Talouspolitiikan arviointineuvosto jätti perjantaina (14.10) valtiovarainvaliokunnalle lausunnon, jossa huomautettiin hallituksen lipsuvan finanssipoliittiselta linjaltaan. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ehti tähän vastaamaan saman tien verkkouutisten blogissaan.
Perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti viime viikolla lausuntokierrokselle. Ensikommentit ovat olleet kriittisiä. En ole lausunnonantajien joukossa, mutta alla ihan pyytämättä muutama ajatus sekä kokeilun puolesta että sen kritiikiksi.
Hallituksessa harkitaan investointivarauksen käyttöönottoa. Sen avulla yritys voisi suojata voittojaan verotukselta, jos niitä käytetään uusien investointien rahoittamiseen. Investointivarauksen ansiosta investointien tuottoja käytännössä verotettaisiin kevyemmin, jos ne rahoitetaan yrityksen aiemmista voitoista kuin ulkoisella rahoituksella (pankkilainat, velkakirjat, osakeannit). Kansantalouden kannalta olisi kuitenkin järkevämpää, että investoinnit kohdentuvat niiden tulevan tuoton eikä yritysten menneen menestyksen perusteella.
Kauppalehti julkaisi perjantaina (22.7.2016) verkkopalvelussaan jutun ”Apteekkariliitto: Sääntelyn purku iskisi syrjäseutuihin”. Siinä annettiin ymmärtää, että aiemmin laatimassani apteekkien ylisuuria voittoja tarkastelevassa blogi-kirjoituksessa olisi ollut virheitä.
Ensinnäkin, blogi-kirjoitukseni vertailussa ei ollut virheitä.
Toiseksi, jutussa mainittiin tekemäni vertailu ja minut sen laatijana. Olen taipuvainen ajattelemaan, että hyvään journalistiseen tapaan olisi kuulunut se, että toimittaja olisi kysynyt kommenttiani kirjoituksessa esitettyihin, vertailujani koskeviin väitteisiin.
Hän ei kysynyt, niinpä vastaan tässä.
(lisää…)
Kuten jo taloustieteen peruskursseilla opetetaan, liiallisen sääntelyn ja uusien yritysten alalle tulon rajoittaminen johtaa markkinoilla yleensä erilaisiin vinoumiin, kuten tehottomuuteen tai joidenkin toimijoiden ylisuuriin voittoihin (economic rents).
Apteekeista ja niiden sääntelystä on viime aikoina kirjoitettu paljon (ks. ainakin täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä). Tässä kirjoituksessa pohditaan, missä määrin suomalaisten apteekkitoimiluvan haltijoiden eli apteekkareiden tulojen voidaan ajatella heijastelevan apteekkitoimialan ylisuuria voittoja.
Yhteiskunnallisista kokeiluista hypetetään nyt paljon. Vertailu satunnaisesti valitun kohde- ja kontrolliryhmän välillä on usein paras tapa selvittää mahdollisten uudistuksen vaikutukset, mutta pitkän aikavälin vaikutuksia joutuu odottamaan, noin määritelmällisesti, pitkään. Menneistä uudistuksista olisi myös hyvä ottaa kaikki mahdollinen oppi irti, ja tietyissä onnekkaissa tilanteissa niistä voi oppia aika paljonkin. Niistä voi löytää—yleensä tahattomasti aiheutettuja—kokeilunomaisia piirteitä, jotka ovat iso apu vaikutusten arvioinnissa.
Niku Määttänen esitteli joku aika sitten Talouspolitiikan Arviointineuvoston taustaraportin, joka käsitteli verotuksen vaikutuksia. Samanlaisen huomion ansaitsee toinen taustaraportti, Henri Keräsen ja Tero Kuusen (KK) raportti “EU’s Fiscal Targets and Their Economic Impact in Finland” (en saanut tähän linkkiä, koska TAN:in sivut ovat väliaikaisesti pois käytöstä), joka käsittelee finanssipolitiikan vaikutuksia. Yhdistettynä muuhun tutkimustietoon sen tulokset tukevat elvytyksen käyttöä talouskasvun luomiseksi. (lisää…)
Rakenneuudistuksia perustellaan sillä, että ne ovat tie nopeaan kasvuun. Ovatko ne? (lisää…)
Kun ne maailman maat, joista IMF:n tietokannassa on dataa, pistetään järjestykseen julkisen sektorin nettovelan suhteen, velkaisin on odotetusti Kreikka. Varakkainkaan ei yllätä, vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:een - tai pikemminkin siis eniten nettovarallisuutta - on Norjalla. Mutta arvatkaapa, mikä maa on listalla seitsemäntenä, heti Saudi-Arabian ja Omanin jälkeen.
Huomasin tänä aamuna (21.10) YLE:n Uutisista, että Suomen Pankki suosittelee Suomen investointien elvyttämiseksi säätelyn purkua. Ilmeisesti SP:n mielestä säätely tai ainakin huono sellainen on tärkein syy investointien alhaisuuteen. (lisää…)
Olen viime vuosina monessa yhteydessä kritisoinut Tilastokeskusta eksoottisista laintulkinnoista. Kiva päästä vaihteeksi kehumaan: (lisää…)
Uuden hallitusohjelman mielenkiintoisia paloja tutkijan kannalta on kokeilukulttuurin edistäminen. Systemaattisen kokeilutoiminnan avulla pyritään mm. parantamaan julkisia palveluita. Kokeilujakin on kuitenkin kahdenlaisia. Toisten perusteella saadaan selville, miten hyvin politiikka toimii, toisten jälkeen joudutaan edelleen arvailemaan. (lisää…)
Tammikuisessa talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa usutimme uutta hallitusta tekemään ensitöikseen uskottavan aikataulutetun suunnitelman julkisen talouden sopeuttamiseksi. Samalla varoitimme, että liian nopea finanssipolitiikan kiristäminen kärjistää suhdannevaihteluita ja johtaa työttömyyden kasvuun. Vähemmän viisautta meillä oli kertoa, miten julkinen talous käytännössä saataisiin uskottavasti tasapainotettua suhdanteita kärjistämättä.
Tuleva pääministeri on ilmoittanut, että uuden hallituksen toimista kaikki kärsivät. On yksi taho, joka ei kärsi nytkään, rahoitussektori tietenkin. Sen pitäisi kärsiä, siitä kärsimyksestä me muut hyötyisimme. (lisää…)
Finanssipolitiikkaa koskeva keskustelu on tänä keväänä ollut poikkeuksellisen vilkasta. Varsinkin blogistikollega Pertti Haaparanta on Talous & Yhteiskunta -lehden artikkelillaan saanut aikaan melkoista pöhinää. Sotkeutumatta sen pahemmin tähän debattiin, yritän alla selventää sekaannusta, joka liittyy viime vuosien politiikkaan. Onko Suomessa harrastettu elvyttävää vai kiristävää finanssipolitiikkaa? Pidempi versio tarinasta löytyy talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuisesta raportista.