Viime aikoina Suomessa euroalueen rahoitusmarkkinakriisikin on ajoittanut jäänyt sen valituksen alle, jonka maan mahtavat ovat kohdistaneet Suomen kilpailukyvyn väittämäänsä heikkouteen. Minulle on jäänyt epäselväksi, mitä he tällä tarkoittavat, joten lienee tarvetta käydä läpi, miltä Suomen kilpailukyky näyttää perinteisten mittareiden valossa. (lisää…)
Kirjoitin hiljattain kauppapolitiikasta Niin & näin-lehteen, josta pyydettiin Dani Rodrikin uusimman kirjan teemoihin liittyvää juttua. ( Linkki juttuuni ) Yksi Rodrikin pointeista on, että kansainvälisen kaupan esteet voivat joskus olla hyödyllisiä, jos taloudellisesti tehokkaammat tavat vaikuttaa asioihin ovat poliittisesti tai institutionaalisesti mahdottomia. Eräs aihe, joka olisi mennyt vähän sivuraiteille tuossa jutussa, mutta käy blogijutun aiheeksi, on uusien toimialujen suojelu (infant industry protection).
Kirjoitin kutakuinkin tasan kaksi vuotta sitten arvion Dambisa Moyon kirjasta “Dead Aid” (Farrar, Straus and Giroux, 2009 )sen Suomessa herättämän kiinnostuksen vuoksi. Tarjosin sitä Suomen Kuvalehdelle, jossa osa arviostani julkaistiin haastattelun muodossa laajemmassa avun vaikutuksia käsittelevässä Kustaa Hulkon kirjoitamassa artikkelissa. Kaikkea siihen ei kuitenkaan mahtunut, joten ajattelin nyt julkaista koko arvioni parilla lisähuomiolla höystettynä. Teen tämän, koska Moyon uusinkin kirja on saanut huomiota osakseen ja vanhaankin viitataan taajaan. Ja aivan verrytelläkseni blogin kirjoittamista pienen tauon jälkeen. (lisää…)
Kreikan vaalien lähestyessä ja markkinoiden panikoituessa tuttuun tapaansa Kreikkaa ja kreikkalaisia syyllistetään monin tavoin. Samoin kreikkalaisten äänestämiseen yritetään vaikuttaa. Yksi osa tätä on mystifioida Kreikan saama apu vertaamalla sitä Marshall-apuun, kuten ulkomaankauppaministerimmekin on tehnyt. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta, oikeampaa olisi verrata Kreikkaa 1. maailmansodan jälkeiseen Saksaan ja sille sysättyyn sotakorvaustaakkaan. (lisää…)
Rahoitusmarkkinat hinnoittelevat valtion velkoja kuin päättömät kanat, ne kaakattavat yhdellä äänellä yhtä pienen hetken kaakattaakseen vastakkaista näkemystä hetken päästä. Valitettavasti poliittiset ja ei-poliittiset päätöksentekijät seuraavat perässä. (lisää…)
Suomalaisen poliittisen eliitin kannanotoissa on painotettu tärkeyttä päästä osallistumaan niihin piireihin, joissa tosiasiassa päätetään myös Suomea koskevista asioista. Sitä korostettiin erityisesti Euroopan Rahaliittoon (EMU) liityttäessä. Suomi onkin ilmeisen hyvin päässyt piireihin. Siksipä on syytä kysyä, onko suomalaisten hyvinvointi tämän kasvaneen vaikutusvallan seurauksena kasvanut. Valitettavasti on hyvin mahdollista, että ei ole. (lisää…)
Maailman ja Euroopan vuonna 2008 alkanut rahoitusmarkkinakriisi, joka on luonut myös Euroopan valtioiden velkakriisin, ei taltu toimin, joita EU:n, EMU:n byrokraattien ja eri maiden valtiovarainministeriöiden suunnitelmien pohjalta on toteutettu. Olisikohan aika siirtyä toimiin, joita taloustietelijät norsunluutorneistaan ovat varsin yksituumaisesti esittäneet jo pitkän aikaa? (lisää…)
Kutakuinkin vuosi sitten Suomen ja Venäjän välillä oli pientä diplomaattista kärhämää johtavien Kokoomus-puolueen johtohahmojen vähäteltyä Venäjän taloudellista voimaa. Mutta miten valtioiden taloudellista voimaa tulisi mitata, ja jos mitta löydetään, niin millainen Venäjän voima on? (lisää…)
Eurokriisin yhteydessä puhutaan yhä useammin eurobondeista, eli euromaiden yhdessä takaamista joukkovelkakirjalainoista. Suomessa eurobondeja vastustetaan aika kategoriseseti. Eurobondit nähdään askeleena kohti liittovaltiota, jossa Suomi joutuu jatkuvasti rahoittamaan rahaliiton budjettikurittomia jäsenmaita.
Suomi vaatii Kreikalta vakuuksia tulevaisuudessa sille myöntämilleen luotoille. Miten tämä vaikuttaa Kreikan velka-ongelmaan? (lisää…)
Kreikan julkisen omaisuuden yksityistämistä on laajalti esitetty tärkeäksi osaksi julkisen velkaantumisen hillintää. Yksityistäminen todennäköisesti kuitenkin vain pahentaa ongelmaa. (lisää…)
Kreikan julkinen velka suhteessa Kreikan sen maksukykyyn (bruttokansantuotteeseen) on hyvin korkea. Se on itse asiassa korkeampi kuin monien sellaisten maiden on ollut, joiden julkisen sektorin velkoja on viimeisten vuosikymmenien aikana järjestetty uudelleen. Miksei velkojen uudelleenjärjestely nyt kelpaa? Pyydän jo nyt anteeksi, vastaukseni on vähän pidemmänpuoleinen, mutta kelvannee siten unilääkkeeksi. (lisää…)
EU:n päättäjien tapaa hoitaa euromaiden velkakriisiä on arvosteltu paljon, mutta toimettomuudesta heitä ei voi syyttää. Euromaat ovat lyhyessä ajassa tehneet useita sopimuksia, joiden aikaansaaminen olisi luultavasti ollut mahdotonta ilman kriisin luomaa painetta. Näistä viimeisin on vuoden 2013 alusta voimaan astuva Euroopan vakausmekanismi (EVM). EVM on tarkoitettu pysyväksi järjestelmäksi ja se myös korvaa aikaisemmat väliaikaiset rahoitusjärjestelmät joiden kautta on tuettu Kreikkaa ja Irlantia.
Suomalaisessa(kin) maahanmuuttokritiikissä usein toistuva väite on, että erityisesti islaminuskoisista maista tulevilla ihmisillä on eniten vaikeuksia sopeutua tänne. Yhtenä ristiriitojen lähteenä pidetään naisten asemaa ja uskonnon vaikutusta siihen, naisten ympärileikkaukset nostetaan usein esille. Mutta ehkä taustalla onkin jotakin muuta? (lisää…)
Tämän aamun YLE:n radiouutisissa kerrottiin, että Veracellin sellutehtaalla (jonka yksi omistaja on StoraEnso) Brasiliassa on taas osoitettu mieltä, paikalliset naiset ovat istuttaneet eukalyptusviljelmille tarvitsemiaan kasveja. Mielensoittajat kuuluivat Brasilian isoon maattomien joukkoon. Samanlaisia uutisia erilaisista mielenosoituksista tulee tasaisin väliajoin. Onkohan tässä kaikki? (lisää…)
Kansalaisjärjestöillä on suuri merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa. Väittäisin, että niiden merkitys kasvaa koko ajan, on vaikea keksiä sellaista aihetta, että tiedotusvälineissä ei kuultaisi niitä asiantuntijoina. Joskus tästä on oltava huolissaan, kansalaisjärjestöjä saattaa vaivata “aina huonosti” -oireyhtymä. (lisää…)