Suomalaisten pärjääminen koululaisten PISA tiedekokeessa sekä eilen päättyneessä Englannin valioliigan fantasiamanageripelissä on hämmästyttävää. Ei siksi että olemme ykkösiä molemmissa - jonkunhan täytyy olla paras. Mutta suomalaisten keskimääräinen menestys on paremmuudessaan suorastaan tilastollinen kummajainen (outlier).
Seuraavasta kuvasta näkyy miten poikkeuksellista on suomalaisten menestys. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Tampere on lyömätön paikka asua, jos haluaa pelata jääkiekkoa, asua Hervannassa ja syödä mustamakkaraa. Mutta paljonko kannattaa maksaa Tamperetta rakastavalle pelaajalle? Tämäkin asia on nyt selvitetty.
Katariina Kaijalainen teki kandidaatin tutkielman jääkiekkoilijoiden palkanmuodustuksesta Sm-liigassa (HSE 2009, kansantalous). Päätulos on, että paikkakunnan omille pejaajille maksetaan noin 20 prosenttia vähemmän kuin paikkakuntaa vaihtaville. Rahassa tämä on noin 8000 euron palkanalennus vuodessa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Yksi taloustieteellisen tutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa tietoa erilaisten talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista. Monien toimenpiteiden kohdalla satunnaistamiseen perustuva kokeellinen menetelmä on kiistatta luotettavin arviointimenetelmä. Satunnaistamisen onnistuessa vaikutusten analysointi on hyvin yksinkertaista. Toisaalta satunnaistamisen toteuttamisessa törmätään usein suuriin vaikeuksiin, kuten apulaisoikeuskanslerin torpedoima työllistymisbonusten tutkimushanke osoittaa. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Poliittinen oppositio ja monet ekonomistitkin ovat arvostelleet hallituksen elvytyspolitiikkaa siitä, että se painottuu liiaksi veronalennuksiin ja sisältää liian vähän välittömästi työllistäviä julkisia investointeja. Tälle kritiikille on hyvät perusteet. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Usein kuulee toistettavan, ikään kuin loogisena itsestäänselvyytenä, että talouskasvu ei voi jatkua ikuisesti. Tämä näkemys perustuu väärinkäsitykseen siitä mitä talouskasvu on, eli siitä mitä BKT:lla ja sen muutoksilla pyritään mittaamaan.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Vuotta 2009 koskevia talousennusteita on päivitetty poikkeuksellisen paljon. Vaikka talouden “vapaa pudotus” alkaa toivottavasti olla ohi, vieläkään ei ole selvää, onko suhdanteen pohja jo nähtävissä.
Suomen talous on vain harvoin kokenut niin voimakkaan äkkijarrutuksen kuin se, jonka olemme tänä vuonna kokeneet.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Viron valtiovarainministeri on joutunut hiljattain sanomaan suomalaisellekin medialle, että Viro ei tule devalvoimaan valuuttaansa. Tällaisen lausunnon uutisoiminen on sikäli vähän erikoista, että virolainen ministeri ei missään tilanteessa voisi muuta kuin kieltää kaikki devalvaatioaikeet.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Merenpinnan nousun uhkaamassa Malediivien saarivaltiossa pohditaan koko kansakunnan evakuoimista. Tontteja kyllä saisi ostettua rahalla, mutta kukaan ei ole myymässä malediivilaisille aluetta, jossa he voisivat säilyttää oman suvereenin valtionsa. Jos ei ole omaa maata, jääkö mitään jäljelle kansasta ja kulttuurista?
Suomalaiset tulevat kohtaamaan saman kysymyksen seuraavan jääkauden aikana.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kannustimilla on merkitystä, lähes kaikki taloustieteellinen tutkimus perustuu tälle ajatukselle. Paitsi, että ajatukselle löytyy tieteellistä tukea, meidän kaikkien arkipäiväiset kokemuksetkin kertovat samaa. Ei tarvitse katsoa kuin mitä huoltoasemilla tapahtuu, kun bensaveron tulevasta noususta ilmoitetaan. Edes jääkiekon MM-kisat eivät saisi raavaita miehiä pysymään sohvalla, jos he kuulevat bensan kallistuvan, kellareista heitetään pois siemenperunatkin, jotta bensakanistereille saadaan tilaa. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Taloustiedettä sekä arvostetaan että arvostellaan, toisinaan vieläpä niin, että nämä sisältyvät yhteen ja samaan kannanottoon.
Onko taloustiede jollain tavoin erikoinen tai erityinen yhteiskuntatiede? Suhtaudutaanko siihen useammin arvostellen tai kenties tunteellisemmin kuin muihin yhteiskuntatieteisiin?
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Talousyksikkö nimeltä Suomi on kasvattanut tuotostaan keskimäärin 2,7 prosentin vuosivauhdilla henkeä kohden pitkällä aikavälillä. Taloudellinen hyvinvointi BKT:n tasolla mitattuna on kasvanut noin 14-kertaiseksi sadan vuoden aikana.
Elvytyksen järkevyys nykyisessä suhdannekuopassa riippuu osittain siitä uskommeko paluuseen trendin mukaiselle kasvu-uralle.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kaikille lienee selvää, että valtio velkaantuu lähivuosina. Siitä, kuinka suuri ongelma se on, on eriäviä mielipiteitä. Valtiovarainministeri Kataisen mukaan Suomen velkaantumistahti on niin kova, että merkittävään lisäelvytykseen ei ole varaa ainakaan ilman, että samalla päätetään keinoista, joilla julkinen talous tasapainotetaan tulevaisuudessa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Julkisuudessa on viimeaikoina käyty kiivasta keskustelua tuloeroista. Vaikka keskustelu on saanut lisää puhtia talouden taantumasta, on kyseessä kuitenkin talouskeskustelun kestoaihe. Tuloerot herättävät paljon keskustelua, koska mielipiteet niiden syistä poikkeavat paljon toisistaan. Vaikka suurin osa ihmisistä on varmaan yhtä mieltä siitä, että yksilön tuloihin vaikuttavat sekä hänen omat ponnistelunsa että myös näistä riippumattomat tekijät kuten hyvä onni, on näiden tekijöiden suhteellisesta tärkeydestä hyvin erilaisia näkemyksiä. Toiset katsovat, että tuloerot heijastelevat pääasiassa yksilöiden omia ponnisteluja kun taas toiset ovat sitä mieltä, että tuloerot pikemminkin heijastelevat tuuria ja ympäristötekijöitä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama työryhmä on tehnyt ehdotuksen tuulivoiman syöttötariffin rakenteesta ja suuruudesta. Tämä kirjoitus on kopio ministeriöön lähettämästäni lausunnosta. Arvioni mukaan tuen taso on reilusti ylimitoitettu.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Makroennusteita Suomelle laativat tutkimus- ja ennustelaitokset ovat laskeneet bruttokansantuotteen kasvuennustetta vuodelle 2009 useita kertoja. Helmikuun alun jälkeen julkistetuista ennusteista laskettuna keskiarvo- eli ns. konsensusennuste on noin −4.3%. Vielä viime syyskuussa vastaava konsensusennuste oli noin +1.6%.
Talouden suhdannekäänteet tuntuvat tulevan varsin usein yllättäen. Yhtä ainoaa selitystä sille tuskin on. Yksi niistä saattaa kuitenkin olla muita mielenkiintoisempi.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Uusien asuinalueiden rakentaminen Länsisatamaan ja Kalasatamaan saattaa nostaa asuntojen hintoja Helsingin kantakaupungissa - jos oikein hyvin käy.
Tavarasatamien siirryttyä Vuosaareen Helsingin kaupunki kaavailee tilalle uusia asukkaita: Kalasatamaan 17000, Jätkäsaareen 15000 ja Hernesaareen 4000. Helsinginniemellä on vastaavalla etäisyydellä tai lähempänä keskustaa tällä hetkellä noin 130000 asukasta, joten lisäystä on tulossa yli 25%. Näin suuren positiivisen tarjontashokin voisi helposti luulla laskevan hintoja. Mutta edes hintavaikutuksen suunnan arvioiminen ei ole aivan yksinkertaista.
Lue loput tästä kirjoituksesta »