Kirjoittaja toimii kansainvälisen kaupan professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.
Taloustiedettä on syytetty siitä, että se tarjoaa bruttokansantuotetta (BKT) hyvinvoinnin indikaattoriksi. Sen vajavaisuutta on sitten korjattu tarjoamalla indeksejä, joissa useimmissa bruttokansatuote on yhä mukana, mutta sen lisäksi erilaisia koulutustason, terveyden ja ympäristöntilan indikaattoreita. Näiden indeksien avulla ei kuitenkaan voida ratkaista niitä ongelmia, joita niiden väitetään ratkaisevan. (lisää…)
Neuvostojärjestelmän romahdettua kapitalismille vaihtoehtoisten järjestelmienkin suunnittelijat hyväksyvät ajatuksen (kilpailullisista) markkinoista talouden pohjana. Kysymys, onko markkinatalous mahdollinen ilman kapitalismia, on ajankohtainen, onhan nykykriisikin osoitus siitä, että vallitsevassa järjestelmässä on ongelmia. Tähän vastaamiseksi täytyy kysyä, mitä kapitalismi on. (lisää…)
Käytettyjen vaatteiden lahjoittamista pidetään yleisesti hyvänä tapana auttaa köyhiä ihmisiä. Niinpä suomalaisetkin ovat keränneet vaatepaketteja Karjalaan, mutta erityisesti kierrätys Afrikan köyhimpiin maihin on ollut suosittua. Mutta eikö mahdollisuus saada ulkomailta halpoja, vaikkakin käytettyjä vaatteita kurista paikallisen tuotannon hengiltä? (lisää…)
Meneillään oleva talouskriisi on nostattanut kaikenlaista ja kaikentasoista keskustelua kriisin syistä. Yksi keskustelun valtaväylä mystifioi velan osuuden kriisin syntyyn. Tutustuakseni taloustieteen ulkopuolella käytävään keskusteluun kävelin tänään Akateemiseen Kirjakauppaan tutustuakseni toimittaja Timo Harakan kesällä ilmestyneeseen kirjaan “Luoton loppu”. (lisää…)
Kehitysavun on väitetty olevan tehotonta. Monien tutkimusten valossa näyttääkin siltä, että avun tehokkuutta voidaan parantaa. Yksi syy vajaatehoon on avunantajien toiminta. Hyvä esimerkki tällaisesta on Suomen hallituksen aie siirtää varoja kehitysavusta kotimaisen työllisyyden hoitoon. Miksi tämä heikentää kehitysavun tehoa ja mitä pitäisi tehdä, ettei tämä enää toistu?
Kapitalismin tai yleisemmin markkinoiden laajentumista on arvosteltu siitä, että se tuhoaa yhteisöjä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta ja siten sosiaalista pääomaa. Kapitalismi on pahaa yhteisöllisyydelle. Mutta onko arvostelu oikeutettua? (lisää…)
Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla köyhille ihmisille tarjottuja subprime-luottoja pidetään talouskriisin sytykkeinä, kehitysmaiden mikrolainoja kehityksen airuina. Ne ovat kuitenkin hyvin pitkälle samanlaisia lainoja. Miksi toinen on kirottu, toinen on ylistetty? (lisää…)
Kannustimilla on merkitystä, lähes kaikki taloustieteellinen tutkimus perustuu tälle ajatukselle. Paitsi, että ajatukselle löytyy tieteellistä tukea, meidän kaikkien arkipäiväiset kokemuksetkin kertovat samaa. Ei tarvitse katsoa kuin mitä huoltoasemilla tapahtuu, kun bensaveron tulevasta noususta ilmoitetaan. Edes jääkiekon MM-kisat eivät saisi raavaita miehiä pysymään sohvalla, jos he kuulevat bensan kallistuvan, kellareista heitetään pois siemenperunatkin, jotta bensakanistereille saadaan tilaa. (lisää…)