Artikkelin Empiiristä fysiognomiaa kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=1985 Fri, 29 Mar 2024 13:36:59 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: N. N. http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-1753 N. N. Wed, 04 May 2011 13:02:29 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-1753 Hypoteesi: Tunnetusti rikollisuus liittyy matalaan älykkyysosamäärän, ainakin blogissa mainitut rikollisuuden lajit. Tämä kyllä olisi pitänyt tietää täälläkin. Näppituntumalta arvelen, että rumuus liittyy matalampaan älykkyysosamäärään - tämä on hypoteesiosuus. Koska älykkyys on nykytietämyksen mukaan myös sosiologinen ominaisuus; hyvä immuniteetti liittyy kauneuteen ja hyvä immuniteetti varmaan suojelee aivojen kehitystä, niin en pitkällä tikullakaan lähde arvailemaan geenien ja ympäristön vaikutuksen suhdetta rumien rikollisuuteen. Ajatus opettajan suhtautumisen vaikutuksesta oppilaan tulevaisuuteen on suurelta osin tyhjän päällä. Lasten asenteisiin vaikuttaa vanhempiakin enemmän vertaisryhmä. Tämä kasvatuksen vaikutuksen dissaava tutkimustulos taisi olla kovin epäsuosittu. Yleensäkin kasvatustutkimusten tuloksia ei hyväksytä yhteiskunnassamme. Hypoteesi:
Tunnetusti rikollisuus liittyy matalaan älykkyysosamäärän, ainakin blogissa mainitut rikollisuuden lajit. Tämä kyllä olisi pitänyt tietää täälläkin.

Näppituntumalta arvelen, että rumuus liittyy matalampaan älykkyysosamäärään - tämä on hypoteesiosuus.

Koska älykkyys on nykytietämyksen mukaan myös sosiologinen ominaisuus; hyvä immuniteetti liittyy kauneuteen ja hyvä immuniteetti varmaan suojelee aivojen kehitystä, niin en pitkällä tikullakaan lähde arvailemaan geenien ja ympäristön vaikutuksen suhdetta rumien rikollisuuteen.

Ajatus opettajan suhtautumisen vaikutuksesta oppilaan tulevaisuuteen on suurelta osin tyhjän päällä. Lasten asenteisiin vaikuttaa vanhempiakin enemmän vertaisryhmä. Tämä kasvatuksen vaikutuksen dissaava tutkimustulos taisi olla kovin epäsuosittu. Yleensäkin kasvatustutkimusten tuloksia ei hyväksytä yhteiskunnassamme.

]]>
Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-574 Marko Terviö Mon, 01 Feb 2010 14:48:28 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-574 Mocan & Tekin eivät toki missään kohdassa väitä, että olisivat osoittaneet kausaliteetin. (Enkä löydä omastakaan kirjoituksestani sellaista vihjaisua.) Mutta tehdään se nyt erityisen selväksi ettei kukaan jää väärään käsitykseen. Kyseinen paperi on sarjaa "mielenkiintoisia havaintoja, jotka motivoivat jatkotutkimuksia." Sikäli aivan eri sarjaa kuin aiemmin http://blog.hse-econ.fi/?p=1462 kommentoimani paperi koulutuksen vaikutuksesta tuloihin. Mocan & Tekin eivät toki missään kohdassa väitä, että olisivat osoittaneet kausaliteetin. (Enkä löydä omastakaan kirjoituksestani sellaista vihjaisua.) Mutta tehdään se nyt erityisen selväksi ettei kukaan jää väärään käsitykseen.

Kyseinen paperi on sarjaa “mielenkiintoisia havaintoja, jotka motivoivat jatkotutkimuksia.” Sikäli aivan eri sarjaa kuin aiemmin
http://blog.hse-econ.fi/?p=1462
kommentoimani paperi koulutuksen vaikutuksesta tuloihin.

]]>
Kirjoittaja: Ilari Puranen http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-573 Ilari Puranen Mon, 01 Feb 2010 11:40:40 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-573 Olen kyllä samaa mieltä Artturi Björkin kanssa. Muuttujien tilastollinen merkitsevyys tuossa ei kerro kausaalisuudesta (eikä kertoisi R-toiseen luvun paraneminenkaan). Tutkimuksessa pitäisi tätä varten huomioida kaikki geeneihin liittyvät muuttujat, joka lienee mahdotonta. Pakko kyllä ihmetellä miksi joku valitsee tällaisen tutkimusaiheen. Ei voida tehdä mitään todellisia johtopäätöksiä, eikä varmasti löydy mitään sovelluksia. Kokevatkohan Naci Mocan ja Erdal Tekin itse kärsineensä omasta ulkonäöstään? Olen kyllä samaa mieltä Artturi Björkin kanssa. Muuttujien tilastollinen merkitsevyys tuossa ei kerro kausaalisuudesta (eikä kertoisi R-toiseen luvun paraneminenkaan). Tutkimuksessa pitäisi tätä varten huomioida kaikki geeneihin liittyvät muuttujat, joka lienee mahdotonta. Pakko kyllä ihmetellä miksi joku valitsee tällaisen tutkimusaiheen. Ei voida tehdä mitään todellisia johtopäätöksiä, eikä varmasti löydy mitään sovelluksia. Kokevatkohan Naci Mocan ja Erdal Tekin itse kärsineensä omasta ulkonäöstään?

]]>
Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-572 Marko Terviö Sun, 31 Jan 2010 19:44:09 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-572 Olisihan tuo "attraktiivisuus" periaatteessa jopa kokeellisesti manipuloitavissa, toisin kuin "luonne". Ei ole mahdoton ajatus, että joku vielä löytää vahingossa tapahtuneen satunnaiskokeen, jossa niin on käynytkin. Mitä jos difs-in-difs sitten paljastaisi, että siirtyminen pari kategoriaa ylöspäin lukioiän ulkonäköasteikolla nostaa elinkaarituloja X%? Veikkaan, että ulkonäkövaikutukset ovat pitkälti nollasummapeliä. Eli kokonaisvaikutuksen mittaaminen olisikin sitten jo hankalampi juttu. Sama ongelma pätee teitysti myös koulutuksen taloustieteessä. Olisihan tuo “attraktiivisuus” periaatteessa jopa kokeellisesti manipuloitavissa, toisin kuin “luonne”. Ei ole mahdoton ajatus, että joku vielä löytää vahingossa tapahtuneen satunnaiskokeen, jossa niin on käynytkin.

Mitä jos difs-in-difs sitten paljastaisi, että siirtyminen pari kategoriaa ylöspäin lukioiän ulkonäköasteikolla nostaa elinkaarituloja X%? Veikkaan, että ulkonäkövaikutukset ovat pitkälti nollasummapeliä. Eli kokonaisvaikutuksen mittaaminen olisikin sitten jo hankalampi juttu. Sama ongelma pätee teitysti myös koulutuksen taloustieteessä.

]]>
Kirjoittaja: Tuomas Pekkarinen http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-571 Tuomas Pekkarinen Sat, 30 Jan 2010 00:53:03 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-571 Tässä tullaa sellaiseen perimmäiseen kysymykseen, että voiko joku ihmisen kiinteä ominaisuus aiheuttaa jotain (siis olla "cause" sanan varsinaisessa merkityksessä). Monet tilastotieteilijät ovat sitä mieltä, että ei voi, koska niitä ei voi manipuloida. Vähän samaan tapaan kuin luonnontieteissä aika ei voi itsessään aiheuttaa mitään. Aikaahan ei kai voi pysäyttää, joten koe, jossa testattaisiin ajan vaikutuksia on mahdoton. Sympatiseeraan itse tätä näkemystä, sillä se johtaa tutkimaan sellaisten tekijöiden vaikutksia, joita voidaan manipuloida. Minun mielestä hyödyllinen tiede tekee näin. Jos siis rumuus oikeasti olisi jokin pysyvä ihmisen ominaisuus, niin hypoteesi, jota tässä tutkitaan on epätieteellinen. Mutta ehkä kyse onkin siitä, miten ihmiset kohtelevat toisisaan. Tällainen testi voisi onnistua. Löydetään jokin ominaisuus, jota pidetään paikassa A rumana ja paikassa B kauniina ja sijoitellaan tällä ominaisuudella varustettuja ihmisiä satunnaisesti molempiin paikkoihin. Rikollisuuden keskiarvojen ero on tästä ominaisuudesta aiheutuvan kohtelun vaikutus rikollisuuteen. Jos paikat ovat kovin erilaisia, niin difs-in-difs voi auttaa. Tässä tullaa sellaiseen perimmäiseen kysymykseen, että voiko joku ihmisen kiinteä ominaisuus aiheuttaa jotain (siis olla “cause” sanan varsinaisessa merkityksessä). Monet tilastotieteilijät ovat sitä mieltä, että ei voi, koska niitä ei voi manipuloida. Vähän samaan tapaan kuin luonnontieteissä aika ei voi itsessään aiheuttaa mitään. Aikaahan ei kai voi pysäyttää, joten koe, jossa testattaisiin ajan vaikutuksia on mahdoton.

Sympatiseeraan itse tätä näkemystä, sillä se johtaa tutkimaan sellaisten tekijöiden vaikutksia, joita voidaan manipuloida. Minun mielestä hyödyllinen tiede tekee näin. Jos siis rumuus oikeasti olisi jokin pysyvä ihmisen ominaisuus, niin hypoteesi, jota tässä tutkitaan on epätieteellinen.

Mutta ehkä kyse onkin siitä, miten ihmiset kohtelevat toisisaan. Tällainen testi voisi onnistua. Löydetään jokin ominaisuus, jota pidetään paikassa A rumana ja paikassa B kauniina ja sijoitellaan tällä ominaisuudella varustettuja ihmisiä satunnaisesti molempiin paikkoihin. Rikollisuuden keskiarvojen ero on tästä ominaisuudesta aiheutuvan kohtelun vaikutus rikollisuuteen. Jos paikat ovat kovin erilaisia, niin difs-in-difs voi auttaa.

]]>
Kirjoittaja: Artturi Björk http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-570 Artturi Björk Fri, 29 Jan 2010 15:04:52 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=1985#comment-570 Markku Terviö:<blockquote>On silti mielenkiintoista, mitä tekijöitä siinä pystytään sulkemaan pois, kuten perhetausta ja tulotaso.</blockquote> Tässä tutkimuksessa ei ole taidettu kontrolloida muita geneettisesti siirtyviä ominaisuuksia kuten pituutta, älykkyyttä jne. Minusta vaikuttaisi, että nollahypoteesin pitäisi olla, että kauneus korrelloi muiden geneettisesti välittyvien hyvien ominaisuuksien kanssa ja siksi rumilla olisi suurempi todennäköisyys syyllistyä rikoksiin. Sitten kun nämä kontrolloidaan ja silti havaitaan, että rumat tekevät enemmän rikoksia alkaisin hakemaan syytä opettajista ja yhteiskunnasta... Tosin tämä ei kyllä selitä vielä sitä, että miksi rumien oletusarvo rikoksille olisi suhteessa korkeampi kuin kaidalla tiellä pysymiselle. Hyötyykö rikollinen vähemmän lahjakkuudestaa? Pitäisi saada jostain hyvää dataa rikollisten tulotasosta, niin voisi tutkia. ;) Markku Terviö:
On silti mielenkiintoista, mitä tekijöitä siinä pystytään sulkemaan pois, kuten perhetausta ja tulotaso.

Tässä tutkimuksessa ei ole taidettu kontrolloida muita geneettisesti siirtyviä ominaisuuksia kuten pituutta, älykkyyttä jne.

Minusta vaikuttaisi, että nollahypoteesin pitäisi olla, että kauneus korrelloi muiden geneettisesti välittyvien hyvien ominaisuuksien kanssa ja siksi rumilla olisi suurempi todennäköisyys syyllistyä rikoksiin.

Sitten kun nämä kontrolloidaan ja silti havaitaan, että rumat tekevät enemmän rikoksia alkaisin hakemaan syytä opettajista ja yhteiskunnasta…

Tosin tämä ei kyllä selitä vielä sitä, että miksi rumien oletusarvo rikoksille olisi suhteessa korkeampi kuin kaidalla tiellä pysymiselle. Hyötyykö rikollinen vähemmän lahjakkuudestaa? Pitäisi saada jostain hyvää dataa rikollisten tulotasosta, niin voisi tutkia. ;)

]]>