Kirjoittaja on makrotaloustieteen professori Helsingin yliopistossa ja Helsinki Graduate School of Economicsissa.
Alustava versio hartaasti odotetun Mirrlees-raportin toisesta osasta on julkaistu. Raportti on hyvin arvovaltaisen tutkijajoukon näkemys siitä, miltä hyvän verojärjestelmän tulisi näyttää ja miten Ison-Britannian verojärjestelmää tulisi uudistaa. Lopullinen Totuus tuskin löytyy tästäkään raportista, mutta siihen tullaan varmasti viittaamaan paljon.
Eläketurvakeskus julkaisi viime viikolla selvityksen osa-aikaeläkeläisistä. Siitä laaditun tiedotteen pääotsikko kuului “Osa-aikaeläke edistää työurien pidentämistä”. Tiedotteen mukavalta kuulostava viesti osa-aikaeläkkeiden siunauksellisuudesta meni läpi monissa viestimissä. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksen (24.10.) otsikko oli “Osa-aikaeläke on pidentänyt työuria”.
Euromaiden yhteisen kasvu- ja vakaussopimuksen tavoitteena on rajoittaa jäsenmaiden velkaantumista. Sopimuksessa on myös määritetty sanktiot maille, jotka sitä rikkovat.
Hallituksen energiaveropakettia on viime viikkoina kritisoitu monelta taholta. Viimeisin ja ehkä kaikkein vakavimmalta vaikuttava kritiikki liittyy maakaasuun. Energiayhtiö Gasumin teettämän selvityksen mukaan koko uudistus saattaa kasvattaa hiilidioksidipäästöjä. Tämä johtuu selvityksen mukaan siitä, että uudistuksen seurauksena maakaasua korvataan kivihiilellä (ja ehkä turpeellakin) ja kivihiilen käyttö aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin maakaasun käyttö.
Eläketurvakeskus julkisti tällä viikolla ihmisten eläkeaikeita kartoittavan tutkimuksen. Tulokset perustuvat vuonna 2008 toteutettuun kyselyyn, jossa eläkeikää lähestyviltä ihmisiltä kysyttiin mm. milloin he aikovat jäädä kokoaikaisesti eläkkeelle.
Turpeen käyttöä ja tuotantoa tuetaan veronmaksajien rahoilla ainakin syöttötariffin ja tärkeimpiä fossiilisia polttoaineita matalamman energiaveron muodossa. Paavo Väyrystä lukuun ottamatta aika harva kehtaa kuitenkaan enää väittää turvetta erityisen ympäristöystävälliseksi energianlähteeksi. Hiilidioksidipäästöjen kannalta sitä pidetään yleisesti ainakin yhtä huonona energianlähteenä kuin kivihiiltä ja öljyä. Ilmeisesti turveteollisuuskin on alkanut korostaa muita asioita, erityisesti huoltovarmuutta ja työllisyyttä.
Helsingin kaupunki omistaa itse suuren osan kaikesta tulevaan uudisrakentamiseen käytettävästä maasta. Nykyiset Helsingin asuntohinnat, jotka ylittävät reippaasti rakennuskustannukset, kertovat siitä, että rakentamiseen soveltuva maa on Helsingissä arvokasta. Siksi se, minkälaisilla ehdoilla kaupunki luovuttaa omistamaansa maata rakennettavaksi, on helsinkiläisten kannalta tärkeä kysymys. Kaiken järjen mukaan kaupungin omistaman maan myynti- tai vuokratulot voisivat olla merkittävä tulonlähde Helsingin kaupungille.
Helsingin Sanomien (24.5) mukaan Valtiovarainministeriö valmistelee uudistusta, joka keventäisi kertamaksullisten eläkevakuutuksen verotusta. Nykyjärjestelmässä kertamaksulla maksettavan eläkevakuutuksen verotus on hyvin kireätä. Käytännössä verottaja ottaa silloin osan myös sijoitettavasta pääomasta eikä vain sen tuotosta kuten yleensä säästämisen verotuksessa. (lisää…)
Eduskunta äänestää ensi viikolla Suomen osuudesta euromaiden hallitusten, komission, IMF:n ja EKP:n keskenään sopimasta Kreikan pelastuspaketista. Teknisesti kysymys on 1,6 miljardin euron lisäbudjetista, jonka eduskunta joko hyväksyy tai hylkää.
Muutaman päivän takainen uutinen siitä, miten ihmiset jonottivat uusia Hitas-asuntoja yön yli ulkona, on herättänyt jälleen keskustelua koko Hitas-järjestelmän järkevyydestä tai järjettömyydestä.
Suomenkin julkinen velka kasvaa finanssikriisin seurauksena selvästi. Samalla julkisen velan hallinnasta tulee koko kansantalouden kannalta aikaisempaa tärkeämpi asia. Kysymys on pitkälti samoista asioista, joita kotitaloudet joutuvat pohtimaan päättäessään asuntolainansa viitekorosta.
Kuten kaikki tietävät, Kreikan julkinen talous on epätasapainossa. Mutta kuinka pahasti se on epätasapainossa ja miten sitä arvioidaan?
Taloussanomien (14.1) mukaan Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen mielestä “[...]nyt ei ole aika nostaa esille asioita, jotka ovat omiaan herättämään epävarmuutta kulutuskysynnän jatkumisesta. Esimerkiksi puheet veronkiristyksistä ja julkisen talouden vajeen paikkaamisesta olisi Tyrväisen mukaan syytä siirtää vaikkapa vuoden päähän.”
Kirjoitin aikaisemmin Ranskan liikkeelle laskemista reaalibondeista ja noin viiden vuoden reaalikoroista. Ranska laskee aika ajoin liikkeelle myös usean vuosikymmenen päästä erääntyviä reaalibondeja. Niiden hintojen perusteella saadaan vastaavasti tietoa hyvin pitkistä reaalikoroista.
Näin joulun alla tuntuu asianmukaiselta muistuttaa siitä viisaudesta, että raha ei tuo onnea, vaan onnea tuo ne tavarat ja palvelut, joita rahalla saa. Tämä perustelee samalla sen, miksi reaalikorkojen pitäisi olla monien päätösten kannalta paljon tärkeämpiä kuin nimelliskorkojen.
Hallitusta on viime aikoina monelta taholta syytetty siitä, että sen elvytyspolitiikka perustuu liiaksi veronalennuksiin ja liian vähän julkisen kulutuksen ja investointien lisäämiseen. Veronalennusten katsotaan olevan tehottomia, koska kuluttajat säästävät suuren osan veronalennuksistaan.