHA256 kuuluu) kuuluu joukkoon “tällä hetkellä ei ole rikottu” mutta ei ole esimerkiksi matemaattista todistusta turvallisuudesta. Hash-funktioiden saralla on viime vuosina ollut paljon liikehdintää ja uusia hyökkäyksiä, SHA-2 algoritmien edeltäjät (SHA-1) ovat jo aika huonolla hapella ja SHA-2:n korvaaja SHA-3 on aika vasta standardoitu (eikä ole samasta MD5/SHA-1/SHA-2 algoritmiperheestä).
Algoritmin vaihtaminen on Bitcoinin puolestapuhujien väitteiden mukaan teoriassa mahdollista jos käyttäjillä on siihen konsensus, mutta vaikka se konsensus löytyisi ja homma onnistuisi teknisesti niin tuossa tilanteessa SHA256:n murtajalla olisi aika hyvä kannustin pitää se omana tietonaan ja louhia itselleen bitcoineja…
Minustakin on varsin huvittavaa, että teknologiasta mitään ymmärtämättömät taloustieteilijät epäilevät juuri teknistä puolta. Epäily on toki aiheellinen, mutta ovatkö nämä kaverit siis oikeasti niitä joilta pitäisi kysyä että toimiiko bitcoinien niukkuus? Sitähän pitäisi kysyä kryptografian ja hajautettujen verkkojen asiantuntijoilta.
Oikeasti bitcoinien myötä olen tullut siihen tulokseen, että taloustieteissä itse “pihviä” verrattuna muihin tieteenaloihin on varsin vähän. Se näkyy kyllä näistä mainstream-taloustieteen kommenteistakin hyvin.
Bitcoinissa ja rahajärjestelmässä on tosiaan se iso ero että bitcoinin blockchain on määritelmän mukaan pakosta julkinen ja kuka vaan voi koska vaan auditoida systeemin ja muodostaa luottamuksensa sen pohjalta. Rahajärjestelmässä toi auditointi tuottaa hieman isomman ongelman ja on vaan luotettava keskuspankkien tiedottamiseen ja puheisiin. Jos joku alkaisi myöntämään itselleen ylipalkkioita , se olisi samantien pois muilta bitcoinien omistajilta, joten insentiivi sulkea se porukka vanhan verkon ulkopuolelle on erittäin suuri vrt. väärentäminen.
Hauskaa kun kryptosta mitään tietämättömät taloustieteilijät yrittää epätoivoisesti kommentoida asiaa jonka teknistä puolta eivät (kerrankin) ymmärrä. Käytännössä bitcoinin arvo perustuu ihan samaan kun fiat-rahan, eli uskoon siihen että sitä voi luoda vain rajoitetuin ehdoin lisää ja että sillä voi maksaa joitain asioita. Bitcoinin kryptopuoli on suhteellisen hyvin suunniteltu ja ellei sen suunnittelijalla ole tiedossaan jotain joka mullistaisi jokatapauksessa esim. normaalinkin elektronisen rahaliikenteen, se on turvallinen. Bitcoinien määrä rajoittuu automaattisesti 21M kappaleeseen, Speksi on avoin, jokainen voi tämän todeta. Suurin huoli tosiaan on että joku saa mainaustehosta yli 50% käyttöönsä ja alkaa manipuloimaan verkkoa, mutta tämä vaatisi käytännössä jonkinlaista teknistä edistysaskelta jota muut eivät saa käsiinsä. Loppujenlopuksi bitcoinin tae on konsensus siitä miten uusia blokkeja muodostetaan. Käytännössä tämä konsensus elää kokoajan , ja jos ilmenee esim. murto SHA256sessa, algoritmi tullaan vaihtamaan suhteellisen nopeasti. Suurin riski bitcoinille ei imo ole sen tekninen puoli tai joku salainen taho vaan puhtaasti käytännönasia; jos joku taho keksii paremman tai jonkun takia haluttavamman coinin, bitcoinista siirtyy käyttäjät siihen ja bitcoinin arvo vaihdon välineenä romahtaa.
George Selgin kutsuu bitcoinia synteettiseksi hyödykerahaksi (synthetic commodity money) aihetta käsittelevässä artikkelissaan: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2000118
Ne, jotka eivät jaksa lukea sitä, voivat lukea oleelliset pointit tiivistettynä Matt Ridleyn kirjoituksesta: http://www.mattridley.co.uk/blog/the-bitcoin-bubble-and-birmingham-tokens.aspx