Artikkelin Talouden mittarit ja tavoitteet kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=1329 Fri, 29 Mar 2024 13:58:10 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Politiikanteon ohjaamisee http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-1596 Politiikanteon ohjaamisee Wed, 09 Feb 2011 07:57:33 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-1596 [...] ja Matti Liski ovat kirjoittaneet erilaisten hyvinvointi-indeksien ongelmista täällä ja täällä Ari Hyytinen tuloista ja onnellisuudesta täällä. Teemaan liittyy vielä ainakin ikuinen [...] [...] ja Matti Liski ovat kirjoittaneet erilaisten hyvinvointi-indeksien ongelmista täällä ja täällä Ari Hyytinen tuloista ja onnellisuudesta täällä. Teemaan liittyy vielä ainakin ikuinen [...]

]]>
Kirjoittaja: Artturi http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-351 Artturi Wed, 11 Nov 2009 10:53:02 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-351 Niin siis mä yritin siis kysellä sitä, että jos valtio painas sen rahan keskuspankin sijaan, niin eikös ne osittaisvarantopankit silti lainais sen rahan eteenpäin? Vai tarkoitatko, että pankeilta kiellettäis osittaisvarannot? Miks muuten valistunut kansa haluis lainaamisen tuotot omiin käsiinsä? Eikös ne lähinnä haluis mieluummin luopua keskuspankkirahan monopolista? Niin siis mä yritin siis kysellä sitä, että jos valtio painas sen rahan keskuspankin sijaan, niin eikös ne osittaisvarantopankit silti lainais sen rahan eteenpäin? Vai tarkoitatko, että pankeilta kiellettäis osittaisvarannot?

Miks muuten valistunut kansa haluis lainaamisen tuotot omiin käsiinsä? Eikös ne lähinnä haluis mieluummin luopua keskuspankkirahan monopolista?

]]>
Kirjoittaja: Pate http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-348 Pate Mon, 09 Nov 2009 21:14:05 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-348 "Pate: Mikä sinun käsityksen mukaan on keskuspankkirahan rooli osittaiskassavarantopankkijärjestelmän luomassa rahassa? Mitä tapahtuu pankkien “luomalle” rahalle, jos valtio luo lisää rahaa? (Eli siis, jos valtio painaisi lisää rahaa sen sijaan, että se lainaa sitä markkinoilta?)" Keskuspankkiraha toimii ainoastaan "reservinä", jonka yksityiset pankit voivat moninkertaistaa. Nykyisin tämän "reservivaluutan" kasvattaminen mahdollistaa osittaisessa kassavarantopankkijärjestelmässä myös pankkien luotonlaajentamisen lisäämisen ja näin ollen myös rahamäärän kasvattamisen. Kysymys onkin lähinnä siitä, kuka pääsee yhteiskunnassa ensimmäisenä kuluttamaan uunituoretta rahaa. Tällä hetkellä ensimmäisiä kuluttajia ovat lähinnä yksityiset pankit myönnettyjen luottojen muodossa. Luulisi valistuneen kansan tahtovat saada tällaisen oikeuden omiin käsiinsä. "Rahamäärän kasvattaminen, jonka markkinat uskovat olevan pysyvä, kasvattaa inflaatiota verrattuna tilanteeseen jossa rahamäärää ei kasvateta." Pankkien luoma raha on aivan yhtä pysyvää kuin valtionkin luoma, koska efektiivisesti velkaa siirrettään nykyjärjestelmässä aina vain eteenpäin maksamalla aiemmat velat ottamalla entistäkin enemmän velkaa. Jos näin ei tehdä, koko järjestelmä romahtaa rahanpuutteet takia. “Pate: Mikä sinun käsityksen mukaan on keskuspankkirahan rooli osittaiskassavarantopankkijärjestelmän luomassa rahassa? Mitä tapahtuu pankkien “luomalle” rahalle, jos valtio luo lisää rahaa? (Eli siis, jos valtio painaisi lisää rahaa sen sijaan, että se lainaa sitä markkinoilta?)”

Keskuspankkiraha toimii ainoastaan “reservinä”, jonka yksityiset pankit voivat moninkertaistaa. Nykyisin tämän “reservivaluutan” kasvattaminen mahdollistaa osittaisessa kassavarantopankkijärjestelmässä myös pankkien luotonlaajentamisen lisäämisen ja näin ollen myös rahamäärän kasvattamisen. Kysymys onkin lähinnä siitä, kuka pääsee yhteiskunnassa ensimmäisenä kuluttamaan uunituoretta rahaa. Tällä hetkellä ensimmäisiä kuluttajia ovat lähinnä yksityiset pankit myönnettyjen luottojen muodossa. Luulisi valistuneen kansan tahtovat saada tällaisen oikeuden omiin käsiinsä.

“Rahamäärän kasvattaminen, jonka markkinat uskovat olevan pysyvä, kasvattaa inflaatiota verrattuna tilanteeseen jossa rahamäärää ei kasvateta.”

Pankkien luoma raha on aivan yhtä pysyvää kuin valtionkin luoma, koska efektiivisesti velkaa siirrettään nykyjärjestelmässä aina vain eteenpäin maksamalla aiemmat velat ottamalla entistäkin enemmän velkaa. Jos näin ei tehdä, koko järjestelmä romahtaa rahanpuutteet takia.

]]>
Kirjoittaja: Artturi http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-336 Artturi Mon, 02 Nov 2009 07:54:56 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-336 Pate: Mikä sinun käsityksen mukaan on keskuspankkirahan rooli osittaiskassavarantopankkijärjestelmän luomassa rahassa? Mitä tapahtuu pankkien "luomalle" rahalle, jos valtio luo lisää rahaa? (Eli siis, jos valtio painaisi lisää rahaa sen sijaan, että se lainaa sitä markkinoilta?) Rahamäärän kasvattaminen, jonka markkinat uskovat olevan pysyvä, kasvattaa inflaatiota verrattuna tilanteeseen jossa rahamäärää ei kasvateta. Nykytilanteessa tämä on toivottavaa, koska inflaatio-odotukset ovat alle keskuspankin tavoitteen. Tilanteessa, jossa inflaatio-odotukset ylittävät keskuspankin tavoitteen se on epätoivottavaa. Pate: Mikä sinun käsityksen mukaan on keskuspankkirahan rooli osittaiskassavarantopankkijärjestelmän luomassa rahassa? Mitä tapahtuu pankkien “luomalle” rahalle, jos valtio luo lisää rahaa? (Eli siis, jos valtio painaisi lisää rahaa sen sijaan, että se lainaa sitä markkinoilta?)

Rahamäärän kasvattaminen, jonka markkinat uskovat olevan pysyvä, kasvattaa inflaatiota verrattuna tilanteeseen jossa rahamäärää ei kasvateta. Nykytilanteessa tämä on toivottavaa, koska inflaatio-odotukset ovat alle keskuspankin tavoitteen. Tilanteessa, jossa inflaatio-odotukset ylittävät keskuspankin tavoitteen se on epätoivottavaa.

]]>
Kirjoittaja: Pate http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-335 Pate Sun, 01 Nov 2009 20:46:05 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-335 Artturi: "Koska tulee inflaatiota. (Mikä tässä tilanteessa olisi toivottavaa, mutta ei se tuollaisille hardmoney-tyypeille kelpaa.)" Ei tule inflaatiota, jos tarjonta lisääntyy samaa tahtia kysynnän (eli rahamäärän) kanssa. Valtio voi käyttää luomansa rahat tarjonnan lisäämiseen haluamallaan tavalla esimerkiksi rakentamalla infrastruktuuria tai ympäristöystävällisiä energiantuotantomuotoja. Lisäksi tässä taloudellisessa tilanteessa ei kysynnän elvyttäminenkään, esimerkiksi perustulon myötä, aiheuttaisi inflaatiota. Inflaatiota ovat aiheuttaneet noin 98 % yksityiset pankit osittaisen kassavarantopankkijärjestelmän kautta. Siitä kertoo se, että valtion luomaa rahaa eli seteleitä ja kolikoita on rahamäärästämme vain noin 2 %, kun taas 98 % on yksityisten pankkien myöntämiä luottoja. Välillisesti valtio on tietenkin lisännyt rahamäärää enemmän kuin 2 % lainaamalla rahaa pankeilta. Valtio olisi aivan yhtä hyvin voinut luoda tämän saman rahamäärän itselleen velkaantumatta sekä aiheuttamatta yhtään enempää inflaatiota. Artturi:
“Koska tulee inflaatiota. (Mikä tässä tilanteessa olisi toivottavaa, mutta ei se tuollaisille hardmoney-tyypeille kelpaa.)”

Ei tule inflaatiota, jos tarjonta lisääntyy samaa tahtia kysynnän (eli rahamäärän) kanssa. Valtio voi käyttää luomansa rahat tarjonnan lisäämiseen haluamallaan tavalla esimerkiksi rakentamalla infrastruktuuria tai ympäristöystävällisiä energiantuotantomuotoja. Lisäksi tässä taloudellisessa tilanteessa ei kysynnän elvyttäminenkään, esimerkiksi perustulon myötä, aiheuttaisi inflaatiota.

Inflaatiota ovat aiheuttaneet noin 98 % yksityiset pankit osittaisen kassavarantopankkijärjestelmän kautta. Siitä kertoo se, että valtion luomaa rahaa eli seteleitä ja kolikoita on rahamäärästämme vain noin 2 %, kun taas 98 % on yksityisten pankkien myöntämiä luottoja.

Välillisesti valtio on tietenkin lisännyt rahamäärää enemmän kuin 2 % lainaamalla rahaa pankeilta. Valtio olisi aivan yhtä hyvin voinut luoda tämän saman rahamäärän itselleen velkaantumatta sekä aiheuttamatta yhtään enempää inflaatiota.

]]>
Kirjoittaja: Artturi Björk http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-301 Artturi Björk Thu, 29 Oct 2009 05:51:40 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-301 Pate:<blockquote>miksi valtio ei voisi luoda itse samaa rahamäärää velkaantumatta?</blockquote>Koska tulee inflaatiota. (Mikä tässä tilanteessa olisi toivottavaa, mutta ei se tuollaisille hardmoney-tyypeille kelpaa.) Pate:
miksi valtio ei voisi luoda itse samaa rahamäärää velkaantumatta?

Koska tulee inflaatiota. (Mikä tässä tilanteessa olisi toivottavaa, mutta ei se tuollaisille hardmoney-tyypeille kelpaa.)

]]>
Kirjoittaja: Pate http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-299 Pate Wed, 28 Oct 2009 21:20:54 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-299 Ihan mielenkiintoista juttua Schiffillä. Ihmettelen kuitenkin kovasti, miksi hän on kykenemätön näkemään valtion rahoittavan itseään velkaantumatta. Efektiivisestihän kun valtio lainaa rahaa pankeilta luodaan lisää rahaa, joten miksi valtio ei voisi luoda itse samaa rahamäärää velkaantumatta? Ihan mielenkiintoista juttua Schiffillä. Ihmettelen kuitenkin kovasti, miksi hän on kykenemätön näkemään valtion rahoittavan itseään velkaantumatta. Efektiivisestihän kun valtio lainaa rahaa pankeilta luodaan lisää rahaa, joten miksi valtio ei voisi luoda itse samaa rahamäärää velkaantumatta?

]]>
Kirjoittaja: Marko http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-272 Marko Sun, 11 Oct 2009 14:54:53 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-272 Peter Schiff kritisoi paljon GDP mittaria. "The disturbing reality: The GDP is too full of fluff to be an accurate measure of economic health and growth." Tarkemmat selitykset hänen kirjassaan Crash Proof . Tietysti amerikkalaisin silmin mutta Suomessa aiheesta ei näytä löytyvän muuta kuin ympäripyöreää lässytystä jos sitäkään. http://www.youtube.com/watch?v=Njg8GY_IRuw http://www.youtube.com/watch?v=EgMclXX5msc Peter Schiff kritisoi paljon GDP mittaria.
“The disturbing reality: The GDP is too full of fluff to be an accurate measure of economic health and growth.”
Tarkemmat selitykset hänen kirjassaan Crash Proof . Tietysti amerikkalaisin silmin mutta Suomessa aiheesta ei näytä löytyvän muuta kuin ympäripyöreää lässytystä jos sitäkään.

http://www.youtube.com/watch?v=Njg8GY_IRuw
http://www.youtube.com/watch?v=EgMclXX5msc

]]>
Kirjoittaja: Pate http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-264 Pate Wed, 07 Oct 2009 22:08:06 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-264 ...Ja vaikka hyvinvointi olisikin vain pelkkää kuluttamista tai BKT:ta, niin vähintäänkin vaihtoehtoiset mittarit pyrkivät nostamaan esiin saman menon jatkamisen mahdottomuuden. …Ja vaikka hyvinvointi olisikin vain pelkkää kuluttamista tai BKT:ta, niin vähintäänkin vaihtoehtoiset mittarit pyrkivät nostamaan esiin saman menon jatkamisen mahdottomuuden.

]]>
Kirjoittaja: Pate http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-263 Pate Wed, 07 Oct 2009 22:01:06 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1329#comment-263 Minun ei ole yhtään vaikea uskoa, että Suomen taloudellisesti kestävä hyvinvointi (jos tämä olisi kuvaavampi suomennos englannin kielen vastineelle Index of Sustainable Economic Welfare) olisi laskenut 80-luvulta. Katsotaan nyt vaikka velan absoluuttista määrää, sen suhdetta BKT:hen, hiilidioksidipäästöjen lisääntymistä tai sitten kulutuksen hurjaa kasvua, niin tuskin kovinkaan moni voi väittää elävänsä taloudellisestikaan kestävämmässä yhteiskunnassa. Samoin kuin Ranskan kohdalla voidaan kysyä, miksiköhän Yhdysvallat rakastaa BKT:ta mittarina. Kertoisikohan se Yhdysvaltalaisen elämäntyylin "paremmuudesta" ennen kaikkea heille itselleen? Pitäähän kansan edes saada nähdä olevansa paras, jotta jaksaa jatkaa samaa menoa. Vaihtoehtoisissa mittareissa toki on omat ongelmansa. Näiden vaihtoehtoisten mittareiden sanoma pitäisikin olla päähuomion kohteena, eikä niiden manipuloitavuus kansainvälisissä vertailuissa. Nämä mittarit yrittävät käsittääkseni sanoa, että hyvinvointi on paljon muutakin kuin kuluttamista tai BKT:ta. Minun ei ole yhtään vaikea uskoa, että Suomen taloudellisesti kestävä hyvinvointi (jos tämä olisi kuvaavampi suomennos englannin kielen vastineelle Index of Sustainable Economic Welfare) olisi laskenut 80-luvulta. Katsotaan nyt vaikka velan absoluuttista määrää, sen suhdetta BKT:hen, hiilidioksidipäästöjen lisääntymistä tai sitten kulutuksen hurjaa kasvua, niin tuskin kovinkaan moni voi väittää elävänsä taloudellisestikaan kestävämmässä yhteiskunnassa.

Samoin kuin Ranskan kohdalla voidaan kysyä, miksiköhän Yhdysvallat rakastaa BKT:ta mittarina. Kertoisikohan se Yhdysvaltalaisen elämäntyylin “paremmuudesta” ennen kaikkea heille itselleen? Pitäähän kansan edes saada nähdä olevansa paras, jotta jaksaa jatkaa samaa menoa.

Vaihtoehtoisissa mittareissa toki on omat ongelmansa. Näiden vaihtoehtoisten mittareiden sanoma pitäisikin olla päähuomion kohteena, eikä niiden manipuloitavuus kansainvälisissä vertailuissa. Nämä mittarit yrittävät käsittääkseni sanoa, että hyvinvointi on paljon muutakin kuin kuluttamista tai BKT:ta.

]]>