Ilmoitus päivän lehdessä: Helsingin kaupunki vuokraa 61 pientalotonttia Alppikylästä omatoimisille rakennuttajille. Tontteja on kahta kokoa. Pienemmissä on rakennusoikeutta 160 kerrosneliömetriä, mikä mahdollistaa vielä reilusti enemmän asuinneliöitä. Vuosivuokra on aluksi 1 600 euroa ja vuodesta 2017 eteenpäin 30 % enemmän.
Halvalla menee. Vuokra on siis aluksi 10 euroa per kerrosneliö. Tonttien markkinahinta olisi ilmeisesti ainakin 1000 euroa kerrosneliömetriltä (tilasto löytyy täältä). Kaupungin saama vuosituotto on siis ensimmäisinä vuosina korkeintaan yksi prosentti.
Kaupunki on päättänyt, että se asettaa uusissa sopimuksissa vuotuiset tonttivuokrat siten, että ne vastaavat neljää prosenttia tontin “laskennallisesta arvosta”. Neljä prosenttia kuulostaa järkevältä tuotolta. Mutta neljän prosentin tuotolla saadaan rakennusoikeuden laskennalliseksi arvoksi tässä tapauksessa mitättömät 250 euroa kerrosneliöltä! Esimerkki kertoo siitä, että markkinahintoihin nähden kaupungin tonttivuokrat ovat, jos ei ihan toiselta planeetalta, niin ainakin toisesta maakunnasta.
Tontit arvotaan hakijoiden kesken ja rakennuttajat voivat myydä talonsa eteenpäin markkinahinnalla. Helsinki siis lahjoittaa taas varallisuutta arvalla valituille rakennuttajille. Ilmeisesti he ovat niitä yhteiskunnan vähäosaisia, joista vappupuheissa kannettiin huolta.
Avainsanat: kaavoitus, tonttivuokrat
Aihealueet: Julkinen talous, Kaupunkitalous
Kyllähän tästä rakentamisesta on Helsingissä jo kokemusta, rahantekoahan tuo on rakentajille. Esimerkkitontille 8 perhettä rakensi ja remontoi 2008, näistä 2 jo myynyt omansa eteenpäin yli 500 000 e hinnalla…
Kukaan ei ole väittänyt, että tontteja voi myydä tai vuokrata mihin hintaan tahansa. Markkinahinnan hienous on siinä, että poliitikkojen tai virkamiesten ei tarvitse tietää sitä etukäteen. Se nähdään sitten, kun tontit vaikkapa huutokaupataan ja luovutetaan korkeimman tarjouksen tehneelle. On vaikea uskoa, että Nikun esittämien lukujen valossa nykyinen politiikka ei maksaisi helsinkiläisille veronmaksajille mitään.
Voitte olla aivan oikeassa että kaikki tontit saadaan myytyä/vuokrattua mihin tahansa hintaan. Minua kuitenkin kiinnostaisi tietää mikä on oikea markkinahinta vuokralle tuolla alueella, jotta pystyisin arvioimaan miten suurella alennuksella noita tontteja nyt oikein vuokrataan.
Ilmeisesti tilanne on se, että tarjontaa on hyvin niukasti ja tontteja saa helpommin/edullisemmin naapurikunnista tai peräti kehyskunnista. Jos omatoimisia rakentajia on enemmän kuin mitä Helsingin alueelta on tontteja tarjolla niin silloinhan nettomuuttoa muihin kuntiin tapahtuu tämän ihmisryhmän keskuudessa. Tämän ihmisryhmän nettomuuton suunta voi olla eri kuin koko Helsingin väestön nettomuutto, mutta tämä ryhmä on myös tuloiltaan erilaista kuin keskivertohelsinkiläinen. Otin esille tämän vain sen takia että voidaan arvioida kuinka paljon Helsinki menettää/voittaa verotuloissaan tämänkaltaisen politiikan ansiosta.
Kenties verotulojen maksimointi onnistuisikin paremmin kaavoittamalla enemmän tontteja omakotitalorakentajille.
Kysymys edelleen kuuluu: Jäävätkö helsinkiläiset voitolla vai tappiolle nykyisenkaltaisessa politiikassa ja tuhoaako se hyvinvointia kuten on väitetty?
Tero,
miksi viittaat ”nettomuuttoon”? Ei kai kukaan ole esittänyt että Helsinki jättäisi kaavoittamiaan tonttejaan myymättä tai vuokraamatta. Miten Helsingin asukasluku pienenisi nykypolitiikkaan verrattuna, jos nämä kyseiset tontit esimerkiksi huutokaupattaisiin? Oletatko kenties että tonteille rakennettaviin taloihin muuttaisi silloin pienempiä perheitä?
Tuukka:
Mikä on vuokran oikea markkinahinta?
Tuhoaako tämä oikeasti hyvinvointia?
Ottavatko veronmaksajat takkiinsa? Mikä on nettomuuton vaikutus?
Tero:
“Luulisi että tämä järjestelmä on kuin suunniteltu juuri tämän palstan kirjoittajia/lukijoita suosivaksi.”
Oletatko todella, että näistä asioista kirjoitellaan tässä blogissa siksi, että arpaonni ei ole kirjoittajien kohdalle sattunut? Et siis usko, että näiden kirjoitusten huolenaiheena on se, että Helsingin nykyinen asunto- ja maapolitiikka tuhoaa hyvinvointia?
Lisäksi kysymys siitä, onko 1000 euroa juuri oikea luku, on sinällään irrelevantti. Kuten Artturi sanoi, veronmaksajat ottaa takkiin, jos markkinahinta on yli tuon 10 euron.
Mainitaan vielä se asia, että osassa kunnista valintaperuste ei ole puhdas arpominen vaan hakijat pisteytetään. Korkeasti koulutettu työssäkäyvä lapsiperhe saa käytännössä maksimipisteet ja siten tämä arpaonni suosii akateemisia pariskuntia. Luulisi että tämä järjestelmä on kuin suunniteltu juuri tämän palstan kirjoittajia/lukijoita suosivaksi.
Se kaikista suurin tuloluokka varmaan haluaa ostaa tontin itselleen eikä maksaa vuokraa kunnalle ja heille nuo tontit ovat muutenkin liian pieniä. Noista tonteista taistelee ylempi keskiluokka ja näiden veronmaksajien nettomuutolla kuntien välillä on merkitystä. On myös hyvä muistaa että vastaavanlaisia tonttiarpajaisia järjestetään myös muissa naapurikunnissa, eikä tämä ilmiö ole mitenkään pelkästään Helsinkiä koskeva ilmiö.
Äh, ei olisi pitänyt enää kirjoittaa mitään tuohon aikaan illasta kun tulee noin paljon virheitä vaan mennä nukkumaan.
Tarkoitukseni oli sanoa, että saadaanko tuolla sijainnilla oikeasti maasta se 1000€/kem^2 tai vuokratessa sitä vastaava markkinahintainen vuokra. Mistään tässä keskustelussa esilletuodusta viitteestä ei käy ilmi mikä on markkinahintainen vuokra. On vain tehty oletus että 4% korko vastaa markkinahintaista vuokraa. Onko näin? Ainahan sitä voi pyytää mitä tahansa, mutta mitkä ovat toteutuneet vuokrahinnat vapailla markkinoilla?
Vielä hetki sittenhän vanhoista tonteista kaupunki peri vuokraa esim 3€/kem^2, joten korjausta lähemmäksi markkinahintoja on tapahtunut jo merkittävästi ja nyt tonttien vuokrataso ylittää jo esimerkiksi Tukholman tonttien vuokratason.
http://tonttivuokrat.wordpress.com/
Artturi vei sanat suustani.
Tero:
No jos ne saatais vuokrattua kalliimmalla ku 10 € per kem, niin sit veronmaksajille tulee takkiin. Jos noi vuokrattas eniten tarjoaville, niin eiköhän niihin tulis varakkaampia asukkaita ku tälleen, että ne vuokrataan “liian halvalla” niille, jotka voittaa arvonnan.
Vuokrahinta siis 10€ eikä 1000€ kuten tuossa edellisessä viestissä virheellisesti kirjoitin.
Olet aivan oikeassa Tuukka, jos oletetaan että kaikki tontit saadaan vuokrattua tuohon kuvitteelliseen 1000€/rakennusneliöhintaan, eikä samaan aikaan tapahdu omatoimisten rakentajien nettomuuttoa naapurikuntiin. Mikäli hensinkiläinen joka on aikeissa rakentaa omaa taloa Helsinkiin, päätyykin rakentamaan Espoon puolelle niin hän myös vie verotulot mennessään Espooseen.
Pitävätkö nuo oletukset nettomuuton suunnasta ja tonteista mahdollisesti saatavista vuokratuloista paikkaansa? Koko vuokrapotentiaalin menetyshän perustuu näihin oletuksiin.
Tero:
“Niiden avulla kuntaan saadaan lisää hyvätuloisia veronmaksajia, joiden verotuloilla voidaan kustantaa palveluita myös pienempituloisille.”
Kerrotko tarkemmin, miksi arvotut ja halvat vuokratontit tuovat Helsinkiin hyvätuloisia veronmaksajia enemmän kuin tonttien vuokraaminen markkinahintaan? Veikkaisin, että menee toisin päin. Helsinki tai pikemminkin helsinkiläiset veronmaksajat eivät mitenkään saa tässä “omiaan takaisin”.
On myös muistettava, että Helsinki saa noista “halvoista” tonteista omansa takaisin. Niiden avulla kuntaan saadaan lisää hyvätuloisia veronmaksajia, joiden verotuloilla voidaan kustantaa palveluita myös pienempituloisille.
1000€/kem on nyt kuitenkin se hinta mitä yksityisestä kerrostalotontista pyydettiin muutama vuosi sitten ihan myynti-ilmoituksessa Lahden motarin vieressä, Jakomäen ja Tattarisuon välissä. Helsingissä on muuten semmoinen jännä juttu ettei suhdanteet vaikuta rakennettavien kerrostalojen määrään mitenkään, rakennusmäärät seuraa kaavavarantoa, eli kaikki tehdään mitä saa. Semmoiset markkinat.
1000 € per rakennusoikeusneliö kuulostaa aika suolaiselta omakotitontista Jakiksen ja Tattiksen välillä. Omakotialueista tuohon Suurmetsään kuuluu Puistola, joka on mun ymmärtääkseni vähän paremman väen aluetta. Alppikylään ehkä paremmin vertaantuu rajan takaa Vaarala, josta sai vuonna 2010 427 € per neliö tuon sun taulukon mukaan, eikä Rajamäkikään nyt hirveen hinnakasta näytä olleen. Mutta ehkä ihmiset maksaa sen 500 egee neliötä kohden ettei tartte Vantaalla asua.
Mielestäni on hyvä että edes osa tonteista menee omatoimisille rakentajille eikä kaikki kaavoituskartellien jäsenille. Suomestahan ei maa lopu kesken. Pulaa on vain asuinkäyttöön kaavoitetusta maasta.
Toivottavasti tästä ei kukaan vedä hernettä liian syvälle nenään, mutta välillä tätä “Akateemista taloublogia” lukiessa tulee mieleen, että tämä on vain paikka jossa kateelliset ihmiset purkavat omaa pahaa oloaan.
Asuinneliötä tulee tosiaan jonkin verran vähemmän kuin kerrosneliöitä. Kiitos tpyyluomalle korjauksesta.
Arpajaislipun voi lähettää ilmoituksessa mainittuun osoitteeseen.
Jos jollain on infoa missä näihin arpajaisiin voi osallistua, niin laitetaan lappu vetämään!
Ja lisätään nyt vielä, että omatoimirakentamisessa ongelma ei ole tontinvuokrat vaan rahoituksen saaminen. Järkevämpi ja veronmaksajille halvempi tukimuoto on lainatakuut ja vastaavasti markkinahintainen tonttivuokra.
Joo, mutta kerrosala eli kerrosneliöt on ulkoseinästä ulkoseinään, eli niitä on enemmän kuin asuineliötä, yksi käytetty kerroin on 1,18, riippuu tietenkin miten rakennetaan. Helsingillä on myös tapana tukea erillaisia hankkeita, ja omatoimirakentamisen suhteen se on minusta perusteltua siksi että se lisää toimijoiden eli kilpailun määrää rakennuttamisessa. Eli periaatteessa OK, mutta 10 euroa kerrosneliöltä on kyllä yliampuvaa. Epäilen sen olevan sama vuokra mitä ARA-yhtiöiltä peritään, aika tarkalleen euron kuussa asuinneliöltä.