Hesarin uutisankka puolustusvoimien tietovuotoepäilystä on näköjään levinnyt kaikkiin mahdollisiin medioihin. Matkalla ankasta on tullut vähintään hanhi ja juttu sen kun paranee muitten lehtien ja erinäisten nettikeskustelupalstojen sitä siteeratessa. Tietosuojarikkomukset ovat vakava asia ja siksi ehkä maanantaista yhteistä blogipostaustammekin on syytä hiukan jatkaa ja tarkentaa.
Olipa melkoinen juttu maanantain Hesarissa. Puolustusvoimat epäilee allekirjoittaneita puolustusvoimien psykologisten testien tulosten vuotamisesta. Jutun mukaan muutenkin hiukan kyseenalaista kuuluisuutta hankkineet Edward Dutton ja Richard Lynn olisivat saaneet meidän kauttamme käsiinsä 400 000 varusmiehen palikkatestien datan. Onko tarinassa perää - no ei tietenkään.
Suomen Pankin tutkijat Helvi Kinnunen ja Petri Mäki-Fränti julkaisivat viime kuussa Pankin Euro ja Talous - sivustolla paljon huomiota saaneen analyysin, jossa tutkijat totesivat pitkittyneen taantuman heikentäneen nuorten sukupolvien asemaa. Artikkelin mukaan alle 35-vuotiainen käytettävissä olevat tulot eivät ole juuri kasvaneet vuoden 1990 jälkeen, vaan nuoret ovat jääneet 20 vuoden talouskasvun hedelmistä lähes kokonaan osattomiksi!!! Tulos on sen verran mielenkiintoinen, että piti tämänpäiväistä tuloeroja koskevaa julkistalouden kurssin luentoa valmistellessa oikein tarkistaa, pitääkö se paikkaansa.
Edellisviikolla tekemäni opintotuen uudistusehdotus sai hiukan kriittisen vastaanoton. Viran puolesta tyrmistyneiden etujärjestöjen ja keittiönpöydän ääressä omaperäisiä excel-laskelmia tehneiden kansalaisaktivistien lisäksi tuli silti oikein rakentaviakin kommentteja. Varsinaisia virheitä ei raportista käsittääkseni ole kukaan löytänyt, eikä tarkoituksena ole vetää ehdotuksia takaisin, mutta ainahan mallista voi yrittää tehdä pieniä parannuksia sisältävän revisioidun version.
Talouspolitiikan arviointineuvosto teetti uusimman raporttinsa tueksi kirjallisuuskatsauksen siitä, miten työn verotus vaikuttaa ansiotyön määrään. Lopputulos on hyödyllinen tiivistelmä siitä, mitä tästä asiasta taloustieteilijöiden ansiosta tiedetään. Talouspolitiikan kannalta on esimerkiksi tärkeätä tietää, että ansiotuloverotuksen muutokset vaikuttavat työntarjontaan varsin eri tavoin erilaisissa ryhmissä.
Suomen viennin kyky lisätä kansakunnan tuloja ja erityisesti kansainvälisestä kaupasta saatavia hyötyjä on heikentynyt jo yli 20 vuotta yhteen menoon. Onko tällä mitään tekemistä hintakilpailukyvyn kanssa? (lisää…)
Suomen ensi vuoden talouskehitystä koskevan ennusteen ovat tähän mennessä julkaisseet Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, Aktia, OP-ryhmä, LähiTapiola-ryhmä, POP Pankki-ryhmä, Pellervon taloustutkimus, valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Suomen Pankki, IMF, OECD ja Euroopan komissio. Yhteensä 15 organisaatiota. Unohtuikohan joku? (lisää…)
VATTin pitkäaikainen malliyksikönjohtaja ja hyvä ystäväni Juha Honkatukia päätti sitten tiputtaa yhden a:n pois affiliaatiostaan ja siirtyy VTT:lle. Juhalle toivotan onnea uusiin haasteisiin. VATTissa ja ehkä vm:ssäkin tämä aiheuttanee tarvetta uusiin järjestelyihin. (lisää…)
Nyt kun aluepolitiikka on muodissa soisiaali- ja terveydenhuollon organisoinnissa, on ehkä sopiva aika postata kuva, joka ehkä kertoo paljon alue- ja tiedepolitiikan välisestä suhteesta. (lisää…)
Suomen vientituotteet ovat huonompia kuin kilpailijamaissa. Ongelma on pitkäaikainen, joten eikö olisi aika nostaa tämä yhdeksi keskeisistä rakenneongelmista? (lisää…)
Pääministeri Sipilän vaatima “tuottavuusloikka” suhteellisten yksikkötyökustannusten alentamiseksi on jo toteutunut: Suomen teollisuuden yksikkötyökustannukset suhteessa Saksaan teollisuuteen ovat kahdessa vuodessa enemmän kuin puolittuneet. (lisää…)
Kreikan kriisi on kirvoittanut erilaisia väitteitä EU-sääntöjen rikkomuksista, joille ei kuitenkaan löydy perusteita. Yksi näistä on, että EU-sopimukset kieltävät jäsenmaiden julkisten velkojen anteeksiannon, ainakin sellaisten, joissa velkaa ovat antaneet muut EU-maat tai instituutiot. (lisää…)
Latviasta näyttää tulleen leikkausten kannattajien viimeinen puolustuslinja. Mutta mitä Latviassa on oikein tapahtunut talouskriisin jälkeen? Latvian julkiset menot ovat kasvaneet melkoista vauhtia ja on siellä vähän elvytettykin. (lisää…)
Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen muistio Suomen taloudesta on kirvoittanut keskustelua Suomen ja Ruotsin talouspolitiikkojen eroista. Yksi on jäänyt liian vähälle huomiolle: Ruotsin finanssipolitiikka on ollut elvyttävää samaan aikaan, kun Suomessa sitä on kiristetty. (lisää…)