Bloggaajakollegani pohti aiemmassa jutussa, onko HITAS-järjestelmässä mitään järkeä? Olen samaa mieltä - ei siinä taloudellisessa mielessä järkeä olekaan. Minkä tahansa tavoitteen nimeätkin, niin löytyy tehokkaampia ja halvempia tapoja päästä samaan tavoitteeseen. Jos vaikka halutaan määritellä joku osajoukko kansalaisiasta, puolisatunnaisesti tai muuten, joiden asumiskuluja halutaan alentaa, niin siihen löytyisi fiksumpiakin tapoja, kuten ihan vaan rehellinen tulonsiirto.
Nordean mukaan suomalaisten “asunnon ostokyky” on nyt “lähes ennätyshyvä” - viimeksi se oli tyypillisellä helsinkiläisellä kotitaloudella yhtä hyvä vuonna 1996. Mitä tästä voi päätellä? Se tiedetään, että vuoden 1996 jälkeen asuntojen hinnat nousivat monta vuotta nopeasti. Kääntyvätkö asuntohinnat siis taas nousuun? (lisää…)
Uusien asuinalueiden rakentaminen Länsisatamaan ja Kalasatamaan saattaa nostaa asuntojen hintoja Helsingin kantakaupungissa - jos oikein hyvin käy.
Tavarasatamien siirryttyä Vuosaareen Helsingin kaupunki kaavailee tilalle uusia asukkaita: Kalasatamaan 17000, Jätkäsaareen 15000 ja Hernesaareen 4000. Helsinginniemellä on vastaavalla etäisyydellä tai lähempänä keskustaa tällä hetkellä noin 130000 asukasta, joten lisäystä on tulossa yli 25%. Näin suuren positiivisen tarjontashokin voisi helposti luulla laskevan hintoja. Mutta edes hintavaikutuksen suunnan arvioiminen ei ole aivan yksinkertaista.