Kevään korona-aallon keskeisimmän havainnon mukaan julkisen vallan koronapolitiikassa terveydelliset ja kansantaloudelliset tavoitteet eivät ole vastakkaiset (Caselli ym. 2020; Goolsbee and Syverson 2020). Suomessakin kotimainen kulutus laski voimakkaasti yksin tartuntojen leviämisen myötä. Millaisena terveys- ja taloustavoitteiden suhde näyttäytyy havaittujen syksyn toisen aallon kulutusvaikutusten valossa? Edellyttääkö rokotteiden valmistuminen uudelleenarviointia näiden tavoitteiden suhteen?
Suomi, ainakin virallinen osa siitä, vastustaa yhä euroalueella, perinteisin sanakääntein, ja siten myös EU-tasolla maatasolla riskien jakamista ja yhteisvastuuta, myös koronaviruksen tuottamien terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen tasaamisessa. Suomen ja sen kantaa tukevien maiden asenteen vuoksi koronaviruksen aiheuttamien vahinkojen paikkaaminen on tehotonta ja tarpeettoman kallista suhteessa saavutettuihin tuloksiin. EKP on ja on ollut erinomainen väline yhteisvastuun lisäämisessä. (lisää…)
Varallisuusvero puhuttaa niin Suomessa kuin maailmallakin. SAK esitti alkuvuonna julkistamassaan vero-ohjelmassa varallisuusveroa yli 100 000 euron omaisuudelle (asuntovarallisuus pois lukien). Yhdysvalloissa senaattori Warren ajaa varallisuusveroa yli 50 miljoonan euron varallisuudelle. Warrenin ehdotukselle on tullut tukea eräiltä miljardööreiltä ja ekonomisteilta.
Työttömyysasteen ohella on hyvä katsoa myös työvoiman ulkopuolella olevien kehitystä ymmärtääksemme työmarkkinatilannetta. Äskettäin PT:n johtaja Elina Pylkkänen kiinnitti huomiota 25-35 - vuotisten miesten ikäluokkaan, josta huomattava osa ei kuulu työvoimaan. Tärkeää on katsoa myös kaikkia ikäluokkia yhdessä, jotta saataisiin esiin esimerkiksi menneen talouskriisin ja erilaisten politiikkatoimien vaikutus laajemmin. (lisää…)
Hallituksen kaavailema henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä herättää vastarintaa ainakin opposition ja ay-liikkeen puolella. Selitän seuraavassa taloustieteelliseen tutkimukseen nojaten miksi itse pidän irtisanomissuojan heikentämistä perusteltuna, vaikka sen vaikutus työllisyyteen ei tutkimuksen valossa olekaan selvä.[1]
Yleisimpiä automaation aiheuttamia huolenaiheita on kaksi. Yksi on, että tulevaisuudessa uusia työpaikkoja ei enää synnykään automaation myötä katoavien tilalle. Huoli perustuu yleensä väärinymmärykseen siitä, miksi niitä uusia työpaikkoja ennenkään syntyi—ks aiempi kirjoitukseni Työpaikkaterminaattori tulee? (se kannattaa lukea ensin). Toinen huoli, ja tämän jutun aihe, on että tällä kertaa automaatio ei enää hyödytäkään tavallisia ihmisiä, vaan rikastuttaa vain joitain biljonäärejä.
Helikopterirahan käyttämisestä euroalueen talouden elvyttämiseksi on käyty paljon keskustelua. Monet esitetyt väitteet sitä vastaan ovat harhaanjohtavia tai suorastaan virheellisiä. Jälkimmäisistä esimerkiksi käy väite, että se rikkoisi euroalueen sääntöjä ja Euroopan Keskuspankin (EKP) mandaattia. Edellisistä käy väite, että helikopteriraha sekoittaisi raha- ja finanssipolitiikan keskenään. (lisää…)
Niku Määttänen esitteli joku aika sitten Talouspolitiikan Arviointineuvoston taustaraportin, joka käsitteli verotuksen vaikutuksia. Samanlaisen huomion ansaitsee toinen taustaraportti, Henri Keräsen ja Tero Kuusen (KK) raportti “EU’s Fiscal Targets and Their Economic Impact in Finland” (en saanut tähän linkkiä, koska TAN:in sivut ovat väliaikaisesti pois käytöstä), joka käsittelee finanssipolitiikan vaikutuksia. Yhdistettynä muuhun tutkimustietoon sen tulokset tukevat elvytyksen käyttöä talouskasvun luomiseksi. (lisää…)
Rakenneuudistuksia perustellaan sillä, että ne ovat tie nopeaan kasvuun. Ovatko ne? (lisää…)
Huomasin tänä aamuna (21.10) YLE:n Uutisista, että Suomen Pankki suosittelee Suomen investointien elvyttämiseksi säätelyn purkua. Ilmeisesti SP:n mielestä säätely tai ainakin huono sellainen on tärkein syy investointien alhaisuuteen. (lisää…)
Talouspoliittisessa keskustelussa asetetaan nyt usein vastakkain elvytys, eli verojen alentaminen tai julkisten menojen kasvattaminen, ja yritysten kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kohentaminen lähinnä työn hintaa alentamalla.
Kreikka ja Troikka ovat useaan otteeseen sopineet Kreikan lainojen ehtojen keventämisestä. Lainaehtojen keventäminen on kuitenkin täysin sama asia kuin lainojen anteeksianto, vaikka ne formaalisti erotetaankin toisistaan. Kreikan todellinen velkataakka on puolet nimellisestä, jos lainaehtojen keventäminen otetaan huomioon. Troikka harhauttaa EU-kansalaisia, koska se kieltäytyy hyväksymästä tätä, vaikka nykyisten kirjanpitosääntöjenkin mukaan sen pitäisi hyväksyä tosiasiallinen velkojen anteeksianto. (lisää…)
Saska Saarikoski (SS) käsitteli kolumnissaan (Kreikan kohtalo on Kreikasta kiinni, HS 11.6.2015) Kreikan kriisiä tavalla, jota on syytä kommentoida. Se oli hyvä esimerkki irrationaalisesta journalismista, jota näkee yhä enemmän. En ehtinyt kommentoida SS:n kirjoitusta tuoreeltaan, mutta sen jälkeenkin on samanlaista irrationalismia Suomenlahteen juoksutettu. (lisää…)
Talousennusteita ja -tutkimusta tekevät laitokset - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Palkansaajien tutkimuslaitos (PT), Pellervon taloustutkimus (PTT), Suomen Pankki (SP), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) - sekä Valtiovarainministeriö (VM) julkistivat Jyväskylän yliopistossa järjestetyssä Taloustutkijoiden XXXII kesäseminaarissa pitkän aikavälin kasvuennusteensa Suomen taloudelle.
Pitkän aikavälin kasvuennusteet oli tällä kertaa pyydetty seuraaville kahdelle vuosikymmenelle: 2015-2025 ja 2026-2035. (lisää…)
Elvytyksen höydyt ovat suurimmallaan silloin kun taloudessa on paljon hyödyntämätöntä kapasiteettia, ennen kaikkea työvoimaa. Tällöin julkinen valta voi esimerkiksi toteuttaa uuden rakennushankkeen ilman, että jokin yksityinen rakennushanke jää sen seurauksena toteuttamatta.