Tällä hetkellä suomalaisten sijoittajien - niin kotitalouksien kuin yhteisöjenkin - kotimaisiin yrityksiin tekemät osakesijoitukset ovat ns. yleisöjulkisia riippumatta niiden suuruudesta. Tuleeko näin olla myös jatkossa?
Tällä hetkellä suomalaisten sijoittajien - niin kotitalouksien kuin yhteisöjenkin - kotimaisiin yrityksiin tekemät osakesijoitukset ovat ns. yleisöjulkisia riippumatta niiden suuruudesta. Tuleeko näin olla myös jatkossa?
Pankkien perinteinen tehtävä on ottaa vastaan talletuksia ja välittää niitä eteenpäin yrityksille tai yksityishenkilöille myönnettävinä lainoina. Netissä leviävä vertaispankkitoiminta yrittää tehdä pankeista tarpeettomia. Suomeenkin näitä 1000 - 10000 euron mikrolainoja välittäviä nettisaitteja on rantautunut jo kaksi.
Miksi rahoitussektorista, pankeista, investointiyrityksistä ja muista, on mitään hyötyä? Oppikirjavastaus on, että se helpottaa varojen välitystä säästäjiltä niille, jotka tarvitsevat varoja investointeihin, antaa kansalaisille mahdollisuuden suojautua riskeiltä. Vallitseva kriisi antaa kuitenkin aiheen kysyä, onko sen merkitystä (taloudelliselle) hyvinvoinnille liioiteltu. (lisää…)
Yksi lukuisista ihmetyksen aiheistani on, miksi monet piensijoittajat suostuvat maksamaan suuria hallinnointipalkkioita osakerahastojen salkunhoitajille. Yleensä suositeltavampi vaihtoehto olisi sijoittaa edulliseen indeksirahastoon tai ostaa itse osakkeita. Selitys saattaa liittyy siihen, että osa ihmisistä olettaa tuottoisan osakesijoittamisen olevan jonkinlaista salatiedettä, jonka vain hyväpalkkaiset salkunhoitajat hallitsevat.
Annalla on omenoita, hän haluaisi perunoita. Bertalla on perunoita, hän haluaisi omenoita. Vaihtamalla Annan omenoita Bertan perunoihin molempien hyväksymään hintaan molempien hyvinvointi kohenee. Vaihtosuhde p = omenoita-per-peruna on hinta. Jossain erikoistapauksessa se voisi olla vaikka p=1, mutta siinä hinnassa ei ole mitään mystistä.
Klassinen sijoitusvinkkihuijaus toimii näin. Huijari lähettää joukolle sijoittajia ilmaisen vinkin, esim jonkin osakkeen noususta tai laskusta, tai jonkin tasaiseksi ennakoidun jalkapallo-ottelun voittajasta. Puolelle porukasta laitetaan vinkki yhdestä, toiselle puolelle toisesta tuloksesta. Seuraavalla kierroksella huijari lähettää uuden vinkin niille, joiden aiemmin saama vinkki kävi toteen.
Yhä hankalammalta näyttävä euroalueen velkakriisin hoito väliaikaisiksi tarkoitettujen järjestelyjen kautta saattaa pysäyttää myös pysyväksi tarkoitettujen vakausmekanismien kehittämisen. Taloustieteilijä Paul De Grauwe perustelee kuitenkin tuoreessa (ja varsin yleistajuisesti kirjoitetussa) raportissaan selkeästi, miksi euromaat tarvitsevat välineitä toisten jäsenmaiden velanhoitokyvyn tukemiseen.
Finanssivalvonta kovisteli tänään (14.4.) pankkeja siitä, että ne myöntävät asiakkailleen liian suuria asuntolainoja. Asuntomarkkinoihin liittyvistä riskeistä huolehtiminen tietysti kuuluukin Finanssivalvonnan toimenkuvaan. Mutta Finanssivalvonta vaikenee ongelmien varsinaisesta syystä.
Ehkä osittain tulevista vaaleistakin johtuen suomalainen tuloerokeskustelu on virkistinyt kovasti viimeaikoina. Keskustelulle on varmasti aihetta, sillä vaikka tuloerot ovat Suomessa vielä kansainvälisesti katsottuna pieniä, on niiden kasvuvauhti ollut nopeaa. Etenkin rikkaimman 1%:n tulo-osuus on kasvanut ripeästi. Suomalainen debatti on ollut kuitenkin keskustelua siitä, onko tämä hyvä vai huono asia. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miltä sektoreilta huipputulot tulevat. Yhdysvalloissa on tehty viimeaikoina mielenkiintoisia havaintoja tästä aiheesta. (lisää…)
Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoituslaitos. Sen yrityksille tarjoama rahoitus on - Finnveran oman sidosryhmäraportoinnin mukaan - vaikuttanut yli 100 000 työpaikan ja 30 000 uuden yrityksen syntymiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Jos nämä luvut pitävät paikkansa, valtioneuvoston tulisi harkita tämän organisaation nimeämistä Midakseksi.
Valtiovarainministeriön virkamiehet visioivat raportissaan “pitkäikäisyyseläkkeitä”, jotka ostetaan esimerkiksi 65-vuoden iässä mutta nostetaan vasta esimerkiksi 80-vuoden iästä alkaen. Raportti on herättänyt ainakin yleisönosastoissa kiivasta keskustelua. Monia tuntuu suorastaan järkyttävän ajatus, että “nostamatta jääneitä” eläkkeitä ei maksettaisi perillisille. Osa taas pelkää, että taustalla on tavoite luopua julkisesti rahoitetusta vanhusten hoivasta.
Kommentoin näitä kysymyksiä tässä haastattelussa.
Rahoitusmarkkinoilla toimivilla yrityksillä on minusta hämmästyttävä kyky tuottaa ja myydä sekä erittäin hyödyllisiä että täysin hyödyttömiä tuotteita. Esimerkki tuotteesta, jonka tarjoama lisäarvo jää ainakin minulle täydelliseksi mysteeriksi, on rahastoyhtiö UB:n hiljattain lanseeraama “Kuponkiobligaatio Fortum, Sampo ja UPM-Kymmene“. Samantapaisia sijoitustuotteita myyvät monet muutkin rahastoyhtiöt ja pankit.
EU-tuomioistuimelta odotetaan päätöstä vakuutusmaksujen sukupuolijaottelun laillisuudesta. Vakuutusyhtiöiden mukaan maksujen tasaaminen nostaisi hintoja. Tämä varmaankin kuulostaa tavalliselta lobbaamiselta monen maallikon korvaan — miksi hintojen tasaaminen nostaisi keskihintaa? — mutta tällä kertaa lobbarit ovat oikeassa. Syy on vakuutusmarkkinoihin paljon yleisemminkin liittyvä ilmiö, nimeltään haitallinen valikoituminen (engl. adverse selection).
Finanssikriisin aikaan kuului usein ehdotettavan, että tarvitaan “enemmän sääntelyä.” Se on vähän sama kuin jos ehdottaisi, että tarvitaan enemmän lakeja. Ehkäpä tarvitaankin, mutta ei se nyt oikeastaan mikään ehdotus ole.
Jotkut ovat kyllä pohtineet asiaa vähän syvällisemminkin. (lisää…)
Kotimaisessa keskustelussa pohditaan toistuvasti sitä, ottavatko kotitaloudet liian suuria asuntolainoja ja kuinka kulutusluottojen ja pikavippien ottaminen johtaa ylivelkaantumiseen.
Jonathan Levin (Stanford University) piti viime viikolla esitelmän kulutusluottomarkkinoista ja -sopimuksista Toulousessa järjestetyissä CEPR:in soveltavan toimialantaloustieteen seminaarissa. Se asettaa suomalaiset kulutusluottomarkkinat uudenlaiseen valoon.
Helsingin Sanomien (24.5) mukaan Valtiovarainministeriö valmistelee uudistusta, joka keventäisi kertamaksullisten eläkevakuutuksen verotusta. Nykyjärjestelmässä kertamaksulla maksettavan eläkevakuutuksen verotus on hyvin kireätä. Käytännössä verottaja ottaa silloin osan myös sijoitettavasta pääomasta eikä vain sen tuotosta kuten yleensä säästämisen verotuksessa. (lisää…)