Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori.
Edellisviikolla tekemäni opintotuen uudistusehdotus sai hiukan kriittisen vastaanoton. Viran puolesta tyrmistyneiden etujärjestöjen ja keittiönpöydän ääressä omaperäisiä excel-laskelmia tehneiden kansalaisaktivistien lisäksi tuli silti oikein rakentaviakin kommentteja. Varsinaisia virheitä ei raportista käsittääkseni ole kukaan löytänyt, eikä tarkoituksena ole vetää ehdotuksia takaisin, mutta ainahan mallista voi yrittää tehdä pieniä parannuksia sisältävän revisioidun version.
Suomen ensi vuoden talouskehitystä koskevan ennusteen ovat tähän mennessä julkaisseet Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, Aktia, OP-ryhmä, LähiTapiola-ryhmä, POP Pankki-ryhmä, Pellervon taloustutkimus, valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Suomen Pankki, IMF, OECD ja Euroopan komissio. Yhteensä 15 organisaatiota. Unohtuikohan joku? (lisää…)
VATTin pitkäaikainen malliyksikönjohtaja ja hyvä ystäväni Juha Honkatukia päätti sitten tiputtaa yhden a:n pois affiliaatiostaan ja siirtyy VTT:lle. Juhalle toivotan onnea uusiin haasteisiin. VATTissa ja ehkä vm:ssäkin tämä aiheuttanee tarvetta uusiin järjestelyihin. (lisää…)
Kun ne maailman maat, joista IMF:n tietokannassa on dataa, pistetään järjestykseen julkisen sektorin nettovelan suhteen, velkaisin on odotetusti Kreikka. Varakkainkaan ei yllätä, vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:een - tai pikemminkin siis eniten nettovarallisuutta - on Norjalla. Mutta arvatkaapa, mikä maa on listalla seitsemäntenä, heti Saudi-Arabian ja Omanin jälkeen.
Nyt kun aluepolitiikka on muodissa soisiaali- ja terveydenhuollon organisoinnissa, on ehkä sopiva aika postata kuva, joka ehkä kertoo paljon alue- ja tiedepolitiikan välisestä suhteesta. (lisää…)
Olen viime vuosina monessa yhteydessä kritisoinut Tilastokeskusta eksoottisista laintulkinnoista. Kiva päästä vaihteeksi kehumaan: (lisää…)
Jo kertaalleen kuolleeksi julistettu sopimusyhteiskunta alkaa näköjään sittenkin herätä henkiin. SAK esitti aamulla uudistuksia, jotka sen omien laskelmien mukaan alentaisivat työvoimakustannuksia rapiat 4%. Jos tämä ei ole kilpailukykyloikka, niin aikamoinen hypsähdys kuitenkin. Mutta… (lisää…)
Ruotsi on nykyään muodissa. Paitsi että ruotsalaiset pärjäävät paremmin jalkapallossa ja euroviisuissa menee länsinaapurin taloudessakin paljon paremmin. Näiden ikuisten hannuhanhien menestyksen salaisuutta on etsitty mm. joustavammista työmarkkinoista. Onkohan tarinassa perää.
Uuden hallitusohjelman mielenkiintoisia paloja tutkijan kannalta on kokeilukulttuurin edistäminen. Systemaattisen kokeilutoiminnan avulla pyritään mm. parantamaan julkisia palveluita. Kokeilujakin on kuitenkin kahdenlaisia. Toisten perusteella saadaan selville, miten hyvin politiikka toimii, toisten jälkeen joudutaan edelleen arvailemaan. (lisää…)
Tammikuisessa talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa usutimme uutta hallitusta tekemään ensitöikseen uskottavan aikataulutetun suunnitelman julkisen talouden sopeuttamiseksi. Samalla varoitimme, että liian nopea finanssipolitiikan kiristäminen kärjistää suhdannevaihteluita ja johtaa työttömyyden kasvuun. Vähemmän viisautta meillä oli kertoa, miten julkinen talous käytännössä saataisiin uskottavasti tasapainotettua suhdanteita kärjistämättä.
Finanssipolitiikkaa koskeva keskustelu on tänä keväänä ollut poikkeuksellisen vilkasta. Varsinkin blogistikollega Pertti Haaparanta on Talous & Yhteiskunta -lehden artikkelillaan saanut aikaan melkoista pöhinää. Sotkeutumatta sen pahemmin tähän debattiin, yritän alla selventää sekaannusta, joka liittyy viime vuosien politiikkaan. Onko Suomessa harrastettu elvyttävää vai kiristävää finanssipolitiikkaa? Pidempi versio tarinasta löytyy talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuisesta raportista.
Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi raporttinsa 13.1. Raportti noteerattiin laajasti ja sai kovaakin kritiikkiä. Ehkä parhaiten jäsennelty oli Lauri Kajanojan Suomen Pankin blogissa esittämä analyysi. Yritän alla vastata siihen, mutta samalla tullee kommentoitua muitakin puheenvuoroja.
VATTin tutkijat Mika Kortelainen, Heikki Pursiainen ja Jenni Pääkkönen julkaisivat muutama viikko sitten raportin, jossa lukiot pistettiin paremmuusjärjestykseen opiskelijoiden lähtötaso huomioon ottaen. Tutkimus oli mallikkaasti tehty, mutta ilmeisesti sen verran kiemuraisesti kirjoitettu, että sitä eivät kasvatustieteilijätkään ymmärtäneet.
Politiikalla on tavoitteita ja politiikan vaikutuksia voidaan yrittää arvioida. Tavoitteet ja arviot tahtovat mennä iloisesti sekaisin ja “arviointi”-termi kärsii inflaatiosta. Keskustelun selkiyttämiseksi ehdotan, että kutsuttakoon empiiriseen aineistoon perustuvaa tilastotieteellisin menetelmien avulla tuotettua arviota estimaatiksi ja toiveitten tai tavoitteiden mukaista arviota politiikan vaikutuksesta hopestimaatiksi.
Harvalukuisten talousbloggareiden joukkoon on ilmestynyt uusi hahmo. Akateeminen talousblogi toivottaa kilpailijan tervetulleeksi.