Tsernobylin vaikutus koulumenestykseen

10.7.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Douglas Almond, Lena Edlund ja Mårten Palme ovat tehneet mielenkiintoisen tutkimuksen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksista Ruotsissa.

Radioaktiivisten aineiden laskeuma vaihteli sademäärien myötä alueittain huomattavasti ja ennenkaikkea satunnaisesti. Voimakkaimmin altistuneilla alueilla 8-25 viikkoa vanhojen sikiöiden myöhempi koulumenestys on ollut tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muilla alueilla. Ero näkyy erityisen selvänä saman perheen sisaruksissa sekä alemman koulutustason perheissä.

Tutkimus on merkittävä, koska se osoittaa melko kiistattomasti, että säteilyllä on vaikutuksia kognitiivisiin taitoihin, vaikka altistus on kaukana virallisista kriittisistä rajoista. Lisäksi tutkimuksen koeasetelma mahdollistaa henkisen pääoman osien tarkastelun, erityisesti kyvykkyyden osalta. Altistus laskeumalle oli aidosti satunnaista, joten ns. eksogeenisyys-oletus toteutuu (Tuomas Pekkarinen on ansiokkaasti kuvannut satunnaistamisen ideaa toisessa blogikirjoituksessa).

On aiemmin tunnettua, että raskauden aikainen altistus radioaktiiviselle säteilylle vaikuttaa kognitiivisiin taitoihin. Aivojen kehityshäiriöiden synnystä on opittu Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhreja tutkimalla. Epidemologisten tutkimusten mukaan kehityshäiriöille altistuvat pääsääntöisesti 8-25 viikkoiset sikiöt.

Tästä johtuen Almond et al. keskittyvät yksilöihin, jotka olivat kriittisessä kehitysvaiheessa Tsernobylin aikaan eli lapset syntyivät elo-joulukuussa 1986. Tarkastelun kohteena on koulumenestys yläasteen viimeisenä vuonna sekä lukiossa.

Pahiten altistuneilla alueilla syntyneet menestyvät selvästi huonommin yläasteella, erityisesti matematiikassa. Lisäksi altistuneiden lukioon pääsyprosentti on merkittävästi alempi. Ero lukioon pääsyn osalta on jopa 5 prosenttiyksikköä pahimman laskeuma-alueen ja Norrbottenin välillä, jossa laskeuma oli vähäisintä.

On mielenkiintoista, että ero koulumenestyksessä korostuu mitä alempi on vanhempien koulutustaso. Yksi selitys on, että korkeammin koulutetut vanhemmat pyrkivät omalla panostuksella korvaamaan lapsen menetystä (Voi tietysti olla, että korkeasti koulutetut perheet viettävät vähemmän aikaa ulkona eivätkä siksi altistuneet samassa määrin. Tämä tuntuu epätodennäköiseltä).

Tutkimuksessa ei löydetty tukea sille, että altistuneiden alueiden lapset olisivat muita sairaampia.

Koska koulutuksen ja tulotason yhteyttä on laajalti tutkittu, voidaan arvioida mikä on Tsernobylin vaikutus altistuneiden yksilöiden palkkatasoon. Se on tämän tutkimuksen mukaan 3.3 prosenttia keskimäärin.

Viite: “Chernobyl’s subclinical legacy: Prenatal exposure to radioactive fallout and school outcomes in Sweden”, Douglas Almond, Lena Edlund, ja Mårten Palme, Quarterly Journal of Economics, tulossa.

Avainsanat: , ,

Aihealueet: Energia, Koulutus, Ympäristö

Vastaa