Artikkelin Eurobondit - uhka vai mahdollisuus? kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=4027 Fri, 29 Mar 2024 13:06:51 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Eurobondit ja yhteisvastu http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-2484 Eurobondit ja yhteisvastu Fri, 15 Jun 2012 07:56:17 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-2484 [...] Eurobondeista, kuten muistakin kriisin hallintaan käytetyistä välineistä, on tehty useampia esityksiä. Nykyisistä tukipaketeista ne erottaa käytännössä suurempi yhteisvastuu: eurobondeja taattaisiin yhteisvastuullisesti, jolloin sijoittajat voisivat rahoittaa esimerkiksi Espanjan uudistuspolitiikkaa niin, että tietäisivät ainakin saksalaisten ja suomalaisten maksavan rahat takaisin. Tämä toisi eurobondien korot alas, ja kriisimaiden korkokustannukset voitaisiin saada hallintaan. Käytännössä tämä vaatisi tietenkin rajoja ja parempaa talouspoliittista valvontaa: yhteiset velat tarkoittavat myös yhteistä vastuuta. Hyvä analyysi toistaiseksi kannatetuimmasta eurobondimallista löytyy Akateemisesta talousblogista. [...] [...] Eurobondeista, kuten muistakin kriisin hallintaan käytetyistä välineistä, on tehty useampia esityksiä. Nykyisistä tukipaketeista ne erottaa käytännössä suurempi yhteisvastuu: eurobondeja taattaisiin yhteisvastuullisesti, jolloin sijoittajat voisivat rahoittaa esimerkiksi Espanjan uudistuspolitiikkaa niin, että tietäisivät ainakin saksalaisten ja suomalaisten maksavan rahat takaisin. Tämä toisi eurobondien korot alas, ja kriisimaiden korkokustannukset voitaisiin saada hallintaan. Käytännössä tämä vaatisi tietenkin rajoja ja parempaa talouspoliittista valvontaa: yhteiset velat tarkoittavat myös yhteistä vastuuta. Hyvä analyysi toistaiseksi kannatetuimmasta eurobondimallista löytyy Akateemisesta talousblogista. [...]

]]>
Kirjoittaja: Marko Terviö http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1963 Marko Terviö Tue, 23 Aug 2011 10:53:16 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1963 Hyvä avaus tosiaan tuo Bruegelin 6 sivun ehdotus. Jos "skaalaeduilla" todella säästäisi 0.8% vuodessa niin sinipunabondit kannattaisivat Suomellekin, kriisistä riippumattomista syistä, ehkä aluksi AAA-maiden yhteisenä supereurobondina. Tuo 0.8% luku vaan perustuu Warnock & Warnock artikkeliin, Journal of International Money and Finance (2009). Onko se uskottava vertailukohta? <blockquote> [...] our work suggests that large foreign purchases of U.S. government bonds have contributed importantly to the low levels of U.S. interest rates observed over the past few years. In the hypothetical case of zero foreign accumulation of U.S. government bonds over the course of an entire year, long rates would be 80 basis points higher. </blockquote> Se siis keskittyy kehittyvien maiden <a href="http://www.federalreserve.gov/boarddocs/speeches/2005/200503102/" rel="nofollow">savings glut</a>-aikakauteen. Voi jäädä aika erikoiseksi episodiksi. Tämä luvun käyttö tuntuu myös olettavan, että euromaiden bondeja ei nyt vielä päätyisi ollenkaan euroalueen ulkopuolelle. Hyvä avaus tosiaan tuo Bruegelin 6 sivun ehdotus. Jos “skaalaeduilla” todella säästäisi 0.8% vuodessa niin sinipunabondit kannattaisivat Suomellekin, kriisistä riippumattomista syistä, ehkä aluksi AAA-maiden yhteisenä supereurobondina.

Tuo 0.8% luku vaan perustuu Warnock & Warnock artikkeliin, Journal of International Money and Finance (2009). Onko se uskottava vertailukohta?

[...] our work suggests that large foreign purchases of U.S. government bonds have contributed importantly to the low levels of U.S. interest rates observed over the past few years. In the hypothetical case of zero foreign accumulation of U.S. government bonds over the course of an entire year, long rates would be 80 basis points higher.

Se siis keskittyy kehittyvien maiden savings glut-aikakauteen. Voi jäädä aika erikoiseksi episodiksi. Tämä luvun käyttö tuntuu myös olettavan, että euromaiden bondeja ei nyt vielä päätyisi ollenkaan euroalueen ulkopuolelle.

]]>
Kirjoittaja: SH http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1958 SH Sun, 21 Aug 2011 07:20:52 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1958 Kyllähän valtioiden omissa nimissäänkin laskemissa velkakirjoissa on velkaantumista rajoittava mekanismi. Kun valtionvelan määrä kasvaa kyllin korkeaksi, se on omiaan nostamaan valtion velastaan maksamaa korkoa. Toki eurobondit loisivat selkeämmän korkoportaan, jonka yli ei kannatta velkaantua. Erilaisiin sopimuksiin kirjattaviin rajoituksiin ja niiden pitämiseen tosipaikan tullen en usko hetkeäkään. Eivätkä usko poliitikot itsekään. Kyllähän valtioiden omissa nimissäänkin laskemissa velkakirjoissa on velkaantumista rajoittava mekanismi. Kun valtionvelan määrä kasvaa kyllin korkeaksi, se on omiaan nostamaan valtion velastaan maksamaa korkoa.

Toki eurobondit loisivat selkeämmän korkoportaan, jonka yli ei kannatta velkaantua.

Erilaisiin sopimuksiin kirjattaviin rajoituksiin ja niiden pitämiseen tosipaikan tullen en usko hetkeäkään. Eivätkä usko poliitikot itsekään.

]]>
Kirjoittaja: Ilari http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1956 Ilari Fri, 19 Aug 2011 19:59:06 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1956 Kaikki lienevät yhtä mieltä euroalueen uskottavuusongelman kanssa: sääntöjä on aina kierretty, kun on kyseessä on ollut eurovaltion velka. Itsehän ehdotin jo tällä blogilla ajat sitten, että euroalueen valtioiden rahoitus voisi olla puhtaasti EKP:n vastuulla. Ehdotukseni on monelta osin täysin yhdenmukainen Määttäsen ajatusten kanssa: loppupeleissä EKP voisi säädellä jäsenmaiden velkaantumista. Tämä olisi ehdottomasti ratkaisu mainittuun uskottavuusongelmaan, mikäli EKP pitäytyisi säännöissä. Markkinat on selvästi eurobondien kannalla. Mun mielipide: EKP ja FED voisivat kuitata kaikki USA:n ja euroalueen valtion velat ostamalla bondeja. Inflaatio ei ole suuri ongelma, sillä se auttaa hoitamaan myös yksityisen sektorin velkaantumista. Lisäksi: miksi rahan tarjonnan pitäisi olla kiinni vain korkokäyrän lyhyestä päästä? Kaikki lienevät yhtä mieltä euroalueen uskottavuusongelman kanssa: sääntöjä on aina kierretty, kun on kyseessä on ollut eurovaltion velka.

Itsehän ehdotin jo tällä blogilla ajat sitten, että euroalueen valtioiden rahoitus voisi olla puhtaasti EKP:n vastuulla. Ehdotukseni on monelta osin täysin yhdenmukainen Määttäsen ajatusten kanssa: loppupeleissä EKP voisi säädellä jäsenmaiden velkaantumista. Tämä olisi ehdottomasti ratkaisu mainittuun uskottavuusongelmaan, mikäli EKP pitäytyisi säännöissä.

Markkinat on selvästi eurobondien kannalla. Mun mielipide: EKP ja FED voisivat kuitata kaikki USA:n ja euroalueen valtion velat ostamalla bondeja. Inflaatio ei ole suuri ongelma, sillä se auttaa hoitamaan myös yksityisen sektorin velkaantumista. Lisäksi: miksi rahan tarjonnan pitäisi olla kiinni vain korkokäyrän lyhyestä päästä?

]]>
Kirjoittaja: Artturi B http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1955 Artturi B Fri, 19 Aug 2011 13:25:51 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1955 Niku Määttänen:<blockquote>Kuten juttuni lopussa totean, samanlainen uskottavuusongelma on joka tapauksessa olemassa. </blockquote> Niin siis meinaatko, että ei ole uskottavaa, että Saksan omissa nimissään ottamat lainat on pelkästään saksalaisten vastuulla? Vai tarkoitatko, että raameissa pysyminen on yhtä epäuskottavaa? Jos meinaat ensimmäistä, niin sit meillä on eurobondit jo olemassa ja on ihan turha perustaa mitään "uusia eurobondeja" ja jos meinaa jälkimmäistä, niin sopimuksista luistaminen on sitä turmiollisempaa mitä suuremmat odotukset niiden noudattamiselle ladataan. Siinä mielessä nykyiset uskottavuusongelmat ei oo niin pahoja kuin mitä ne olis eurobondeilla. Toiseen kohtaan: miten niin euromailla on parempi neuvotteluasema kuin ulkomaisilla sijoittajilla? Vai meinaatko, että jos Saksa jättäis maksamatta velkansa, niin sen maksamat korot ei juuri nousis? Mitä euromaat voi tehdä? Eiks Saksa oo nettomaksaja? Eiks muut euromaat tartte Saksaa huomattavasti enemmän kuin Saksa muita euromaita? (Voi olla ihan mahdollista. Jos sulla olis muutenkin vinkkiä johonkin paperiin, missä käsiteltäis sovereign defaultin vaikutuksia valtion lainankorkoihin, niin lukisin mielelläni. Jotenkin tuntus, että jos vaikka Suomi defaulttas kaikki lainansa niin jatkossa sais lainaa aika halvalla, ku kukapa nyt ei lainais länsimaalle, jonka velka suhteessa BKT:hen on 0%) Niku Määttänen:
Kuten juttuni lopussa totean, samanlainen uskottavuusongelma on joka tapauksessa olemassa.

Niin siis meinaatko, että ei ole uskottavaa, että Saksan omissa nimissään ottamat lainat on pelkästään saksalaisten vastuulla? Vai tarkoitatko, että raameissa pysyminen on yhtä epäuskottavaa?

Jos meinaat ensimmäistä, niin sit meillä on eurobondit jo olemassa ja on ihan turha perustaa mitään “uusia eurobondeja” ja jos meinaa jälkimmäistä, niin sopimuksista luistaminen on sitä turmiollisempaa mitä suuremmat odotukset niiden noudattamiselle ladataan. Siinä mielessä nykyiset uskottavuusongelmat ei oo niin pahoja kuin mitä ne olis eurobondeilla.

Toiseen kohtaan: miten niin euromailla on parempi neuvotteluasema kuin ulkomaisilla sijoittajilla? Vai meinaatko, että jos Saksa jättäis maksamatta velkansa, niin sen maksamat korot ei juuri nousis? Mitä euromaat voi tehdä? Eiks Saksa oo nettomaksaja? Eiks muut euromaat tartte Saksaa huomattavasti enemmän kuin Saksa muita euromaita?

(Voi olla ihan mahdollista. Jos sulla olis muutenkin vinkkiä johonkin paperiin, missä käsiteltäis sovereign defaultin vaikutuksia valtion lainankorkoihin, niin lukisin mielelläni. Jotenkin tuntus, että jos vaikka Suomi defaulttas kaikki lainansa niin jatkossa sais lainaa aika halvalla, ku kukapa nyt ei lainais länsimaalle, jonka velka suhteessa BKT:hen on 0%)

]]>
Kirjoittaja: Niku Määttänen http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1954 Niku Määttänen Fri, 19 Aug 2011 12:59:08 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1954 Artturi B, Liittyen ensimmäiseen mainitseemaasi kohtaan: Kuten juttuni lopussa totean, samanlainen uskottavuusongelma on joka tapauksessa olemassa. Uskottavuutta voisi ehkä yrittää lisätä EKP:n avulla. Sillä pitäisi olla intressi vahtia, että eurobondeja ei lasketa liikaa liikkeelle. Liittyen toiseen kohtaan: Toisilla euromailla luulisi olevan aina vahvempi neuvotteluasema Saksaa vastaan kuin yksityisillä sijoittajilla. Siksi on vaikea nähdä, miksi Saksa enemmin hoitaisi oman velkansa kuin eurobondivelkansa. Artturi B,

Liittyen ensimmäiseen mainitseemaasi kohtaan: Kuten juttuni lopussa totean, samanlainen uskottavuusongelma on joka tapauksessa olemassa. Uskottavuutta voisi ehkä yrittää lisätä EKP:n avulla. Sillä pitäisi olla intressi vahtia, että eurobondeja ei lasketa liikaa liikkeelle.

Liittyen toiseen kohtaan: Toisilla euromailla luulisi olevan aina vahvempi neuvotteluasema Saksaa vastaan kuin yksityisillä sijoittajilla. Siksi on vaikea nähdä, miksi Saksa enemmin hoitaisi oman velkansa kuin eurobondivelkansa.

]]>
Kirjoittaja: Artturi B http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1953 Artturi B Fri, 19 Aug 2011 12:15:10 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4027#comment-1953 Niku Määttänen:<blockquote>Eurobondien avulla rahoitettava velka voidaan rajoittaa esimerkiksi kasvu- ja vakaussopimuksessa mainittuun 60 prosenttiin BKT:sta. Myös velanottovauhtia rajoitettaisiin.</blockquote> Siis tarkoitatko, että voitaisiin sanoa tai kirjoittaa, että rajoitetaan vai että näistä rajoituksista pidettäs kiinni tosipaikan tullen? Mä veikkaan, että rajoitteiden kirjaaminen kyllä onnistuu, mutta niistä kiinnipitäminen not so much. <blockquote>Toiseksi, euromaat ovat ensisijaisesti vastuussa eurobondeistaan. Maan on siis tarvittaessa laiminlyötävä omissa nimissään ottaman velan hoitaminen hoitaakseen eurobondivelkaansa.</blockquote> minkälaisella järjestelyllä tää voidaan hoitaa? Tai siis, jos Saksa vaikka sanoo, että hei ei me ruveta maksaan näistä eurobondei, ku muut ootte menny tuhlaan niillä hankitut rahat, mutta joo kyllä me maksetaan meidän omat velat takas, niin mitä tapahtuu? Niku Määttänen:
Eurobondien avulla rahoitettava velka voidaan rajoittaa esimerkiksi kasvu- ja vakaussopimuksessa mainittuun 60 prosenttiin BKT:sta. Myös velanottovauhtia rajoitettaisiin.

Siis tarkoitatko, että voitaisiin sanoa tai kirjoittaa, että rajoitetaan vai että näistä rajoituksista pidettäs kiinni tosipaikan tullen?

Mä veikkaan, että rajoitteiden kirjaaminen kyllä onnistuu, mutta niistä kiinnipitäminen not so much.

Toiseksi, euromaat ovat ensisijaisesti vastuussa eurobondeistaan. Maan on siis tarvittaessa laiminlyötävä omissa nimissään ottaman velan hoitaminen hoitaakseen eurobondivelkaansa.

minkälaisella järjestelyllä tää voidaan hoitaa? Tai siis, jos Saksa vaikka sanoo, että hei ei me ruveta maksaan näistä eurobondei, ku muut ootte menny tuhlaan niillä hankitut rahat, mutta joo kyllä me maksetaan meidän omat velat takas, niin mitä tapahtuu?

]]>