Artikkelin Päättömät kanat kommentit http://blog.hse-econ.fi/?p=4397 Fri, 29 Mar 2024 09:58:32 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Kirjoittaja: Jussi http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2226 Jussi Mon, 20 Feb 2012 07:59:14 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2226 Hyvä, että Suomessa joku uskaltaa esittää vaihtoehdon nykypolitiikkaan. Yllättävää, että IMF tuntuu löytäneen jyvän, nyt toivotaan, että EU-päättäjät eivät jäisi huonommiksi. Islannin noususta tuhkasta voisi puhua enemmän. Vieraan valuutan määräisten velkojen (lue: euroalue kokonaisuudessaan) osalta tuntuu olevan kaksi tasapainoa, jossa luisuminen velkakierteeseen tapahtuu yllättäen. Tästä näkökulmasta Suomen tulisi ajaa yhteistä elvyttävää politiikkaa, mutta huolehtia oman kansantaloutemme (velan)maksukyvyn suhteellisesta vahvuudesta. Hyvä muistaa, että ongelma on täysin poliittinen / kulttuurillinen: aggregaattina euromaat eivät ole sen huonompia kuin US/Japani. Hyvä, että Suomessa joku uskaltaa esittää vaihtoehdon nykypolitiikkaan. Yllättävää, että IMF tuntuu löytäneen jyvän, nyt toivotaan, että EU-päättäjät eivät jäisi huonommiksi. Islannin noususta tuhkasta voisi puhua enemmän.

Vieraan valuutan määräisten velkojen (lue: euroalue kokonaisuudessaan) osalta tuntuu olevan kaksi tasapainoa, jossa luisuminen velkakierteeseen tapahtuu yllättäen. Tästä näkökulmasta Suomen tulisi ajaa yhteistä elvyttävää politiikkaa, mutta huolehtia oman kansantaloutemme (velan)maksukyvyn suhteellisesta vahvuudesta.

Hyvä muistaa, että ongelma on täysin poliittinen / kulttuurillinen: aggregaattina euromaat eivät ole sen huonompia kuin US/Japani.

]]>
Kirjoittaja: Laitinen http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2206 Laitinen Wed, 15 Feb 2012 10:06:54 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2206 Muutama aihetta sivuava kysymys. Mikä, jos mikään, yhteys oli EKPn päätöksellä lainoittaa EU pankkeja rajattomasti 1% korolla ja Espanjan tammikuisella bondimyynnin menestyksellä? Kauppa kävi ja korko laski luokituksenlaskusta huolimatta. Jos kauppa ei käyty EKPn rahalla, onko luottoluokituksilla enään merkitystä? Jos käytiin, meidän (euro veronmaksajat) taitaa käydä huonosti? Muutama aihetta sivuava kysymys. Mikä, jos mikään, yhteys oli EKPn päätöksellä lainoittaa EU pankkeja rajattomasti 1% korolla ja Espanjan tammikuisella bondimyynnin menestyksellä? Kauppa kävi ja korko laski luokituksenlaskusta huolimatta. Jos kauppa ei käyty EKPn rahalla, onko luottoluokituksilla enään merkitystä? Jos käytiin, meidän (euro veronmaksajat) taitaa käydä huonosti?

]]>
Kirjoittaja: Ilari Puranen http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2201 Ilari Puranen Mon, 13 Feb 2012 16:35:00 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2201 Itse väittäisin, että Kreikan joukkovelkakirjat on hinnoiteltu markkinoilla täysin oikein. On erittäin luonnollista, että bondien riskilisät käyttäytyvät epälineaarisesti. Pyritäänpä havainnollistamaan tätä esimerkillä. Otetaan esimerkiksi laina, jonka nimellisarvo on 1 000 € ja joka erääntyy vuoden päästä. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että laina ei maksa kuponkimaksuja, eli kyseessä on ns. nollakuponkibondi. Tällöin markkina-arvo = 1000/(1 + riskitön korko + riskilisä). Kun riskilisä kasvaa, bondin arvo luonnollisesti laskee. Riskilisään voi vaikuttaa useita tekijöitä, mutta oletetaan, että se koostuu nyt kahdesta tekijästä: -default-riskiä vastaava riskilisä (riski siitä, ettei velallinen maksa velkaansa) -likviditeettiriskiä vastaava riskilisä (riski siitä, että arvopaperille ei löydy ostajaa). Kuvitellaanpa tilanne, jossa default-riski kasvaa (ts. todennäköisyys, ettei velkaa makseta, kasvaa). Tällöin riskilisä nousee. Lisäksi markkinoilla on yhä vähemmän toimijoita, jotka ovat halukkaita ostamaan riskillistä arvopaperia. Tämän vuoksi myös likviditeettiriski lisääntyy, jolloin riskilisä nousee entisestään. Tässä on aika luonnollinen esimerkki kerrannaisvaikutuksesta, eli epälineaarisuudesta. Toinen tärkeä riskilähde on epävarmuus. Markkinathan eivät tiedä varmaksi sitä todennäköisyyttä, jolla velallinen jättää velkansa maksamatta, eli default-todennäköisyyttä. Tämä todennäköisyys vaikuttaa suoraan ensimmäiseen näistä riskilisistä. Mitä suurempi default-todennäköisyys, sitä suurempi riskilisä. Mitä vaikeampaa tätä todennäköisyyttä on arvioida, sitä enemmän markkinat vaativat riskilisää. Esim. jos default-todennäköisyys oikeasti on 25%, mutta markkinoilla on paljon epävarmuutta, saattaa markkina hinnoitella käyttämällä suurempaa todennäköisyyttä (esim. 40%). Ihan vain varmuuden vuoksi. Tässäkin on hyvä huomata, että markkinat eivät tee mielellään tässä aliarviointia, vaan pyrkivät varovaisuuteen. Siispä bondi voi olla systemaattisesti "ali"hinnoiteltu. Ja syy on täysin rationaalinen. Itse väittäisin, että Kreikan joukkovelkakirjat on hinnoiteltu markkinoilla täysin oikein.

On erittäin luonnollista, että bondien riskilisät käyttäytyvät epälineaarisesti.
Pyritäänpä havainnollistamaan tätä esimerkillä. Otetaan esimerkiksi laina, jonka nimellisarvo on 1 000 € ja joka erääntyy vuoden päästä. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että laina ei maksa kuponkimaksuja, eli kyseessä on ns. nollakuponkibondi. Tällöin

markkina-arvo = 1000/(1 + riskitön korko + riskilisä).

Kun riskilisä kasvaa, bondin arvo luonnollisesti laskee. Riskilisään voi vaikuttaa useita tekijöitä, mutta oletetaan, että se koostuu nyt kahdesta tekijästä:
-default-riskiä vastaava riskilisä (riski siitä, ettei velallinen maksa velkaansa)
-likviditeettiriskiä vastaava riskilisä (riski siitä, että arvopaperille ei löydy ostajaa).

Kuvitellaanpa tilanne, jossa default-riski kasvaa (ts. todennäköisyys, ettei velkaa makseta, kasvaa). Tällöin riskilisä nousee. Lisäksi markkinoilla on yhä vähemmän toimijoita, jotka ovat halukkaita ostamaan riskillistä arvopaperia. Tämän vuoksi myös likviditeettiriski lisääntyy, jolloin riskilisä nousee entisestään. Tässä on aika luonnollinen esimerkki kerrannaisvaikutuksesta, eli epälineaarisuudesta.

Toinen tärkeä riskilähde on epävarmuus. Markkinathan eivät tiedä varmaksi sitä todennäköisyyttä, jolla velallinen jättää velkansa maksamatta, eli default-todennäköisyyttä. Tämä todennäköisyys vaikuttaa suoraan ensimmäiseen näistä riskilisistä. Mitä suurempi default-todennäköisyys, sitä suurempi riskilisä.

Mitä vaikeampaa tätä todennäköisyyttä on arvioida, sitä enemmän markkinat vaativat riskilisää. Esim. jos default-todennäköisyys oikeasti on 25%, mutta markkinoilla on paljon epävarmuutta, saattaa markkina hinnoitella käyttämällä suurempaa todennäköisyyttä (esim. 40%). Ihan vain varmuuden vuoksi. Tässäkin on hyvä huomata, että markkinat eivät tee mielellään tässä aliarviointia, vaan pyrkivät varovaisuuteen. Siispä bondi voi olla systemaattisesti “ali”hinnoiteltu. Ja syy on täysin rationaalinen.

]]>
Kirjoittaja: taas tätä http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2200 taas tätä Mon, 13 Feb 2012 15:12:23 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2200 Kun todellisuus ei toimi ekonomstin mallien mukaan, niin vika on todellisuudessa. Kun todellisuus ei toimi ekonomstin mallien mukaan, niin vika on todellisuudessa.

]]>
Kirjoittaja: Pravda (tm) http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2199 Pravda (tm) Mon, 13 Feb 2012 13:49:58 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2199 Voi hyvänen aika taas näitä norsunluutornin juttuja. Jos ei ymmärrä markkinoiden toimintaa niin on itse päätön kana. Niin yksinkertaista se on. Ainakin yksi taloustieteilijä ei ole päätön kana: http://www.debtdeflation.com/blogs/about/ Arvoteoria aiheuttaa joissakin ideologisen paskahalvauksen, koska se implikoi, että hinta arvo. Kuitenkin jo merkantilistit arvelivat talouskasvun perustuvan ylihinnoitteluun. Mätäin omenain hinnoitteluun vaikuttaa treidaajan niistä saamat bonukset ja treidaajan luulo siitä, miten helposti hän löytää itseään vielä tyhmemmän ostajan niille. Siis hinnoittelu on lyhytnäköistä ja läpinäkymätöntä likvideillä markkinoilla. Norsunluutorneissa tutkitaan näitä pankkien treidaustiskien salaisia algoritmeja black boxeina. Liikesalaisuuksista on tullut mystisiä luonnonilmiöitä norsunluutorneille. "Markkinoiden skitsoisuus näkyy hänen mukaansa siinä, että hetken ne.." Eikö tuollainen mielipide vaan implikoi, että esittäjänsä ei ymmärrä aihealuetta? Eikö markkinoiden vauhkoontuminen vain tarkoita sitä, että treidaajien mielestä mädille omenille ei löydy lähiaikoina ostajia. Tämän takia velkaantumisaste ei ole funnymentaali ja riskilisä kertookin vain likviditeetin. "Yksi selitys kuplamaisuudelle on se, että taloudessa on monta tasapainoa." Olettaen, että pankkien treidaustalous = reaalitalous. Aika härski oletus. Jenkit ilmoittivat, että heidän myymänsä CDSsät ovat arvottomia. EU yritti peitellä tätä spekuloimalla, että EU itse julistaisi CDSsät laittomiksi. Kaikki tiesivät Kreikan oikeat luvut, ja kaikki olettivat veronmaksajien sosialisoivan laskut. "julkisten menojen karsimisella ei ole kasvua heikentävää vaikutusta" Peukalosääntö: julkinen kulutus 1:1 ja julkisilla investoinneilla on diskontattu positiivinen vaikutus, joka on siis suurempi kuin 1. Valtiovarainministeriä on Oy Mainostoimisto Vitsi AB. Norsunluutornissakin asiat tiedetään paremmin. Norsunluutornille paperin pyörittelyn aihetta: Valtion investointien riskiprofiili on erilainen (on syytäkin olla) kuin yksityisen sektorin investointien riskiprofiili. Ja mitä tästä seuraa. Kapitalistisen ideologian mukaan talousasiat pitää järjestää niin, että rikkailla on hyvä olla. Reaganomicsin mukaan vauraus sitten valuu aikanaan, noin 150 vuoden päästä, kuten teollisessa vallankumouksessa kävi, myös köyhemmille. Samana vuonna kuin Adam Smith julkaisi The Wealth of the Nations jaarituksensa, jenkkiterroristit isänmaanpetturit julistautuivat itsenäisiksi. Se, että kapitalismi repii maita palasiksi meni ohi Karl Marxiltakin. Adolf Hitlerillä taasen ei ollut mitään ongelmia käsittää tätä ja hän puuttuikin ongelmaan tarmokkaasti. Norsunluutornissakin olisi hyvä mallintaa kuka hyötyy mistäkin talouspolitiikan vaihtoehdosta. Sitten voisi jälkikäteen analysoida, kuka voitti salaisen mutapainin vallan kabineteissa; ja ennustaa polttouunien tulevaa kysyntää. Sosialistinen oletus, että valtio pitää huolen itse itsestään, ei vaan pidä paikkaansa. Koska valuuttaunionit ovat ennenkin olleet lyhytaikaisia, nyt voi jännittää, onko käynnissä vain tappelu siitä, kuka europajatson ryöstää tyhjäksi. Konsensusnäkemyksen mukaan Kreikka-pajatso tyhjennetään ensin ja lahjoitetaan sitten hölmöimmille pelureille. Eikö norsunluutorneissa ole hiukan kehitetty analyysityökaluja latentin pelin nimen selvittämiseksi? Voi hyvänen aika taas näitä norsunluutornin juttuja.

Jos ei ymmärrä markkinoiden toimintaa niin on itse päätön kana. Niin yksinkertaista se on. Ainakin yksi taloustieteilijä ei ole päätön kana: http://www.debtdeflation.com/blogs/about/

Arvoteoria aiheuttaa joissakin ideologisen paskahalvauksen, koska se implikoi, että hinta arvo. Kuitenkin jo merkantilistit arvelivat talouskasvun perustuvan ylihinnoitteluun.

Mätäin omenain hinnoitteluun vaikuttaa treidaajan niistä saamat bonukset ja treidaajan luulo siitä, miten helposti hän löytää itseään vielä tyhmemmän ostajan niille. Siis hinnoittelu on lyhytnäköistä ja läpinäkymätöntä likvideillä markkinoilla. Norsunluutorneissa tutkitaan näitä pankkien treidaustiskien salaisia algoritmeja black boxeina. Liikesalaisuuksista on tullut mystisiä luonnonilmiöitä norsunluutorneille.

“Markkinoiden skitsoisuus näkyy hänen mukaansa siinä, että hetken ne..”

Eikö tuollainen mielipide vaan implikoi, että esittäjänsä ei ymmärrä aihealuetta?

Eikö markkinoiden vauhkoontuminen vain tarkoita sitä, että treidaajien mielestä mädille omenille ei löydy lähiaikoina ostajia. Tämän takia velkaantumisaste ei ole funnymentaali ja riskilisä kertookin vain likviditeetin.

“Yksi selitys kuplamaisuudelle on se, että taloudessa on monta tasapainoa.”

Olettaen, että pankkien treidaustalous = reaalitalous. Aika härski oletus.

Jenkit ilmoittivat, että heidän myymänsä CDSsät ovat arvottomia. EU yritti peitellä tätä spekuloimalla, että EU itse julistaisi CDSsät laittomiksi.

Kaikki tiesivät Kreikan oikeat luvut, ja kaikki olettivat veronmaksajien sosialisoivan laskut.

“julkisten menojen karsimisella ei ole kasvua heikentävää vaikutusta”

Peukalosääntö: julkinen kulutus 1:1 ja julkisilla investoinneilla on diskontattu positiivinen vaikutus, joka on siis suurempi kuin 1.

Valtiovarainministeriä on Oy Mainostoimisto Vitsi AB. Norsunluutornissakin asiat tiedetään paremmin.

Norsunluutornille paperin pyörittelyn aihetta: Valtion investointien riskiprofiili on erilainen (on syytäkin olla) kuin yksityisen sektorin investointien riskiprofiili. Ja mitä tästä seuraa.

Kapitalistisen ideologian mukaan talousasiat pitää järjestää niin, että rikkailla on hyvä olla. Reaganomicsin mukaan vauraus sitten valuu aikanaan, noin 150 vuoden päästä, kuten teollisessa vallankumouksessa kävi, myös köyhemmille.

Samana vuonna kuin Adam Smith julkaisi The Wealth of the Nations jaarituksensa, jenkkiterroristit isänmaanpetturit julistautuivat itsenäisiksi. Se, että kapitalismi repii maita palasiksi meni ohi Karl Marxiltakin. Adolf Hitlerillä taasen ei ollut mitään ongelmia käsittää tätä ja hän puuttuikin ongelmaan tarmokkaasti.

Norsunluutornissakin olisi hyvä mallintaa kuka hyötyy mistäkin talouspolitiikan vaihtoehdosta. Sitten voisi jälkikäteen analysoida, kuka voitti salaisen mutapainin vallan kabineteissa; ja ennustaa polttouunien tulevaa kysyntää. Sosialistinen oletus, että valtio pitää huolen itse itsestään, ei vaan pidä paikkaansa.

Koska valuuttaunionit ovat ennenkin olleet lyhytaikaisia, nyt voi jännittää, onko käynnissä vain tappelu siitä, kuka europajatson ryöstää tyhjäksi. Konsensusnäkemyksen mukaan Kreikka-pajatso tyhjennetään ensin ja lahjoitetaan sitten hölmöimmille pelureille. Eikö norsunluutorneissa ole hiukan kehitetty analyysityökaluja latentin pelin nimen selvittämiseksi?

]]>
Kirjoittaja: Artturi Björk http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2198 Artturi Björk Mon, 13 Feb 2012 12:50:08 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2198 Tässä vielä pari linkkiä julkisen sektorin kulutuksen ja kokonaistuotannon yhteydestä: http://thefaintofheart.wordpress.com/2012/02/08/nominal-spending-determines-outcomes-not-fiscal-stimulus/ <blockquote>He says his views on monetary policy changed, but gives no logical reason why. Did the BOE fail to hit its nominal targets? Didn’t Gordon Brown pursue one of the most aggressive fiscal stimulus programs in the world? And hasn’t Britain had one of the most disappointing recoveries of any non-eurozone economy? And the takeaway from this is that fiscal stimulus works and monetary stimulus doesn’t work?</blockquote> http://www.themoneyillusion.com/?p=13025 Tässä vielä pari linkkiä julkisen sektorin kulutuksen ja kokonaistuotannon yhteydestä:

http://thefaintofheart.wordpress.com/2012/02/08/nominal-spending-determines-outcomes-not-fiscal-stimulus/

He says his views on monetary policy changed, but gives no logical reason why. Did the BOE fail to hit its nominal targets? Didn’t Gordon Brown pursue one of the most aggressive fiscal stimulus programs in the world? And hasn’t Britain had one of the most disappointing recoveries of any non-eurozone economy? And the takeaway from this is that fiscal stimulus works and monetary stimulus doesn’t work?

http://www.themoneyillusion.com/?p=13025

]]>
Kirjoittaja: Artturi Björk http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2197 Artturi Björk Mon, 13 Feb 2012 12:42:41 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2197 Pertti Haaparanta:<blockquote>Rahoitusmarkkinat hinnoittelevat valtion velkoja kuin päättömät kanat, ne kaakattavat yhdellä äänellä yhtä pienen hetken kaakattaakseen vastakkaista näkemystä hetken päästä. </blockquote> Mitä sun mielestä sana markkinat tarkoittaa? Siitä, että joku tyyppi sanoo yhtä ja joku tyyppi toista ei voi päätellä, että markkinat sanoo kahta keskenään ristiriitasta asiaa. <blockquote>Mielenkiintoista on, että valtioiden velkaisuus selittää markkinoiden hinnoittelemasta valtion velan riskilisästä vain hyvin pienen osan.</blockquote> Markkinoita varmaankin kiinnostaa eniten se, että maksetaanko ne velat takas ja siihen maksetaanko ne takas vaikuttaa moni muu seikka kuin se, paljonko velkaa on. (mm. mitä tapahtuu, jos ei maksa velkoja takas ja tietysti se mitä muut ajattelee tän velan maksun todennäköisyydestä.) Siitä, että hinta vaihtelee paljon ei voi päätellä, että se on irrationaalinen, mihin kupla sanan käyttö viittaa. <blockquote>Mitä pitäisi tehdä, pitäisikö valtioiden säästää vai elvyttää? </blockquote> Molempia? Pitäis kuluttaa vähemmän ja AD:n pitäs kasvaa. <blockquote>Niissä viitattiin Alesinan ja Ardagnan tekemiin laskelmiin, joiden mukaan julkisten kulutusmenojen supistamisella ei ole ainakaan haitallista vaikutusta taloudelliseen kasvuun edes lyhyellä aikavälillä.</blockquote> Eli niillä oli epärealistiset oletukset EKP:n reaktiofunktiosta. Fiscal policy multiplier onkin positiivinen! No siitä ei seuraa, etteikö menoja kannattas vähentää. Siitä seuraa vaan, että menoja ei kannata vähentää heti, vaan luvata vähentää niitä tulevaisuudessa. Jos julkisen sektorin koko on optimissa, niin sit tulevia menoja pitää aikaistaa. Vaan jos julkisen sektorin koko on liian pieni, julkisia menoja pitää lisätä. Pertti Haaparanta:
Rahoitusmarkkinat hinnoittelevat valtion velkoja kuin päättömät kanat, ne kaakattavat yhdellä äänellä yhtä pienen hetken kaakattaakseen vastakkaista näkemystä hetken päästä.

Mitä sun mielestä sana markkinat tarkoittaa?

Siitä, että joku tyyppi sanoo yhtä ja joku tyyppi toista ei voi päätellä, että markkinat sanoo kahta keskenään ristiriitasta asiaa.

Mielenkiintoista on, että valtioiden velkaisuus selittää markkinoiden hinnoittelemasta valtion velan riskilisästä vain hyvin pienen osan.

Markkinoita varmaankin kiinnostaa eniten se, että maksetaanko ne velat takas ja siihen maksetaanko ne takas vaikuttaa moni muu seikka kuin se, paljonko velkaa on. (mm. mitä tapahtuu, jos ei maksa velkoja takas ja tietysti se mitä muut ajattelee tän velan maksun todennäköisyydestä.) Siitä, että hinta vaihtelee paljon ei voi päätellä, että se on irrationaalinen, mihin kupla sanan käyttö viittaa.

Mitä pitäisi tehdä, pitäisikö valtioiden säästää vai elvyttää?

Molempia? Pitäis kuluttaa vähemmän ja AD:n pitäs kasvaa.

Niissä viitattiin Alesinan ja Ardagnan tekemiin laskelmiin, joiden mukaan julkisten kulutusmenojen supistamisella ei ole ainakaan haitallista vaikutusta taloudelliseen kasvuun edes lyhyellä aikavälillä.

Eli niillä oli epärealistiset oletukset EKP:n reaktiofunktiosta. Fiscal policy multiplier onkin positiivinen!

No siitä ei seuraa, etteikö menoja kannattas vähentää. Siitä seuraa vaan, että menoja ei kannata vähentää heti, vaan luvata vähentää niitä tulevaisuudessa.

Jos julkisen sektorin koko on optimissa, niin sit tulevia menoja pitää aikaistaa. Vaan jos julkisen sektorin koko on liian pieni, julkisia menoja pitää lisätä.

]]>
Kirjoittaja: Niku Määttänen http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2196 Niku Määttänen Mon, 13 Feb 2012 12:20:53 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4397#comment-2196 Epäilemättä verojen kiristäminen tai julkisten menojen leikkaaminen taantumassa pienentää kokonaistuotantoa, mikä puolestaan pienentää näiden toimien positiivista vaikutusta julkisen talouden tasapainoon. Näiden toimien osalta ainakin ajoitus on usein pielessä. Minusta tätä ei kuitenkaan pidä käyttää perusteluna sille, että emme tekisi mitään ”kovia ja kipeitä” uudistuksia esimerkiksi Suomen julkisen talouden tasapainon parantamiseksi. Esimerkiksi monet työntarjontaa lisäävät toimet, kuten varhaiseläkkeiden rajoittaminen ja vanhuuseläkeiän nostaminen, sekä pienentäisivät julkisia menoja että kasvattaisivat kokonaistuotantoa. Epäilemättä verojen kiristäminen tai julkisten menojen leikkaaminen taantumassa pienentää kokonaistuotantoa, mikä puolestaan pienentää näiden toimien positiivista vaikutusta julkisen talouden tasapainoon. Näiden toimien osalta ainakin ajoitus on usein pielessä.

Minusta tätä ei kuitenkaan pidä käyttää perusteluna sille, että emme tekisi mitään ”kovia ja kipeitä” uudistuksia esimerkiksi Suomen julkisen talouden tasapainon parantamiseksi. Esimerkiksi monet työntarjontaa lisäävät toimet, kuten varhaiseläkkeiden rajoittaminen ja vanhuuseläkeiän nostaminen, sekä pienentäisivät julkisia menoja että kasvattaisivat kokonaistuotantoa.

]]>