<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	>
<channel>
	<title>Artikkelin Talouden ahtaumista kommentit</title>
	<atom:link href="http://blog.hse-econ.fi/?feed=rss2&#038;p=2159" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=2159</link>
	<description></description>
	<pubDate>Fri, 10 Sep 2010 01:13:35 +0000</pubDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.7.1</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Kirjoittaja: Ellu</title>
		<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-1057</link>
		<dc:creator>Ellu</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 29 Jun 2010 13:11:08 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-1057</guid>
		<description>Niin se vain on, että kun eriarvo väärien asioiden suhteen kasvaa, niin oikeasti rikkaat rikastuu ja käyhät köyhtyy(tämä ei ole oikein pääkopan kannalta)(esim.humanistit jäisivät ilman mitään):
otetaan esim. vuokralla olijoille paskamainen ote(tullaan alakertaan usein häiritsemään tai jopa asutaan siellä.Ei ole normaalin vuokra-asumisen veroista. Menettää myöhemmin jopa toisten ongelmiin asunnon)
ja aletaan alentelemaan (tuotemies) tuotteiden pohjalta hintoja, joita ei tarvisi, muut sen sijaan kallistuvat jopa ehkä

jätetään älykkyyden arvostus ja luotetaan materiaalisiin arvoihin:tulos, ei saa työtä. Tämä voi johtua jonkun seksihalukkuudesta pelkästään toiseen osapuoleen. tämmöinen (voi olla esim. eläinlääkäri) ei voi jatkua
tällaisia miehiä viisaampiakin on
(jotakin työtä kannattaisi varmaankin tarjota: tai edes vaivautua ehdottamaan)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Niin se vain on, että kun eriarvo väärien asioiden suhteen kasvaa, niin oikeasti rikkaat rikastuu ja käyhät köyhtyy(tämä ei ole oikein pääkopan kannalta)(esim.humanistit jäisivät ilman mitään):<br />
otetaan esim. vuokralla olijoille paskamainen ote(tullaan alakertaan usein häiritsemään tai jopa asutaan siellä.Ei ole normaalin vuokra-asumisen veroista. Menettää myöhemmin jopa toisten ongelmiin asunnon)<br />
ja aletaan alentelemaan (tuotemies) tuotteiden pohjalta hintoja, joita ei tarvisi, muut sen sijaan kallistuvat jopa ehkä</p>
<p>jätetään älykkyyden arvostus ja luotetaan materiaalisiin arvoihin:tulos, ei saa työtä. Tämä voi johtua jonkun seksihalukkuudesta pelkästään toiseen osapuoleen. tämmöinen (voi olla esim. eläinlääkäri) ei voi jatkua<br />
tällaisia miehiä viisaampiakin on<br />
(jotakin työtä kannattaisi varmaankin tarjota: tai edes vaivautua ehdottamaan)</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Artturi Björk</title>
		<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-730</link>
		<dc:creator>Artturi Björk</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 22 Mar 2010 15:32:48 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-730</guid>
		<description>Ossi: Reaalikorot seuraavat tuotto-odotuksia, eli jos reaalikorko on matala, niin pääoman tuotto-odotus on myös matala.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Ossi: Reaalikorot seuraavat tuotto-odotuksia, eli jos reaalikorko on matala, niin pääoman tuotto-odotus on myös matala.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Ossi</title>
		<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-729</link>
		<dc:creator>Ossi</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 22 Mar 2010 14:46:16 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-729</guid>
		<description>Määttänen-Terviö:
Income Distribution and Housing Prices:

1. Introduction
One question raised by the recent increases in income inequality is whether it has had an impact
on the distribution of housing prices. Could it be that ever higher top incomes just lead the rich
to bid the price of best locations ever higher?

Suomennettuna:

"Viimeaikaisen tuloerojen kasvun herättämä kysymys on, kuinka se on vaikuttanut asuntojen asuntojen hintojen jakautumiseen. Onko niin, että yhä muita korkeampi tuloluokka johtaa rikkaat vain nostamaan parhaiden alueiden hinnan yhä korkeammaksi?"

Kysymyksen asettelussa ei ole juurikaan järkeä. Totta kai niin tapahtuu. Mutta eivät rikkaat osta kymmentä asuntoa, vaan yleensä vain yhden. Hinnan nousun aikaansaavat sijoittajat, jotka voivat omistaa jopa 100 asuntoa, käyttämättä niistä ensimmäistäkään. Ja olennaisinta on, että nämä 100 asuntoa ostetaan velkarahalla. Joten hinta nousee korkotason laskiessa ja vuokratulojen verovapauksien myötä.
Toinen kysymyksen asettelun oxymoroni on "tuloerojen" kasvu. Tuloerojen kasvu ei synny ansiotuloista, vaan sijoitustuotoista. Joten kysymys pitäisi asettaa päinvastoin:

"Viimeaikaisten asuntojen hintojen nousun herättämä kysymys on, kuinka se on vaikuttanut tuloerojen kasvuun? Onko niin, että parhaiden alueiden yhä korkeampi hinta johtaa yhä muita korkeamman tuloluokan syntymiseen."

Tai parempi vielä olisi:

"Viimeaikaisten asuntojen hintojen nousun herättämä kysymys on, kuinka se on vaikuttanut tuloerojen kasvuun? Onko niin, että kaikkien asuntojen yhä korkeampi keskimääräinen hinta johtaa yhä muita korkeamman tuloluokan syntymiseen."</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Määttänen-Terviö:<br />
Income Distribution and Housing Prices:</p>
<p>1. Introduction<br />
One question raised by the recent increases in income inequality is whether it has had an impact<br />
on the distribution of housing prices. Could it be that ever higher top incomes just lead the rich<br />
to bid the price of best locations ever higher?</p>
<p>Suomennettuna:</p>
<p>&#8220;Viimeaikaisen tuloerojen kasvun herättämä kysymys on, kuinka se on vaikuttanut asuntojen asuntojen hintojen jakautumiseen. Onko niin, että yhä muita korkeampi tuloluokka johtaa rikkaat vain nostamaan parhaiden alueiden hinnan yhä korkeammaksi?&#8221;</p>
<p>Kysymyksen asettelussa ei ole juurikaan järkeä. Totta kai niin tapahtuu. Mutta eivät rikkaat osta kymmentä asuntoa, vaan yleensä vain yhden. Hinnan nousun aikaansaavat sijoittajat, jotka voivat omistaa jopa 100 asuntoa, käyttämättä niistä ensimmäistäkään. Ja olennaisinta on, että nämä 100 asuntoa ostetaan velkarahalla. Joten hinta nousee korkotason laskiessa ja vuokratulojen verovapauksien myötä.<br />
Toinen kysymyksen asettelun oxymoroni on &#8220;tuloerojen&#8221; kasvu. Tuloerojen kasvu ei synny ansiotuloista, vaan sijoitustuotoista. Joten kysymys pitäisi asettaa päinvastoin:</p>
<p>&#8220;Viimeaikaisten asuntojen hintojen nousun herättämä kysymys on, kuinka se on vaikuttanut tuloerojen kasvuun? Onko niin, että parhaiden alueiden yhä korkeampi hinta johtaa yhä muita korkeamman tuloluokan syntymiseen.&#8221;</p>
<p>Tai parempi vielä olisi:</p>
<p>&#8220;Viimeaikaisten asuntojen hintojen nousun herättämä kysymys on, kuinka se on vaikuttanut tuloerojen kasvuun? Onko niin, että kaikkien asuntojen yhä korkeampi keskimääräinen hinta johtaa yhä muita korkeamman tuloluokan syntymiseen.&#8221;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Artturi Björk</title>
		<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-728</link>
		<dc:creator>Artturi Björk</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 20 Mar 2010 08:18:22 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-728</guid>
		<description>Marko Terviö: Niin monopolithan ei välttämättä aiheuta hyvinvointitappiota, jos on vähän dynaamisempi malli käytössä. Tähän tietysti liittyy useita muttia...

Jos monopoli ei ole valtiovallan synnyttämä (toisin siis kuin ammattiyhdistyksillä) ja monopolivoitot ovat mahdollisia markkinoilla, niin yritykset kilpailevat pääsystä monopoliasemaan ja tämän kilpailun kustannukset ovat suunnilleen yhtä suuret kuin monopolivoitotkin.

Sikäli mikäli kun monopoliaseman voi saavuttaa tarjoamalla asiakkaille ylivertaista tuotetta, niin yritykset joutuvat "antamaan" monopolivoittonsa takaisin muulle taloudelle jo ennakkoon.

ps. Nuo ahtaajien käyttämät kalliit keinot satamissa on kuin suoraan the Wire televisiosarjasta. (Mitä muuten suosittelen lämpimästi taloustieteestä innostuneille. Siinä käsitellään asioita koko ajan kannustimien kautta.)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Marko Terviö: Niin monopolithan ei välttämättä aiheuta hyvinvointitappiota, jos on vähän dynaamisempi malli käytössä. Tähän tietysti liittyy useita muttia&#8230;</p>
<p>Jos monopoli ei ole valtiovallan synnyttämä (toisin siis kuin ammattiyhdistyksillä) ja monopolivoitot ovat mahdollisia markkinoilla, niin yritykset kilpailevat pääsystä monopoliasemaan ja tämän kilpailun kustannukset ovat suunnilleen yhtä suuret kuin monopolivoitotkin.</p>
<p>Sikäli mikäli kun monopoliaseman voi saavuttaa tarjoamalla asiakkaille ylivertaista tuotetta, niin yritykset joutuvat &#8220;antamaan&#8221; monopolivoittonsa takaisin muulle taloudelle jo ennakkoon.</p>
<p>ps. Nuo ahtaajien käyttämät kalliit keinot satamissa on kuin suoraan the Wire televisiosarjasta. (Mitä muuten suosittelen lämpimästi taloustieteestä innostuneille. Siinä käsitellään asioita koko ajan kannustimien kautta.)</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Ossi</title>
		<link>http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-717</link>
		<dc:creator>Ossi</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 19 Mar 2010 19:00:54 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blog.hse-econ.fi/?p=2159#comment-717</guid>
		<description>Hieno kirjoitus. Varsinkin suomalaiselta ekonomistilta. Kiitoksia. Kansantalouden suurin monopolivoima on kuitenkin maanomistusoikeuksissa. Maaomaisuus ja myös luonnonvarat keräävät paitsi kansantalouden maankoron, myös pyörittävät (spekulatiivista) finanssimaailmaa ja keräävät valtavan velkapääoman. Mikä inflatoi rajusti maaomaisuuden hinnan. Varallisuudenhan tuottavat ainoastaan työ ja reaalipääoma. Maankorko, ja siten kiinteistövarallisuuden ja luonnollisten monopolien hinta, ei ole osa tuottavaa taloutta vaan ainoastaan maanomistusoikeuksista syntyvä kustannus. Ja puhdas hyvinvointitappio, minkä suuruus kasvaa sitä mukaa, kun maankorko inflatoituu.
Ikävä kyllä kaikki poliittinen taloustiede on valjastettu kiinteän omaisuuden kuten maaomaisuuden hinnan ja hyvinvointitappioiden kasvattamiseen. Lukuisin subventioin, verovapauksin ja korko- ja pankkipolitiikan keinoin. Tätä harjoitetaan usein Adam Smithin nimeen, vaikka mies itse vaati feodalismin (vuokratulojen) ja erilaisten monopolioikeuksien kuten ammattikuntaoikeuksien lakkauttamista.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Hieno kirjoitus. Varsinkin suomalaiselta ekonomistilta. Kiitoksia. Kansantalouden suurin monopolivoima on kuitenkin maanomistusoikeuksissa. Maaomaisuus ja myös luonnonvarat keräävät paitsi kansantalouden maankoron, myös pyörittävät (spekulatiivista) finanssimaailmaa ja keräävät valtavan velkapääoman. Mikä inflatoi rajusti maaomaisuuden hinnan. Varallisuudenhan tuottavat ainoastaan työ ja reaalipääoma. Maankorko, ja siten kiinteistövarallisuuden ja luonnollisten monopolien hinta, ei ole osa tuottavaa taloutta vaan ainoastaan maanomistusoikeuksista syntyvä kustannus. Ja puhdas hyvinvointitappio, minkä suuruus kasvaa sitä mukaa, kun maankorko inflatoituu.<br />
Ikävä kyllä kaikki poliittinen taloustiede on valjastettu kiinteän omaisuuden kuten maaomaisuuden hinnan ja hyvinvointitappioiden kasvattamiseen. Lukuisin subventioin, verovapauksin ja korko- ja pankkipolitiikan keinoin. Tätä harjoitetaan usein Adam Smithin nimeen, vaikka mies itse vaati feodalismin (vuokratulojen) ja erilaisten monopolioikeuksien kuten ammattikuntaoikeuksien lakkauttamista.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
