Kirjoittaja toimii energia- ja ympäristötalouden professorina Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen laitoksella
Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut selvitystyön siitä, millaiset vaikutukset ruuhkamaksulla olisi pääkaupunkiseudulla (hankkeella on mainiot verkkosivut).
Suomessa tienkäyttö- ja ruuhkamaksut tulkitaan valtion veroiksi, joten ne voidaan kierrättää takaisin kaupunkialueelle ainoastaan valtion kassan kautta. Ymmärrettävästi tämä vähentää pääkaupunkiseudun mielenkiintoa ruuhkamaksua kohtaan, erityisesti koska alkuinvestointien vuoksi järjestely on pysyvä luonteeltaan.
(lisää…)
Suomalaisia seurataan tarkasti. Viranomaiset sekä sääntely- ja elinkeinopolitiikkaa toteuttavat julkiset organisaatiot keräävät suomalaisista yksilöistä ja yrityksistä huikean määrän yksityiskohtaista tietoa.
Tiesitkö, että esimerkiksi lääkereseptisi taltioituu tietokantaan? On myös tietoa siitä, kuka lääkkeet määräsi tai mitä lääkkeitä tämä henkilö on yleensä työuransa aikana määrännyt. Tiedämme myös kaikkien lääkkeiden hinnat, sinulle määrättyjen tai vaihtoehtojen. Sekä myös sinun ja lääkärisi tulot.
Tampere on lyömätön paikka asua, jos haluaa pelata jääkiekkoa, asua Hervannassa ja syödä mustamakkaraa. Mutta paljonko kannattaa maksaa Tamperetta rakastavalle pelaajalle? Tämäkin asia on nyt selvitetty.
Katariina Kaijalainen teki kandidaatin tutkielman jääkiekkoilijoiden palkanmuodustuksesta Sm-liigassa (HSE 2009, kansantalous). Päätulos on, että paikkakunnan omille pejaajille maksetaan noin 20 prosenttia vähemmän kuin paikkakuntaa vaihtaville. Rahassa tämä on noin 8000 euron palkanalennus vuodessa.
Talousyksikkö nimeltä Suomi on kasvattanut tuotostaan keskimäärin 2,7 prosentin vuosivauhdilla henkeä kohden pitkällä aikavälillä. Taloudellinen hyvinvointi BKT:n tasolla mitattuna on kasvanut noin 14-kertaiseksi sadan vuoden aikana.
Elvytyksen järkevyys nykyisessä suhdannekuopassa riippuu osittain siitä uskommeko paluuseen trendin mukaiselle kasvu-uralle.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama työryhmä on tehnyt ehdotuksen tuulivoiman syöttötariffin rakenteesta ja suuruudesta. Tämä kirjoitus on kopio ministeriöön lähettämästäni lausunnosta. Arvioni mukaan tuen taso on reilusti ylimitoitettu.
Miksi ydinvoima näyttää kannattavan meillä paremmin kuin muualla? Teollisuuden Voima (TVO) aloitti uuden yksikön rakentamisen ensimmäisenä Euroopassa. Samaan aikaan muualla ydinvoimaa ei koettu kannattavaksi. Miksi näin?
Vastaus on periaatteessa yksinkertainen: Suomessa vaaditaan ydinvoimalta huomattavasti alempaa tuottoa. Julkaistujen laskelmien mukaan investoinnin vuosittainen tuottovaatimus on 6 prosentin tuntumassa, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa vaatimus ylittää helposti 10 prosenttia. Ero on huima, kun arvioitavana on jopa 40 vuoden tulovirran nykyarvo. Mutta mikä selittää korkoeron? (lisää…)
Teollisuus ja energiayhtiöt ovat esittäneet, että kaikille ehdotetuille lisäydinvoimahankkeille tulee myöntää rakentamislupa, kunhan yhteiskunnan asettamat yleiset reunaehdot toteutuvat. Niiden mukaan markkinat tietävät kustannukset ja rakentamistarpeen ja siksi osaavat päättää kuinka monta hanketta kannattaa toteuttaa.
Tähän ajatteluun sisältyy virhe, josta hallitus ja energia- ja ilmastopolitiikan johto eivät näytä olevan tietoisia.