Kirjoittaja toimii mikrotaloustieteen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.
Maanantaina nostettu setelinippu tuppaa vaihtumaan viikon mittaan yhä pieniarvoisemmaksi mutta painavammaksi kolikkokasaksi. Kortilla maksaminen on usein vähän kätevämpää. Mutta paljonko olisimme valmiit maksamaan “korttilisää” jos se näkyisi hinnassa?
Rahoitusmarkkinoilta alkanut talouskriisi on saanut monenlaisten vaihtoehtoliikkeiden kannattajat uskomaan, että kaikki heidän ideansa ja kritiikkinsä on nyt validoitu.
Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa libertariaanit. Libertarismin taustalla on käsitys siitä, että kaikki valtion puuttuminen talouteen on haitallista. Pankkikriisi johtuu valtion takuista, säätelystä, ja rahapolitiikasta. Johtopäätös kriisistä on sama kuin kommunisteilla, eli että sekatalous on tiensä päässä.
Wolfram Research on tunnettu ensiluokkaisen aivojenmädättämissohjelman, Mathematican, kehittäjänä. Testasin sen hiljattain julkaiseman tekoälykkään vastauskoneen, WolframAlphan, soveltuvuuden taloustietojen kaivamiseen ja havainnollistamiseen. (lisää…)
Suomalaisten pärjääminen koululaisten PISA tiedekokeessa sekä eilen päättyneessä Englannin valioliigan fantasiamanageripelissä on hämmästyttävää. Ei siksi että olemme ykkösiä molemmissa - jonkunhan täytyy olla paras. Mutta suomalaisten keskimääräinen menestys on paremmuudessaan suorastaan tilastollinen kummajainen (outlier).
Seuraavasta kuvasta näkyy miten poikkeuksellista on suomalaisten menestys. (lisää…)
Usein kuulee toistettavan, ikään kuin loogisena itsestäänselvyytenä, että talouskasvu ei voi jatkua ikuisesti. Tämä näkemys perustuu väärinkäsitykseen siitä mitä talouskasvu on, eli siitä mitä BKT:lla ja sen muutoksilla pyritään mittaamaan.
Merenpinnan nousun uhkaamassa Malediivien saarivaltiossa pohditaan koko kansakunnan evakuoimista. Tontteja kyllä saisi ostettua rahalla, mutta kukaan ei ole myymässä malediivilaisille aluetta, jossa he voisivat säilyttää oman suvereenin valtionsa. Jos ei ole omaa maata, jääkö mitään jäljelle kansasta ja kulttuurista?
Suomalaiset tulevat kohtaamaan saman kysymyksen seuraavan jääkauden aikana.
Uusien asuinalueiden rakentaminen Länsisatamaan ja Kalasatamaan saattaa nostaa asuntojen hintoja Helsingin kantakaupungissa - jos oikein hyvin käy.
Tavarasatamien siirryttyä Vuosaareen Helsingin kaupunki kaavailee tilalle uusia asukkaita: Kalasatamaan 17000, Jätkäsaareen 15000 ja Hernesaareen 4000. Helsinginniemellä on vastaavalla etäisyydellä tai lähempänä keskustaa tällä hetkellä noin 130000 asukasta, joten lisäystä on tulossa yli 25%. Näin suuren positiivisen tarjontashokin voisi helposti luulla laskevan hintoja. Mutta edes hintavaikutuksen suunnan arvioiminen ei ole aivan yksinkertaista.
Kuvittele että omistat yrityksen, jonka arvo on 3.5 miljardia euroa. Sinun pitää palkata toimitusjohtaja. Tarjolla on useita ehdokkaita, joiden väliset erot ovat pieniä. Kenet tahansa palkkaatkin, niin yrityksen arvon kehitykseen vaikuttavat enimmäkseen aivan muut tekijät. Parhaan arviosi mukaan ykköskandidaatin vaikutus yrityksen arvon nousuun olisi +0.1% vuodessa verrattuna muihin ehdokkaisiin.
Kuinka paljon sinun kannattaisi enintään maksaa tästä 0.1% erosta? Vastaus on ehkä hieman yllättävä.
Mikä on kannustinpalkkioiden vaikutus johtajien toimintaan? Tulevassa Econometrica-aikakauskirjan numerossa on onnistuttu vastaamaan tähän kysymykseen erittäin tarkasti kenttäkokeen avulla. Tosin aika erityisessä tapauksessa: kyse on marjanpoimijoiden työnjohtajista.