Artikkelin Segregaatio ja rikollisuus kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=3215 Fri, 29 Mar 2024 14:42:51 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Tuomas Pekkarinen http://blog.hse-econ.fi/?p=3215#comment-1465 Tuomas Pekkarinen Wed, 17 Nov 2010 11:21:09 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=3215#comment-1465 Kiitos kommenteista. On tietysti mahdollista, että Brown v. Board of Education on erikoistapaus. Ensinnäkin päätöstä edeltänyt segregaatio ei ollut mikään markkinatulema, vaan se perustui erityisesti etelävaltioissa institutionaaliseen rasismiin. Alkuperäisessä oikeusjutussa syytteen nostajan tytär ei voinut mennä lähimpään kouluun, vaan hänen täytyi matkustaa useita kilometrejä pelkästään ihonvärinsä takia. Esimerkiksi Britannian suurkaupungeissa esiintyvä segregaatio on varmasti aivan toisenlaista. Toiseksi, tässä keskityttiin rikollisuuten, joka voi olla poikkeuksellisen vertaisryhmävaikutuksille herkkä muuttuja. Esimerkiksi mainitsemasi MTO-ohjelmakin vähensi muuttajien todennäköisyyttä joutua pidätetyksi väkilvaltarikoksista 38%. Useimpien koulutus- ja työmarkkinatulemien kohdalla taas vertaisryhmävaikutukset ovat yleensä pieniä joten on kai turha odottaa, että tällaiset ohjelmatkaan vaikuttaisivat paljon. Kuitenkin, mustien drop out rate tippui desegregaation vaikutuksesta pari prosenttia. Se kannattaako rahaa käyttää sosiaaliseen asunnontuotantoon vai koulujen suoraan tukemiseen vaatisi kunnianhimoisempaa tutkimusta. Ehkä kuitenkin sen verran voin sanoa, että kirjallisuudessa on ollut hyvin vaikea löytää merkittäviä vaikutuksia koulujen mitattaville resursseille vaikka koulu fixed effect on yleensä hyvin merkitsevä. Se, mitä ainakaan Helsingissä ei tietääkseni ole koskaan kokeiltu, on oppilaiden bussittaminen koulupiiristä toiseen. Kiitos kommenteista.

On tietysti mahdollista, että Brown v. Board of Education on erikoistapaus. Ensinnäkin päätöstä edeltänyt segregaatio ei ollut mikään markkinatulema, vaan se perustui erityisesti etelävaltioissa institutionaaliseen rasismiin. Alkuperäisessä oikeusjutussa syytteen nostajan tytär ei voinut mennä lähimpään kouluun, vaan hänen täytyi matkustaa useita kilometrejä pelkästään ihonvärinsä takia. Esimerkiksi Britannian suurkaupungeissa esiintyvä segregaatio on varmasti aivan toisenlaista.

Toiseksi, tässä keskityttiin rikollisuuten, joka voi olla poikkeuksellisen vertaisryhmävaikutuksille herkkä muuttuja. Esimerkiksi mainitsemasi MTO-ohjelmakin vähensi muuttajien todennäköisyyttä joutua pidätetyksi väkilvaltarikoksista 38%. Useimpien koulutus- ja työmarkkinatulemien kohdalla taas vertaisryhmävaikutukset ovat yleensä pieniä joten on kai turha odottaa, että tällaiset ohjelmatkaan vaikuttaisivat paljon. Kuitenkin, mustien drop out rate tippui desegregaation vaikutuksesta pari prosenttia.

Se kannattaako rahaa käyttää sosiaaliseen asunnontuotantoon vai koulujen suoraan tukemiseen vaatisi kunnianhimoisempaa tutkimusta. Ehkä kuitenkin sen verran voin sanoa, että kirjallisuudessa on ollut hyvin vaikea löytää merkittäviä vaikutuksia koulujen mitattaville resursseille vaikka koulu fixed effect on yleensä hyvin merkitsevä. Se, mitä ainakaan Helsingissä ei tietääkseni ole koskaan kokeiltu, on oppilaiden bussittaminen koulupiiristä toiseen.

]]>
Kirjoittaja: Tuukka Saarimaa http://blog.hse-econ.fi/?p=3215#comment-1463 Tuukka Saarimaa Mon, 15 Nov 2010 17:40:57 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=3215#comment-1463 Tuomas: Mielenkiintoinen juttu. Onko tämä tulos kuitenkin pikemminkin poikkeus kuin sääntö? Esimerkiksi LSE:n tutkijat esittävät katsauksessaan, että ns. "mixed communities" -politiikka ei toimi: http://www.spatialeconomics.ac.uk/textonly/SERC/publications/download/sercpp002.pdf. Toisaalta eikö Moving to Opportunity -ohjelma ollut jonkinlainen pettymys Yhdysvalloissa? Minusta nämä ovat yllättäviä tuloksia (siis nämä minun mainitsemat), jos ottaa huomioon sen, miten paljon muissa yhteyksissä on löydetty kaikenlaisia naapurusto- ja vertaisryhmävaikutuksia. Nämä tuli mieleen lähinnä tuosta lopussa mainitusta sosiaalisesta asuntotuotannosta. Onko siis varmaa, että annettuna rahamäärä juuri sosiaalisen asuntotuonnon sopiva sijoittelu (joka siis aiheuttaa kustannuksia) on parempi, kuin vaikkapa "huonojen alueiden" koulujen suora tukeminen? Ilmeisesti esimerkiksi Helsingissä harrastetaan molempia. Tuomas:

Mielenkiintoinen juttu. Onko tämä tulos kuitenkin pikemminkin poikkeus kuin sääntö? Esimerkiksi LSE:n tutkijat esittävät katsauksessaan, että ns. “mixed communities” -politiikka ei toimi: http://www.spatialeconomics.ac.uk/textonly/SERC/publications/download/sercpp002.pdf.

Toisaalta eikö Moving to Opportunity -ohjelma ollut jonkinlainen pettymys Yhdysvalloissa? Minusta nämä ovat yllättäviä tuloksia (siis nämä minun mainitsemat), jos ottaa huomioon sen, miten paljon muissa yhteyksissä on löydetty kaikenlaisia naapurusto- ja vertaisryhmävaikutuksia.

Nämä tuli mieleen lähinnä tuosta lopussa mainitusta sosiaalisesta asuntotuotannosta. Onko siis varmaa, että annettuna rahamäärä juuri sosiaalisen asuntotuonnon sopiva sijoittelu (joka siis aiheuttaa kustannuksia) on parempi, kuin vaikkapa “huonojen alueiden” koulujen suora tukeminen? Ilmeisesti esimerkiksi Helsingissä harrastetaan molempia.

]]>