Könttäsummaverolla tarkoitetaan taloustieteessä veroa, jonka suuruuteen verotettava ei itse voi vaikuttaa millään tavalla. Ehdotettu mediamaksu on hyvin lähellä könttäsummaveroa. Toisin kuin nykyisestä tv-lupamaksusta, sen maksamista ei voi välttää luopumalla televisiosta. Se olisi ilmeisesti myös täysin riippumaton esimerkiksi kansalaisen ansiotuloista, varallisuudesta tai kulutuksen määrästä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Miksi ydinvoima näyttää kannattavan meillä paremmin kuin muualla? Teollisuuden Voima (TVO) aloitti uuden yksikön rakentamisen ensimmäisenä Euroopassa. Samaan aikaan muualla ydinvoimaa ei koettu kannattavaksi. Miksi näin?
Vastaus on periaatteessa yksinkertainen: Suomessa vaaditaan ydinvoimalta huomattavasti alempaa tuottoa. Julkaistujen laskelmien mukaan investoinnin vuosittainen tuottovaatimus on 6 prosentin tuntumassa, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa vaatimus ylittää helposti 10 prosenttia. Ero on huima, kun arvioitavana on jopa 40 vuoden tulovirran nykyarvo. Mutta mikä selittää korkoeron? Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kuvittele että omistat yrityksen, jonka arvo on 3.5 miljardia euroa. Sinun pitää palkata toimitusjohtaja. Tarjolla on useita ehdokkaita, joiden väliset erot ovat pieniä. Kenet tahansa palkkaatkin, niin yrityksen arvon kehitykseen vaikuttavat enimmäkseen aivan muut tekijät. Parhaan arviosi mukaan ykköskandidaatin vaikutus yrityksen arvon nousuun olisi +0.1% vuodessa verrattuna muihin ehdokkaisiin.
Kuinka paljon sinun kannattaisi enintään maksaa tästä 0.1% erosta? Vastaus on ehkä hieman yllättävä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Helsingin Sanomat (11.4) nosti näyttävästi esille huippujohtajien suuret työeläkkeet. Kuten jutussa kerrottiin, työeläkkeissä ei ole Suomessa kattoa vaan eläke voi nousta työuran tulojen mukana kuinka korkeaksi tahansa. Useimmissa muissa EU-maissa tilanne on toinen: lakisääteisten eläkkeiden karttumista ja määrää rajoitetaan eri tavoin.
Olisiko Suomessakin syytä harkita eläkekattoa? Eläkekatolla olisi sekä tulonjakovaikutus että työntarjontaan liittyviä kannustinvaikutus. Molemmat riippuvat siitä, miten katto toteutettaisiin.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Mikä on kannustinpalkkioiden vaikutus johtajien toimintaan? Tulevassa Econometrica-aikakauskirjan numerossa on onnistuttu vastaamaan tähän kysymykseen erittäin tarkasti kenttäkokeen avulla. Tosin aika erityisessä tapauksessa: kyse on marjanpoimijoiden työnjohtajista.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Teollisuus ja energiayhtiöt ovat esittäneet, että kaikille ehdotetuille lisäydinvoimahankkeille tulee myöntää rakentamislupa, kunhan yhteiskunnan asettamat yleiset reunaehdot toteutuvat. Niiden mukaan markkinat tietävät kustannukset ja rakentamistarpeen ja siksi osaavat päättää kuinka monta hanketta kannattaa toteuttaa.
Tähän ajatteluun sisältyy virhe, josta hallitus ja energia- ja ilmastopolitiikan johto eivät näytä olevan tietoisia.
Lue loput tästä kirjoituksesta »