Kirjoittaja on taloustieteen professori Helsingin yliopistossa.
Lama synnyttää innovaatioita, ainakin talouspoliittisia sellaisia. Ehdotettujen lamalääkkeiden tolkullisempaan päähän kuuluu ETLAn Vesa Vihriälän ehdotus (25.9.) työnantajamaksun väliaikaisesta alentamisesta. Työnantajamaksun alennuksista on jopa tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Valitettavasti vaan ainakin työllisyyden kannalta temput ovat olleet melko tehottomia.
Tiesittekö, mikä on mikrotaloustieteen ja makrotaloustieteen ero. Mikro on tiedettä - makro taloutta.
Valtiovarainministeriön eilen julkistama ennuste oli synkänpuoleista luettavaa. Varsinainen uutinen ennusteessa ei kuitenkaan ollut talouskasvun olemattomuus, vaan se että Suomi rikkoo räikeästi vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajaa.
Aamun lehtitietojen mukaan työmarkkinajärjestöt eivät saaneet ehdotusta eläkeuudistukseksi kasaan. Yle-uutisten mukaan neuvotteluja näyttää jumittavan kysymys eläkeiän automaattisesta indeksoinnista sekä uudistuksen vaikutuksesta kestävyysvajeeseen. Kumpaakin on ulkopuolisen hiukan hankala ymmärtää.
Suomen armeijan aseita on jo pitkään reivattu NATO-yhteensopivaksi. Suomalaisten asenteita ei.
Tämän viikon maanantaina oli valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahojen haun deadline. Haku liittyy valtion tutkimuslaitosten ja rahoituksen kokonaisuudistukseen. Tarkoitus on hyvä, mutta synnyttää aikamoisen härdellin, jonka lopputulos on kaikkea muuta kuin selvä.
Kun verkkokaupasta 500 euron espressokeittimen kauppias saattaa nykyään tarjota 50 euroa selvää rahaa ostohyvityksenä eli cashbackkinä. Siis rahaa takaisin sen sijaan että keittimestä saisi 50 euron alennuksen. Taitava kauppias on lukenut behavioral economicsia. Ilmeisesti samoja kikkoja on opiskeltu myös valtiovarainministeriössä, koska ensi vuoden budjetti on rakennettu samalla periaatteella.
Vanhan ekonomistivitsin mukaan kun huoneessa on kaksi ekonomistia, on siellä vähintään kolme mielipidettä. On one hand … but on the other hand. Ei näytä enää pitävän paikkaansa - ainakaan Suomessa. Päinvastoin, tässä yhden totuuden maassa näyttää vallitsevan herttainen yksimielisyys talouspolitiikan päälinjoista.
Kun tutkimusta tarpeeksi pitkään harrastaa, sattuu matkan varrella mokiakin. Huonoja päätöksiä ja vääriä valintoja tekee varmaan meistä jokainen. Harkitsemattomia kommenttejakin tulee joskus melkein kaikilta, jotka vastaavat puhelimeen toimittajien soittaessa. Tutkijan kannalta kiusallisimpia ovat kuitenkin ne, joista jää paperille jälki, jota myöhemmät tutkijapolvet pääsevät irvimään ja vielä pahempia ne, joita kukaan ei huomaa mutta joita joku myöhemmin johonkin tarkoitukseen käyttää.
Valtioneuvosto on tänään 30.1. 2014 antamallaan asetuksella päättänyt perustaa talouspolitiikan arviointineuvoston. Neuvoston tulee viisi jäsentä ja virkamiessihteeri. Se perustetaan VATTin yhteyteen.
Hesarin sunnuntainumeron pääkirjoitussivulla toimittaja Laura Saarikoski kauhisteli eläkeiän nostoa 67 vuoteen huomauttaen, että tämä tarkoittaisi että alimpaan tuloviidennekseen kuuluva duunari ei ehtisi eläkkeestä nauttia kuin vuoden. Sen sijaan raskasta työtä tekevät nuorena kuolevat sekatyömiehet maksavat pitkään elävien hyvätuloisten toimihenkilöiden eläkkeet. Maailma voi olla epäreilu, mutta onneksi ei sentään näin pahasti.
Helsingin käräjäoikeudessa on alkamassa Suomen mittakaavassa massiivinen kartellioikeudenkäynti. Sadat yksityiset metsänomistajat, 43 kuntaa ja Metsähallitus hakevat puun ostokartelliin osallistuneilta metsäyhtiöiltä yhteensä 228 miljoonan vahingonkorvauksia. (lisää…)
Mikä on helpoin tapa tehdä uskottava rakennepoliittinen ohjelma?
Vastaus: Tekemällä ohjelmapaperista niin pitkä, ettei kukaan jaksa lukea sitä loppuun.
Ja mitä tekee ekonomisti jolta kysytään arvioita tästä paketista?
Vastaus: Ottaa huolestuneen ilmeen ja toteaa, että toimet ovat kipeitä, mutta kestävyysvajetavoitteen kannalta oikeansuuntaisia ja välttämättömiä. Ja että niiden vaikuttavuus riippuu toteutustavasta. Tällaisen analyytikon on aika vaikeaa olla väärässä. (lisää…)
Helsingin yliopisto on kansainvälisen QS yliopistovertailun mukaan maailman 69:nneksi paras yliopisto. Tämä on Helsingin yliopiston tähänastinen ennätys eri rankingeissa. Times Higher Education vertailussa Helsingin yliopiston sijoitus on 100 ja Shanghai-rankingissa 76. Yliopistolla suurinta hupia kuitenkin aiheuttaa, että Aalto-yliopistoa ei esimerkiksi Shanghain maailman 500 parhaan yliopiston listalta löydy ollenkaan. Kahdelta muulta listalta Aalto-opistokin sentään löytyy, tosin vasta reilun 200 muun yliopiston jälkeen.
Kuten tarkkaavaisimmat talousblogin lukijat ehkä jo ehtivät huomata, Jukka Lassila on korjannut ETLAn eläkelaskemia ja lisännyt tätä koskevan kommentin edellisen ETLA raporttia repostelleen blogini keskusteluosaan. Kun kyseessä on eläkeuudistuksen tärkeimpiin kuuluva taustapaperi, on mielestäni syytä nostaa kissa takaisin pöydälle. (lisää…)
ETLAn tutkijat Niku Määttänen, Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen julkaisivat maanantaina mielenkiintoisen raportin eläkejärjestelmän uudistamisvaihtoehdoista. Erityisen mielenkiintoiseksi raportin tekee se, että joku ETLAn malleista saattaa toteutua. Vaikka SAK ja STTK ehtivät ehdotukset torjumaan jo kaksi tuntia raportin julkistamisen jälkeen, vakavasti otettavia vaihtoehtoisia malleja ei juuri ole julkisesti esitetty.