Tämän aamun Vieraskynä-kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa valtiosihteeri sotkee taas käsitteitä, hän sekoittaa soppaan hallituksen politiikkapäätökset ja muut julkisten menojen ja väistää keskustelun siitä, mitkä julkisten menojen leikkausten vaikutukset ovat. Tosiasia on, että vuosina 2011-2014 Suomen hallitus on harjoittanut kireää finanssipolitiikkaa. Sen ja mahdollisten tulevien leikkausten vaikutuksista tulisi keskustella. (lisää…)
Auttaako julkisten menojen karsiminen vähentämään julkisen sektorin velkaantumista? Katsotaanpa, miten Hollannissa, pienessä euroalueen avotaloudessa, kävi. (lisää…)
Thomas Pikettyn kirjasta on käyty monipuolista keskustelua, osin kiihkeätäkin. Nyt osa siitä, ja paremmasta päästä, on koottu yhteen. (lisää…)
Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi raporttinsa 13.1. Raportti noteerattiin laajasti ja sai kovaakin kritiikkiä. Ehkä parhaiten jäsennelty oli Lauri Kajanojan Suomen Pankin blogissa esittämä analyysi. Yritän alla vastata siihen, mutta samalla tullee kommentoitua muitakin puheenvuoroja.
Olin jo päättänyt lopettaa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan (HSPKT) kommentoinnin. Tänään hän (”Yrityksiä ei voi työntää rahalla”) kuitenkin vajosi sen verran syvälle, että on pakko sanoa jotakin. Ei sen vuoksi, että kirjoituksellani olisi mitään vaikutusta, mutta lievittää oloa näin keskellä synkeää säätä. (lisää…)
Harvalukuisten talousbloggareiden joukkoon on ilmestynyt uusi hahmo. Akateeminen talousblogi toivottaa kilpailijan tervetulleeksi.
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (3/2014).
Tämä numero sisältää kirjoituksia mm. osuus- ja säästöpankkien suorituskyvystä ja menestyksestä viime vuosina, innovaatiopolitiikan haasteista ja pankkikriisien ennakoinnista, sekä katsauksen 1980-luvun jälkipuoliskon talouskehitykseen.
Valtiovarainministeriön eilen julkistama ennuste oli synkänpuoleista luettavaa. Varsinainen uutinen ennusteessa ei kuitenkaan ollut talouskasvun olemattomuus, vaan se että Suomi rikkoo räikeästi vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajaa.
Tiedotusvälineet kertovat, että asumismenot kasvavat lähivuosina kotitalouksien tuloja nopeammin, että vuokra-asujien asumismenot kasvavat maltillisemmin kuin omistusasujien, ja että ero asumismenoissa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on “jopa yli 1000 euroa kuukaudessa”. Uutiset perustunevat Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tiedotteeseen.
Hallituksen rakenneuudistuspakettiin sisältyvä oppivelvollisuuden pidentäminen näyttää ajautuneen vastatuuleen. Pitkään on kiistelty pidentämisen aiheuttamista kustannuksista. Viime päivinä myös uudistuksen sisältö on joutunut hämmentävän ideologisen kritiikin kohteeksi, jossa näytetään palaavan 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen aikaisiin poteroihin. Tässä keskustelussa olisi hyvä muistaa, että oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksia on tutkittu maailmalla paljon ja ne ovat harvinaisen yhdensuuntaisia ja positiivisia. (lisää…)
Suomessa on viime kuukausina varsin laajalla rintamalla torjuttu ajatus elvytyksestä taloustilanteen parantajana. Perusteluna on esitetty, että Suomen ongelmat ovat rakenteellisia, eivät suhdanneluonteisia. Väite on väärä tai vähintäänkin harhaanjohtava: korjaamattomat suhdanneongelmat luovat rakenneongelmia. (lisää…)
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (2/2014).
Tämä numero sisältää artikkeleita mm. sähkömarkkinoista, tulo- ja kulutuseroista, aluetalouksien kehityksestä ja euroalueen suhdannevaihteluista.
Näin vaalipäivänä on syytä muistaa, että rehellinen ääntenlasku ei ole itsestäänselvyys. Kannatan vanhanaikaista paperilapuilla äänestämistä, koska ääntenlasku paperivaaleissa on teknisesti yksinkertaista ja kuka tahansa ymmärtää miten laskeminen tapahtuu. Moni suomalainen (suurin osa?) tuntee jonkun, joka on joskus ollut vaalivirkailijana, eikä prosessiin liity mystiikkaa. Paras tae rehellisyydelle on toki konsensus rehellisen ääntenlaskun tärkeydestä. Toinen tae on se, että järjestelmällistä vilppiä olisi mahdotonta pitää salassa muilta puolueilta.
Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (KAK) on ilmestynyt uusi numero (1/2014).
Tässä numerossa mm. arvioidaan sitä, millaista on puolueeton oikeudenmukaisuus, raportoidaan uusia tuloksia Suomen yrityssektorin tuottavuuskehityksen dynamiikasta, pohditaan keskuspankkien muuttuvaa roolia, arvioidaan tonttimaan tarjonnan merkitystä asuntojen hinnan muodostukselle, pohditaan liuske-energian yleistymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, sekä käsitellään harmaata taloutta.