Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Hankenilla ja Helsinki GSE:ssä.
Asunto- ja yritysluottojen korkomarginaalit ovat leventyneet. Korkomarginaalilla tarkoitetaan sitä korkolisää, jonka pankki veloittaa luottoasiakkaalta markkinakorkojen (esimerkiksi 12 kuukauden Euribor-koron) päälle.
On useita syitä, minkä vuoksi sekä asunto- että yritysluottojen marginaalit saattavat pysyä myös jatkossa aikaisempaa leveämpinä.
Vuotta 2009 koskevia talousennusteita on päivitetty poikkeuksellisen paljon. Vaikka talouden “vapaa pudotus” alkaa toivottavasti olla ohi, vieläkään ei ole selvää, onko suhdanteen pohja jo nähtävissä.
Suomen talous on vain harvoin kokenut niin voimakkaan äkkijarrutuksen kuin se, jonka olemme tänä vuonna kokeneet.
Taloustiedettä sekä arvostetaan että arvostellaan, toisinaan vieläpä niin, että nämä sisältyvät yhteen ja samaan kannanottoon.
Onko taloustiede jollain tavoin erikoinen tai erityinen yhteiskuntatiede? Suhtaudutaanko siihen useammin arvostellen tai kenties tunteellisemmin kuin muihin yhteiskuntatieteisiin?
Makroennusteita Suomelle laativat tutkimus- ja ennustelaitokset ovat laskeneet bruttokansantuotteen kasvuennustetta vuodelle 2009 useita kertoja. Helmikuun alun jälkeen julkistetuista ennusteista laskettuna keskiarvo- eli ns. konsensusennuste on noin −4.3%. Vielä viime syyskuussa vastaava konsensusennuste oli noin +1.6%.
Talouden suhdannekäänteet tuntuvat tulevan varsin usein yllättäen. Yhtä ainoaa selitystä sille tuskin on. Yksi niistä saattaa kuitenkin olla muita mielenkiintoisempi.