Artikkelin Pitkän aikavälin talouskasvu kommentit

Kirjoittaja: Mika Maliranta

Mika Maliranta — Mon, 23 Jul 2012 14:03:29 +0000

FT:ssä oli aika mielenkiintoinen kirjoitus tuottavuuden kasvun näkymistä USA:laisesta näkökulmasta katsottuna — ei aivan yhdentekevä suomalaisestakaan katsontakannasta: http://ftalphaville.ft.com/blog/2012/06/28/1062941/productivity-post-paradox/

Kirjoittaja: Ossi63

Ossi63 — Sun, 22 Jul 2012 17:34:30 +0000

“Erot tulevat siitä, että työn tuottavuuden kasvuvauhdin arvioidaan joissakin ennusteissa kiihtyvän, kun taas toiset näkevät sen säilyvän entisellään tai hidastuvan.”

Ei näillä ole suurta merkitystä. Ainoa millä on todellista merkitystä, on yksityisen sektorin velkaantuminen. Jos tuottavuuden kasvu on alle velkakustannusten kasvun, mistä he löytävät jotain talouskasvua?

Kirjoittaja: K.S

K.S — Wed, 20 Jun 2012 11:56:24 +0000

Itsekkin hieman ihmettelen, mitä informaatioarvoa tällaisilla pitkän aikavälin ennusteilla nyt oikein on. Mutta eipä nyt siitä enempää mutta pari selvennystä kaipaisin yllä olevaan tekstiin..

En ehkä ole taloustieteessä ihan niin selvillä kuin keskivertolukija täällä, joten jäin ihmettelemään. Miten heikkoja kasvunäkymiä pitkällä aikavälillä voidaan perustella Euroopan nykyisellä epävarmalla tilanteella, kun horisonttina on kuitenkin 20 vuotta. Eikö kyseessä kuitenkin ole enemminkin tasopudotus, mutta eihän Euroopan rahoitustilanteen epävarmuus voi selittää heikkoa kasvua enää 20 vuoden päähän? Mielestäni heikommat kasvunäkymät pitkällä aikavälillä voivat tulla ainoastaan tuottavuuden pudotuksesta, kun tuotannon rakenne siirtyy kohti palveluita ja työvoiman supistuessa väestön ikääntyessä..

Kirjoittaja: Pasi Pulkkinen

Pasi Pulkkinen — Sun, 17 Jun 2012 18:10:06 +0000

Tällaiset talouskasvun pitkäaikaisen kehityksen “arvaus” kilpailut eivät ole pelkästään hyödyttömiä vaan myös vahingollisia yhteisön kehittämiselle.
Ne tosiaankin ovat pelkkiä arvauksia, koska niiden esittäjillä tuskin on parempaa tietoa pitkänajan reaalitalouden resursseista ja niiden tarjonnasta. Haitallista tällainen “taloustieteen” popularisointi on siksi että se vahvistaa yleisönsä väärinymmärryksiä yhteiskunnan kehittämisestä ja tavoitteiden asettelusta.

Kirjoittaja: Allan Seuri

Allan Seuri — Sat, 16 Jun 2012 18:06:03 +0000

Voiks tän tulkita (meta)evidenssinä hysteeri-ilmiön tai siihen uskomisen puolesta (tai voiks tätä tulkita mitenkään muuten)? Vuoden 2008 ennustusten laatimisen jälkeen meillä on ollut tuolloin ennakoitua vakavampi lyhyen aikavälin laskusuhdanne, joka vaikuttaa pitkän aikavälin ennusteisiin negatiivisesti.

Kirjoittaja: Dr. Acula

Dr. Acula — Fri, 15 Jun 2012 08:49:31 +0000

Ennustelaitokset eivät ole tehneet pitkän ajan ennusteita kovinkaan pitkään. Toisaalta suhdanne-ennusteita on tehty hyvinkin paljon, ja ne osuvat todella harvoin yksiin toteutuneiden lukujen kanssa. Tosin ekonomistipiireissä (erityisesti tutkijoiden osalta) juuri näitä Jyväskylän yliopiston järjestämiä (suhdanne-)tilaisuuksia katsotaan vähän nenän vartta pitkin, niitä pidetään osittain akateemiseen verhoon puettuina arvauskilpailuina, joista sitten jaetaan palkinto vähiten väärässä olleelle. Pitää tosin sanoa, että pitkän aikavälin ennustaminen on mielestäni helpompaa kuin suhdanteiden. Pitkän aikavälin kasvutekijöitä ymmärretään huomattavasti paremmin, ja trendistä tasoittuu joka tapauksessa lyhyen aikavälin shokit melko tehokkaasti.

Voisin arvailla, että nyt tehdyt 0,2 %-yksikön tiputukset kasvuennusteissa ovat hyvin perusteltuja esimerkiksi hystereesin ja aiempaa pidempään ja voimakkaampana jatkuneiden negatiivisten shokkien vuoksi. Lisäksi on kohtalaisen suoraviivaista estimoida esimerkiksi työvoiman määrän muutoksia. Ongelmallisimpana on arvioida teknologista kehitystä. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista saada tarkempia tietoja (edes yhteenvedot) käytetyistä menetelmistä; missä määrin on esimerkiksi käytetty endogeenisia kasvumalleja (ongelmista huolimatta nämä ovat mielestäni älyllisesti rehellisin lähtökohta ennusteisiin, vaikka voimakkaita kalibrointeja tulisikin tehdä). Näen kuitenkin tällaiset ennusteiden suurimmat ansiot siinä, että ne antavat edes jossain määrin uskottavuutta julkiseen taloudenpitoon, ja että ne saattavat lisätä makron kiinnostavuutta ja tätä kautta parantaa suomalaisen makron surkeaa tilaa.

Kirjoittaja: E.V.

E.V. — Thu, 14 Jun 2012 08:31:01 +0000

Jotta saataisiin ennusteiden luotettavuudelle jotain pohjaa, voisi katsoa esimerkiksi 20 vuotta sitten tehtyjä ennusteita nykypäivästä (mielellään samojen tahojen laatimia) ja verrata niitä toteutuneeseen tilanteeseen.

En tiedä miten nämä ennusteet ovat yleensä toteutuneet, mutta näin insinöörinä minulla on vahva perstuntuma ettei niin epälineaarisesti määräytyviä lukuja kuin BKT:n tai tuottavuuden kasvua oikeasti kukaan pysty ennustamaan kovin suurella varmuudella.