Annalla on omenoita, hän haluaisi perunoita. Bertalla on perunoita, hän haluaisi omenoita. Vaihtamalla Annan omenoita Bertan perunoihin molempien hyväksymään hintaan molempien hyvinvointi kohenee. Vaihtosuhde p = omenoita-per-peruna on hinta. Jossain erikoistapauksessa se voisi olla vaikka p=1, mutta siinä hinnassa ei ole mitään mystistä.
Suomen Pankin viestintäpäällikön Mika Pösön Vieraskynä-kirjoitus tämän päivän Helsingin Sanomien taloussivuilla kannattaa lukea. Kirjoitus on lyhyt ja selkeä kuvaus siitä, miksi lyhyimmät euribor-korot ovat EKP:n ohjauskorkoja alhaisempia ja miten pankkien poikkeuksellinen likviditeetinkysyntä (ja keskuspankkien viimeaikaiset toimet finanssikriisin ratkaisemiseksi) ovat vaikuttaneet euribor-korkojen määräytymiseen.
Mielenkiintoista on myös pohtia, miten euribor-korkojen poikkeuksellisen alhainen taso vaikuttaa siihen, kuinka korkojen aikarakennetta (eli ns. tuottokäyrää) pitäisi tulkita.
Nordean mukaan suomalaisten “asunnon ostokyky” on nyt “lähes ennätyshyvä” - viimeksi se oli tyypillisellä helsinkiläisellä kotitaloudella yhtä hyvä vuonna 1996. Mitä tästä voi päätellä? Se tiedetään, että vuoden 1996 jälkeen asuntojen hinnat nousivat monta vuotta nopeasti. Kääntyvätkö asuntohinnat siis taas nousuun? (lisää…)