Artikkelin “Kapea pankki” - ratkaisu rahoitussektorin vakausongelmaan? kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=1594 Fri, 29 Mar 2024 00:26:28 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Ilari http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-493 Ilari Thu, 24 Dec 2009 15:43:52 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-493 Aijjai, onpa maha täynnä kinkkua. "Mitä ihmettä täällä höpötetään? Ei tavallisilla kansalaisilla ole valmiuksia tutkia mikä pankki on vakavarainen, siinä pitäisi käydä pankin sijoitusprofiili läpi." Exactly my point! Talletussuojasta ei todellakaan pidä luopua. "Asiantuntijat kyllä varmasti valvovatkin, koska me muut olemme valmiita heille siitä maksamaan." Niin Artturiko olet valmis siitä maksamaan? Tarkoitatko asiantuntijoilla huippuhyvin toimivia luottoluokituslaitoksia, vai mikä on vaihtoehtosi fivalle? Aijjai, onpa maha täynnä kinkkua.

“Mitä ihmettä täällä höpötetään? Ei tavallisilla kansalaisilla ole valmiuksia tutkia mikä pankki on vakavarainen, siinä pitäisi käydä pankin sijoitusprofiili läpi.”

Exactly my point! Talletussuojasta ei todellakaan pidä luopua.

“Asiantuntijat kyllä varmasti valvovatkin, koska me muut olemme valmiita heille siitä maksamaan.”

Niin Artturiko olet valmis siitä maksamaan? Tarkoitatko asiantuntijoilla huippuhyvin toimivia luottoluokituslaitoksia, vai mikä on vaihtoehtosi fivalle?

]]>
Kirjoittaja: Artturi http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-490 Artturi Thu, 24 Dec 2009 10:31:22 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-490 Nimimerkki:<blockquote>Ei tavallisilla kansalaisilla ole valmiuksia tutkia mikä pankki on vakavarainen, siinä pitäisi käydä pankin sijoitusprofiili läpi.</blockquote> Onneksi ei ole tarvettakaan, vaikka talletustakausta ei olisi. (Ihan samalla tavalla kuin kuluttajan ei tarvitse tietää miten talo rakennetaan voidakseen ostaa talon, tai tietää miten auton moottori toimii ostaessaan autoa, tai lääketieteestä mitään valitessaan lääkäriasemaa. <blockquote>On asiantuntijoiden (valtiovallan) tehtävä valvoa pankkisektorin toimintaa ja vakavaraisuutta.</blockquote> Asiantuntijat kyllä varmasti valvovatkin, koska me muut olemme valmiita heille siitä maksamaan. En ymmärrä miksi pidät asiantuntijoita samana asiana kuin valtiota? Minä ainakin ostan auton mieluummin TM:n testin perusteella kuin byrokraatin suosituksesta. Nimimerkki:
Ei tavallisilla kansalaisilla ole valmiuksia tutkia mikä pankki on vakavarainen, siinä pitäisi käydä pankin sijoitusprofiili läpi.

Onneksi ei ole tarvettakaan, vaikka talletustakausta ei olisi. (Ihan samalla tavalla kuin kuluttajan ei tarvitse tietää miten talo rakennetaan voidakseen ostaa talon, tai tietää miten auton moottori toimii ostaessaan autoa, tai lääketieteestä mitään valitessaan lääkäriasemaa.

On asiantuntijoiden (valtiovallan) tehtävä valvoa pankkisektorin toimintaa ja vakavaraisuutta.

Asiantuntijat kyllä varmasti valvovatkin, koska me muut olemme valmiita heille siitä maksamaan. En ymmärrä miksi pidät asiantuntijoita samana asiana kuin valtiota? Minä ainakin ostan auton mieluummin TM:n testin perusteella kuin byrokraatin suosituksesta.

]]>
Kirjoittaja: Nimimerkki http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-487 Nimimerkki Wed, 23 Dec 2009 23:17:06 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-487 Mitä ihmettä täällä höpötetään? Ei tavallisilla kansalaisilla ole valmiuksia tutkia mikä pankki on vakavarainen, siinä pitäisi käydä pankin sijoitusprofiili läpi. Ihmiset lykkäävät rahansa lähimpään pankkiin, tai siihen mikä houkuttelee koroilla tai pienimmillä käyttäjämaksuilla. On asiantuntijoiden (valtiovallan) tehtävä valvoa pankkisektorin toimintaa ja vakavaraisuutta. Ja pankit eivät tietenkään halua tarjota tätä "kapean pankkin" mahdollisuutta koska isommilla riskeillä pelaaminen tuo isommat tuotot. Ja jos pankkisektorin ulkopuolle uhkaa muodostua näitä riskitoimijoita on näidenkin valvonta ja säännöstely valtiovallan tehtävä. Eikö talouskriisi opettanut mitään? Kun finanssisektorin yrityksen töpeksivät koko talous on vaakalaudalla. Näin kriittistä sektoria ei voi jättää itseohjautuvuuden varaan. Tekisi mieleni sanoa jotain tutkijoista norsunluutorneissaan, jotka eivät ymmärrä reaalimaailman toimintaa... Mitä ihmettä täällä höpötetään? Ei tavallisilla kansalaisilla ole valmiuksia tutkia mikä pankki on vakavarainen, siinä pitäisi käydä pankin sijoitusprofiili läpi. Ihmiset lykkäävät rahansa lähimpään pankkiin, tai siihen mikä houkuttelee koroilla tai pienimmillä käyttäjämaksuilla. On asiantuntijoiden (valtiovallan) tehtävä valvoa pankkisektorin toimintaa ja vakavaraisuutta.

Ja pankit eivät tietenkään halua tarjota tätä “kapean pankkin” mahdollisuutta koska isommilla riskeillä pelaaminen tuo isommat tuotot. Ja jos pankkisektorin ulkopuolle uhkaa muodostua näitä riskitoimijoita on näidenkin valvonta ja säännöstely valtiovallan tehtävä. Eikö talouskriisi opettanut mitään? Kun finanssisektorin yrityksen töpeksivät koko talous on vaakalaudalla. Näin kriittistä sektoria ei voi jättää itseohjautuvuuden varaan.

Tekisi mieleni sanoa jotain tutkijoista norsunluutorneissaan, jotka eivät ymmärrä reaalimaailman toimintaa…

]]>
Kirjoittaja: Ilari http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-426 Ilari Wed, 25 Nov 2009 17:30:52 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-426 Ari: Kiitokset lähteistä. En lukenut vielä noita kahta muuta, mutta oikeastaan tuo kirjan johdanto vastasi kysymykseeni vaikkakin ei ehkä ihan sillä tavalla mitä tarkoitin. Oikeastaan tarkoitin sitä, että voidaanko talletussuojasta aiheutuva moral hazard hyväksyä, mikäli sen haitat ovat pienemmät kuin talletussuojan puuttumisesta aiheutuvat haitat? Kahden vaihtoehdon välillä on eräänlainen "trade-off". Talletussuojan puuttuminen voi aiheuttaa tallettajille kohtuuttomia riskejä, kun taas talletussuoja voi aiheuttaa rahoitusmarkkinoiden stabiiliuden heikkenemistä. Tarkoitin kysyä, että kumpi näistä on se pienempi paha? Mutta ilmeisesti muitakin ratkaisuja, kuin talletussuojan poistaminen, ongelmaan on. Eli järjestelmän oikeanlainen suunnittelu ja implementointi. Ari:
Kiitokset lähteistä. En lukenut vielä noita kahta muuta, mutta oikeastaan tuo kirjan johdanto vastasi kysymykseeni vaikkakin ei ehkä ihan sillä tavalla mitä tarkoitin.

Oikeastaan tarkoitin sitä, että voidaanko talletussuojasta aiheutuva moral hazard hyväksyä, mikäli sen haitat ovat pienemmät kuin talletussuojan puuttumisesta aiheutuvat haitat? Kahden vaihtoehdon välillä on eräänlainen “trade-off”. Talletussuojan puuttuminen voi aiheuttaa tallettajille kohtuuttomia riskejä, kun taas talletussuoja voi aiheuttaa rahoitusmarkkinoiden stabiiliuden heikkenemistä. Tarkoitin kysyä, että kumpi näistä on se pienempi paha?

Mutta ilmeisesti muitakin ratkaisuja, kuin talletussuojan poistaminen, ongelmaan on. Eli järjestelmän oikeanlainen suunnittelu ja implementointi.

]]>
Kirjoittaja: Artturi Björk http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-424 Artturi Björk Wed, 25 Nov 2009 12:22:19 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-424 Ari Hyytinen:<blockquote>Näiden tulosten valossa moral hazard -ongelmaa ei voine ainakaan kokonaan jättää huomiotta?</blockquote> Niin. Sen lisäksi tämän morald hazardin voi tunnistaa ihan arkielämän päätöksissäkin. Esim. tuskin se tuli kovin monelle yllätyksenä, että islantilaispankit eivät olleet yhtä turvallisia paikkoja pankkitalletukselle ilman talletustakausta, kuin alempia korkoja maksaneet suomalaispankit. Ari Hyytinen:
Näiden tulosten valossa moral hazard -ongelmaa ei voine ainakaan kokonaan jättää huomiotta?

Niin. Sen lisäksi tämän morald hazardin voi tunnistaa ihan arkielämän päätöksissäkin. Esim. tuskin se tuli kovin monelle yllätyksenä, että islantilaispankit eivät olleet yhtä turvallisia paikkoja pankkitalletukselle ilman talletustakausta, kuin alempia korkoja maksaneet suomalaispankit.

]]>
Kirjoittaja: Ari Hyytinen http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-423 Ari Hyytinen Wed, 25 Nov 2009 11:27:04 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-423 Talletusvakuutusjärjestelmää on viime aikoina tutkittu paljon. Hyvä katsaus talletusvakuutusjärjestelmän maailmanlaajuisesta levinneisyydestä ja ao. aihealueen kirjallisuudesta löytyy mm. kirjasta Deposit Insurance around the World Issues of Design and Implementation (eds. Aslı Demirgüç-Kunt, Edward J. Kane and Luc Laeven). Ao. kirjan johdantoluku on tarjoaa hyvän yleiskatsauksen ja se löytyy <a href="http://mitpress.mit.edu/books/chapters/0262042541chap1.pdf" rel="nofollow">täältä</a>. Asli Demirguc-Kuntin julkaisusta löytyy tutkimustietoa siitä, miten talletusvakuutusjärjestelmä on vaikuttanut pankkijärjestelmien vakauteen. Ks. esimerkiksi "<a href="http://siteresources.worldbank.org/DEC/Resources/84797-1114437274304/JMEDraft.pdf" rel="nofollow">Does Deposit Insurance Increase Banking System Stability? An Empirical Investigation</a>" (co-author: E. Detragiache, Journal of Monetary Economics, Oct. 2002) tai "<a href="http://siteresources.worldbank.org/DEC/Resources/84797-1114437274304/jme_revision.pdf" rel="nofollow">Market Discipline and Deposit Insurance</a>" (co-author: H. Huizinga, Journal of Monetary Economics, March 2004). Näiden tulosten valossa moral hazard -ongelmaa ei voine ainakaan kokonaan jättää huomiotta? Talletusvakuutusjärjestelmää on viime aikoina tutkittu paljon. Hyvä katsaus talletusvakuutusjärjestelmän maailmanlaajuisesta levinneisyydestä ja ao. aihealueen kirjallisuudesta löytyy mm. kirjasta Deposit Insurance around the World Issues of Design and Implementation (eds. Aslı Demirgüç-Kunt, Edward J. Kane and Luc Laeven). Ao. kirjan johdantoluku on tarjoaa hyvän yleiskatsauksen ja se löytyy täältä.

Asli Demirguc-Kuntin julkaisusta löytyy tutkimustietoa siitä, miten talletusvakuutusjärjestelmä on vaikuttanut pankkijärjestelmien vakauteen. Ks. esimerkiksi

Does Deposit Insurance Increase Banking System Stability?
An Empirical Investigation
” (co-author: E. Detragiache, Journal of Monetary Economics, Oct. 2002)

tai

Market Discipline and Deposit Insurance” (co-author: H. Huizinga, Journal of Monetary Economics, March 2004).

Näiden tulosten valossa moral hazard -ongelmaa ei voine ainakaan kokonaan jättää huomiotta?

]]>
Kirjoittaja: Ilari Puranen http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-422 Ilari Puranen Tue, 24 Nov 2009 10:59:15 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-422 Luulen, että talletussuojaan kajoaminen voisi olla poliittinen itsemurha. Ihan hyvä tuo Artturin ajatus suojan alentamisesta esim. 3000 euroon, mutta ottaen huomioon kuinka paljon suomalaiset lepuuttavat rahojaan pankkitileillä, niin se ei ehkä olisi käytännöllistä. Tärkeä pointti on mielestäni myös se, ettei talletussuojan tarkoitus ole pelkästään pankkipaniikin ehkäiseminen. Talletussuoja on ikäänkuin sosiaalivakuutus, jolla taataan tallettajien elintason säilyminen pankin kaatuessa. Toki moral hazard on ikävä sivupiirre, mutta pitäisikö suojasta sen takia luopua? Luulen, että talletussuojaan kajoaminen voisi olla poliittinen itsemurha. Ihan hyvä tuo Artturin ajatus suojan alentamisesta esim. 3000 euroon, mutta ottaen huomioon kuinka paljon suomalaiset lepuuttavat rahojaan pankkitileillä, niin se ei ehkä olisi käytännöllistä.

Tärkeä pointti on mielestäni myös se, ettei talletussuojan tarkoitus ole pelkästään pankkipaniikin ehkäiseminen. Talletussuoja on ikäänkuin sosiaalivakuutus, jolla taataan tallettajien elintason säilyminen pankin kaatuessa. Toki moral hazard on ikävä sivupiirre, mutta pitäisikö suojasta sen takia luopua?

]]>
Kirjoittaja: Artturi Björk http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-418 Artturi Björk Tue, 24 Nov 2009 04:30:08 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-418 Tuomas:<blockquote>Talletustakausjärjestelmä on ongelmallinen. Se tosin kehitettiin juuri koska pankkipaniikkeja syntyi tuon tuosta.</blockquote> Joo, mutta eikös silloin ollut kielletty markkinoilla syntyneet keinot pankkipaniikkien rajoittamiseksi, esim. Skotlannin freebanking kaudella käytetty tilien jäädyttäminen siten, että pankki joutuu maksamaan niille vähän markkinakorkoa suurempaa rangaistuskorkoa ja nostojen rangaistusmaksut riippuen pankin likviditeettitilanteesta? Ja haarakonttoripankkitoiminta oli jotenkin kiellettyä... (+ Mun käsityksen mukaan pankkipaniikkeja ei syntynyt tuon tuosta. Niitä syntyi tosi paljon Suuressa lamassa, mutta ei paljoa ennen sitä. Suuren laman pankkiongelmatkin taisivat johtua aika suurelta osalta AD:n romahduksesta. Olisi tietysti houkuttelevaa väittää, että keskuspankit osaisivat nykyään huomioida AD:n paremmin, mutta pari viimevuotta on kyllä osoittanut, että ne ovat suunnilleen yhtä huonoja kuin 30-luvulla...) Jos talletustakauksesta ei haluta luopua sitä voitais pienentää huomattavasti nykyisestä esim. niin, että se koskee vain yhtä tiliä ja se on noin yhden kuukauden palkan kokoinen, esim. 3000 €, jolloin tilillä voisi koko ajan pitää juokseviin menoihin tarkoitettuja varoja ja muut sijoittaa likvideihin arvopapereihin. Toisaalta koska rahojen siirtely on nykyään niin helppoa, niin voisi kuvitella, että talletustakausten puuttuessa ihmiset vain pitäisivät rahojaan näissä papereissa ja jos kysyntää olisi pankit tarjoaisivat tilejä, joilla on automaattisesti aina tietty summa rahaa (takauksen ulkopuolella) ja loput rahamarkkinoilla myöskin takauksen ulkopuolella, mutta myös eristettynä pankin kaatumisen riskiltä. Pankin konkurssissahan tallettajat ovat etuoikeutettuja velkojien yli Jos rahoituslaitos ei voi olelttaa, että hädän tullessa valtio pelastaa velkojat, niin velkojilla on huomattavat kannustimet puhaltaa peli poikki ennen tilannetta, jossa heidän omaisuus pyyhkiytyy kokonaan pois, joten tallettajat ovat siltä suunnalta aika hyvin suojassa. Mutta kuten sanoit:<blockquote>“Kapea pankki” -ehdotuksen yksi ongelma on, että julkinen valta ei kykene sitoutumaan siihen, että ei pelasta järjestelmän ulkopuolisia rahoituslaitoksia.</blockquote> joten tämä kaikki fiilistely on pelkästään mukavaa ajanvietettä. Jotenkin tuntuu, että tämä tilanne ei raukea mitenkään ilman erittäin pahoja seurauksia. Markkinoilla on nyt oletuksena, että kaikki vähänkään suuremmat rahoituslaitokset pelastetaan. Jos valtiot pystyisivät osoittamaan (esim. kirjaamalla perustuslakiin tj.), että ne eivät pelasta rahoituslaitoksia ilman varsinaista kriisiä, jossa ne jättävät pelastamatta rahoituslaitoksia, markkinoilla syntyisi silti ongelmia, kun papereiden hinnat menisivät ihan uusiksi. Tämä on kuitenkin huomattavasti pienempi paha kuin saman osoittaminen markkinoilla juuri silloin, kun joku rahoituslaitos, joka on markkinoiden mielestä nauttinut implisiittisestä valtion takauksesta, on menossa konkurssiin. Ongelma vain on, että valtiolla ei varmaankaan ole mitään uskottavaa keinoa (perustuslakiakin voi muuttaa tai jättää se huomiotta.) osoittaa tätä markkinoilla ilman, että se jättää rahoituslaitokset pelastamatta. Olemme maalanneet itsemme nurkkaan. Tuomas:
Talletustakausjärjestelmä on ongelmallinen. Se tosin kehitettiin juuri koska pankkipaniikkeja syntyi tuon tuosta.

Joo, mutta eikös silloin ollut kielletty markkinoilla syntyneet keinot pankkipaniikkien rajoittamiseksi, esim. Skotlannin freebanking kaudella käytetty tilien jäädyttäminen siten, että pankki joutuu maksamaan niille vähän markkinakorkoa suurempaa rangaistuskorkoa ja nostojen rangaistusmaksut riippuen pankin likviditeettitilanteesta? Ja haarakonttoripankkitoiminta oli jotenkin kiellettyä…

(+ Mun käsityksen mukaan pankkipaniikkeja ei syntynyt tuon tuosta. Niitä syntyi tosi paljon Suuressa lamassa, mutta ei paljoa ennen sitä. Suuren laman pankkiongelmatkin taisivat johtua aika suurelta osalta AD:n romahduksesta. Olisi tietysti houkuttelevaa väittää, että keskuspankit osaisivat nykyään huomioida AD:n paremmin, mutta pari viimevuotta on kyllä osoittanut, että ne ovat suunnilleen yhtä huonoja kuin 30-luvulla…)

Jos talletustakauksesta ei haluta luopua sitä voitais pienentää huomattavasti nykyisestä esim. niin, että se koskee vain yhtä tiliä ja se on noin yhden kuukauden palkan kokoinen, esim. 3000 €, jolloin tilillä voisi koko ajan pitää juokseviin menoihin tarkoitettuja varoja ja muut sijoittaa likvideihin arvopapereihin.

Toisaalta koska rahojen siirtely on nykyään niin helppoa, niin voisi kuvitella, että talletustakausten puuttuessa ihmiset vain pitäisivät rahojaan näissä papereissa ja jos kysyntää olisi pankit tarjoaisivat tilejä, joilla on automaattisesti aina tietty summa rahaa (takauksen ulkopuolella) ja loput rahamarkkinoilla myöskin takauksen ulkopuolella, mutta myös eristettynä pankin kaatumisen riskiltä.

Pankin konkurssissahan tallettajat ovat etuoikeutettuja velkojien yli Jos rahoituslaitos ei voi olelttaa, että hädän tullessa valtio pelastaa velkojat, niin velkojilla on huomattavat kannustimet puhaltaa peli poikki ennen tilannetta, jossa heidän omaisuus pyyhkiytyy kokonaan pois, joten tallettajat ovat siltä suunnalta aika hyvin suojassa.

Mutta kuten sanoit:

“Kapea pankki” -ehdotuksen yksi ongelma on, että julkinen valta ei kykene sitoutumaan siihen, että ei pelasta järjestelmän ulkopuolisia rahoituslaitoksia.

joten tämä kaikki fiilistely on pelkästään mukavaa ajanvietettä.

Jotenkin tuntuu, että tämä tilanne ei raukea mitenkään ilman erittäin pahoja seurauksia. Markkinoilla on nyt oletuksena, että kaikki vähänkään suuremmat rahoituslaitokset pelastetaan.

Jos valtiot pystyisivät osoittamaan (esim. kirjaamalla perustuslakiin tj.), että ne eivät pelasta rahoituslaitoksia ilman varsinaista kriisiä, jossa ne jättävät pelastamatta rahoituslaitoksia, markkinoilla syntyisi silti ongelmia, kun papereiden hinnat menisivät ihan uusiksi.

Tämä on kuitenkin huomattavasti pienempi paha kuin saman osoittaminen markkinoilla juuri silloin, kun joku rahoituslaitos, joka on markkinoiden mielestä nauttinut implisiittisestä valtion takauksesta, on menossa konkurssiin.

Ongelma vain on, että valtiolla ei varmaankaan ole mitään uskottavaa keinoa (perustuslakiakin voi muuttaa tai jättää se huomiotta.) osoittaa tätä markkinoilla ilman, että se jättää rahoituslaitokset pelastamatta. Olemme maalanneet itsemme nurkkaan.

]]>
Kirjoittaja: Tuomas Takalo http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-417 Tuomas Takalo Mon, 23 Nov 2009 21:08:10 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-417 Artturi, olet oikeassa: "Kapea pankki" -ehdotuksen yksi ongelma on, että julkinen valta ei kykene sitoutumaan siihen, että ei pelasta järjestelmän ulkopuolisia rahoituslaitoksia. Talletustakausjärjestelmä on ongelmallinen. Se tosin kehitettiin juuri koska pankkipaniikkeja syntyi tuon tuosta. Ilman talletustakausta ei riitä, että pankki toimii järkevästi ja varovaisesti sijoitustoiminnassaan; pankkipaniikki voi syntyä pelkästään siitä, että tallettajat uskovat, että toiset tallettajat vetävät talletuksensa pois pankista. Mutta parhaan olemassa olevan empiirisen tutkimuksen valossa saatat olla oikeassa talletetustakauskommentissasikin. Demirgüç-Kunt coauthoreineen on osoittanut, että talletustakaus ei pankkijärjestelmää vakauta; pikemminkin päinvastoin. Lisää empiiristä tutkimusta asiasta tarvitaan... Artturi, olet oikeassa: “Kapea pankki” -ehdotuksen yksi ongelma on, että julkinen valta ei kykene sitoutumaan siihen, että ei pelasta järjestelmän ulkopuolisia rahoituslaitoksia.

Talletustakausjärjestelmä on ongelmallinen. Se tosin kehitettiin juuri koska pankkipaniikkeja syntyi tuon tuosta. Ilman talletustakausta ei riitä, että pankki toimii järkevästi ja varovaisesti sijoitustoiminnassaan; pankkipaniikki voi syntyä pelkästään siitä, että tallettajat uskovat, että toiset tallettajat vetävät talletuksensa pois pankista. Mutta parhaan olemassa olevan empiirisen tutkimuksen valossa saatat olla oikeassa talletetustakauskommentissasikin. Demirgüç-Kunt coauthoreineen on osoittanut, että talletustakaus ei pankkijärjestelmää vakauta; pikemminkin päinvastoin. Lisää empiiristä tutkimusta asiasta tarvitaan…

]]>
Kirjoittaja: Artturi Björk http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-413 Artturi Björk Mon, 23 Nov 2009 09:12:51 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1594#comment-413 Niin tuntuu, että kapeiden pankkien perustamisen mahdollinen etu riippuu täysin siitä sitoutuisivatko poliitikot ainoastaan niiden pelastamiseen konkurssin uhatessa. Jos nimittäin näiden kapeiden pankkien ulkopuolella toimivat rahoituslaitokset olisivat julkisen takauksen ulkopuolella, ne olisivat todennäköisesti roimasti nykyisiä pankkeja vakaampia, koska niiden lainoittajilla olisi kannustimet tarkkailla lainan takaisinmaksukykyä. Kapeiden pankkien vaihtoehto voisi olla talletustakauksen poistaminen ja rahanvälitysinfran erottaminen pankkitoiminnasta ja valtion sitoituminen käsien päällä istumiseen, kun rahoituslaitokset kaatuvat dominoina. Niin tuntuu, että kapeiden pankkien perustamisen mahdollinen etu riippuu täysin siitä sitoutuisivatko poliitikot ainoastaan niiden pelastamiseen konkurssin uhatessa.

Jos nimittäin näiden kapeiden pankkien ulkopuolella toimivat rahoituslaitokset olisivat julkisen takauksen ulkopuolella, ne olisivat todennäköisesti roimasti nykyisiä pankkeja vakaampia, koska niiden lainoittajilla olisi kannustimet tarkkailla lainan takaisinmaksukykyä.

Kapeiden pankkien vaihtoehto voisi olla talletustakauksen poistaminen ja rahanvälitysinfran erottaminen pankkitoiminnasta ja valtion sitoituminen käsien päällä istumiseen, kun rahoituslaitokset kaatuvat dominoina.

]]>